Kyselyn perusteella valtaosa suomalaisista kannattaa eläkekattoa, joka rajoittaisi eläkkeiden enimmäismäärää. Näkemykset kuitenkin vaihtelevat selvästi puoluekannan mukaan.
Useimmilla nuorilla toimeentulotuen saanti on lyhytaikaista, eikä heidän tilanteestaan ole välttämättä syytä olla huolissaan. Perustoimeentulotukea saavien nuorten joukosta tulee tunnistaa paremmin ne nuoret, jotka tarvitsisivat palveluita.
Joka viides nuori sai toimeentulotukea Kelasta vuonna 2017. Joka kymmenes nuori sai tukea yhtäjaksoisesti neljä kuukautta tai pidempään ainakin kerran vuoden aikana.
Vajaa kolmasosa Suomen 16 vuotta täyttäneestä väestöstä saa Kelan syyperusteisia etuuksia. 40 % syyperusteisten etuuksien saajista saa lisäksi asumistukea, perustoimeentulotukea tai molempia.
Kela maksoi viime vuonna terveysperusteisia etuuksia Uudellemaalle 615 euroa asukasta kohden, kun taas Kainuussa vastaava luku oli 1 088 euroa. Suomalaisten terveyden ja toimintakyvyn alue-erot heijastuvat terveysperusteisiin etuuksiin.
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistaminen ja ohjaaminen palveluihin tarvitsee tuekseen tutkimustietoa. Kelan ja Me-säätiön uusi datavisualisointi tarjoaa työkalun tiedon analysoimiseen.
The Finnish basic income experiment will end as scheduled on 31 December 2018. An evaluation of the experiment has already started. What is the purpose of the evaluation? When will the results come out? Project’s scientific leader, professor Olli Kangas explains.
Suomen perustulokokeilu päättyy vuoden lopussa. Mitä kokeilusta tutkitaan, ja milloin saadaan tuloksia? Tutkimushankkeen tieteellinen johtaja Olli Kangas kertoo videolla.
Diabeteksen lääkekustannukset kasvoivat viime vuosikymmenen aikana merkittävästi. Se johtui pääasiassa potilasmäärän kasvusta sekä uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden käyttöönotosta. Hintojen alentamiseen tähtäävillä toimenpiteillä on saavutettu säästöjä, mutta ne ovat olleet maltillisia kustannusten kasvuun verrattuna.
The Finnish basic income experiment is coming to an end. A recently launched evaluation study is now looking at the income, employment and wellbeing effects of receiving a basic income. Results will become available during 2019 and 2020.
Suomen perustulokokeilu lähenee loppuaan, ja sen tieteellinen arviointitutkimus on nyt käynnissä. Tutkimus tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllisyyteen, tuloihin ja hyvinvointiin. Tulokset selviävät vaiheittain vuosien 2019–2020 aikana.
Aiemmissa fysioterapian kilpailutuksissa Kela hyväksyi tuottajia yli alueellisen palvelutarpeen. Se nosti huomattavasti hyväksyttyjen tarjousten keskimääräistä hintaa.
Kun Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin, heidän keskimääräinen asumisen tukensa kasvoi. Tuki kasvoi eniten niillä paikkakunnilla, joissa asuntojen vuokrataso on korkea. Asumisen tukea saavien opiskelijoiden määrä kuitenkin väheni.
Asumisen tukeminen on tärkeä mutta visainen osa sosiaaliturvan kokonaisuutta. Selvitimme, miten erilaiset uudistukset vaikuttaisivat yleisen asumistuen saajien tuloihin ja julkisiin menoihin.
Euroopan unionin kansalaiset saavat liikkua unionin alueella vapaasti, mutta kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät voivat johtaa siihen, että toiseen maahan siirtyvä EU:n kansalainen päätyy köyhyyteen. Todellisuudessa vapaa liikkuvuus hyödyttää usein vain niitä, jotka siirtyvät rikkaammista EU-maista köyhempiin.
Helsingin Sanomat otsikoi verkossa (19.6.) THL:n ja Me-säätiön tulolaskurin ”näyttävän ensimmäistä kertaa, millaisissa kannustinloukuissa suomalaiset pahimmillaan elävät”. Laskuri ei kuitenkaan kuvaa pahimpia tilanteita.
Kohuotsikoissa Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on joko maailman paras tai Euroopan eriarvoisin. Kumpikin tulkinta vetää mutkat suoriksi. Järjestelmässä on ongelmakohtia, mutta monessa vertailussa se pärjää varsin hyvin.
Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushankkeessa etsitään keinoja torjua koulupudokkuutta. Tuloksista haetaan tukea nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuorten palveluiden kehittämiseen Kelassa.
Hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen työkyvyttömäksi itsensä kokevan voi olla vaikeaa välttyä etuuskierteiltä. Toisaalta yhteiskunnan kannalta jäljellä oleva työkyky jää herkästi hyödyntämättä.
