Vauva-arki poikkeusoloissa: ”En kuvitellut vauvavuotemme alkavan näin yksinäisesti”
Koronaepidemia on kohdellut eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä. Epidemia on vaikuttanut vauvaperheiden arkeen, ja erityisesti esikoisen saaneiden vanhempien arkeen, jota monet kuvaavat yksinäiseksi. Yhteiskunnan tarjoaman tuen merkitys korostuu varsinkin esikoisvauvaperheissä.
Keväällä 2020 vauvaperheiden arjen mullisti vauvaonnen lisäksi myös koronaepidemian aiheuttamat poikkeusolot.
Lapsen saamiseen liittyy usein uuteen elämänvaiheeseen kohdistuvia toiveita ja odotuksia, joten ei ole yllätys, että erityisesti esikoisvauvansa saaneet vanhemmat ovat voineet kokea pettymystä. Korona-aikaan liittynyt epävarmuus on muuttanut odotettua ja oletettua vauva-arkea niin, että uuteen elämäntilanteeseen kohdistetut odotukset eivät välttämättä ole täyttyneet.
Vauvaperheiden arkeen kohdistuneet korona-ajan haasteet käyvät ilmi myös keväällä 2020 Kelan tutkimuksessa käynnistetyn tutkimushankkeen alustavista tuloksista. Hanke toteutetaan yhteistyössä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kanssa.
Tutkimushankkeessa kerättiin toukokuussa 2020 kirjoitusaineisto, jonka avulla tarkastellaan, minkälaisia ongelmia poikkeusaika aiheuttaa erilaisissa lapsiperheissä esimerkiksi toimeentulon, työn ja perheen yhdistämisen, etäkoulun ja alle kouluikäistenlastenhoidon järjestämisen kannalta. Aineisto sisältää 93 vanhempien kirjoitusta, joista valtaosa on äitien kirjoituksia.
”Ajatus uusista äitikavereista lapsen myötä mutkistui kertaheitolla”
Vauvaperheiden vanhempien kirjoituksista ilmenee, miten koronaepidemian seurauksena useiden perheiden tukiverkostot ovat kaventuneet, kun yhteydenpito ja tapaamiset oman lähipiirin kesken ovat vähentyneet huomattavasti:
”Pääsin esikoiseni kanssa sairaalasta kotiin samalla viikolla kuin rajoitustoimet Suomessa alkoivat. — Sisarukseni ei ehtinyt nähdä lasta ja tuoreella isomummollakin meni monta viikkoa ohi ennen kuin uskallettiin käydä näyttämässä pikkuista ulkona.”
Myös muissa tutkimuksissa on havaittu vauvaperheiden yhteydenpidon omaan lähipiiriin vähentyneen koronaepidemian vuoksi. Sen lisäksi, että yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin monimutkaistui, aineistosta käy ilmi erityisesti esikoisen saaneiden vanhempien pettymys mahdollisuuksiin viettää aikaa ja muodostaa uusia suhteita toisten samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. Vanhemmat kuvailevat toivoneensa uusista suhteista vertaistukea sekä sisältöä vauva-arkeen:
”Olen nuori äiti (vauvan syntymän aikaan 23v.), ja omassa ystäväpiirissäni lastenhankinta ei ole ajankohtaista, joten vertaistukea ei ystävistä löydy.” – Äiti, yksi lapsi, parisuhteessa
”Kun sitten vihdoin oltiin ilmoittautumassa vauvauinteihin ja -joogiin ja -jumppiin…. tuli korona. Olen siis käytännössä itse ollut kodin vankina kohta 6 kk.” – Äiti, yksi lapsi, parisuhteessa
”Isoin puute on ollut, että olen itse ollut vauvalomalla aika yksinäinen. En tapaa muita kuin puolisoa”
Korona-aikaan yksinäisyyden kokemukset ovat olleet yleisiä, mikä käy ilmi tuoreista vauvaperheiden arkea kartoittaneista tutkimuksista. Vaikka arkea jaetaan perheenjäsenten kesken, se ei kuitenkaan aina suojaa yksinäisyydeltä. Tutkimuksemme mukaan yksinäisyyden kokemukset nousivat esiin erityisen paljon juuri esikoisvauvojen vanhempien kirjoituksissa, riippumatta vanhemman parisuhdetilanteesta.
Monet esikoisvauvojen vanhemmat kuvaavat vauva-arkea poikkeusoloissa yksinäiseksi ja eristäytyneeksi sosiaalisten kontaktien karsimisen, tukiverkostojen kapenemisen tai niiden puutteen vuoksi, sekä rajoitettujen palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien vuoksi:
”Sosiaalisia kontakteja ei ollut juurikaan, isovanhemmat ovat muutaman kerran käyneet pihalla katsomassa vauvaa. Erityisen rankkaa on ollut isällä, joka jäi kotiin vauvan kanssa. Lounaat ja kyläilyt ovat jääneet pois, päivät toistuvat samanlaisina.” – Äiti, yksi lapsi, parisuhteessa
”Vauva-arkea koronakriisissä leimaa yksinäisyys, yksin pärjääminen, eristäytyneisyys, luopuminen, pettymykset, peruuntumiset, tylsyys, paikallaan oleminen, loputtomat kävelylenkit, stressi ja pelko [–] Koen katkeruutta siitä, että korona on pilannut vauvavuoden.” – Äiti, yksi lapsi, yksinhuoltaja
” [- -] sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja arkeemme kuului ohjattua toimintaa ja tukitoimia. Korona sulki meidät kotiin”
Keväällä 2020 lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palveluvalikoimaa kavennettiin ja siirrettiin hoidettavaksi etänä. Esikoisvauvojen vanhempien kirjoituksissa erilaisten vauvaperheille suunnattujen palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien peruuntuminen tai keskeytyminen nousivat merkittäviksi arkeen vaikuttaneiksi tekijöiksi. Osa vanhemmista mielsi palvelut ja harrastukset merkittäväksi väyläksi uusien tuttavuuksien solmimiseen:
”Meidän esikoisemme syntyi helmikuussa, ja odotin into piukeana 2kk ryhmäneuvolakäyntiä, jolla oli tarkoitus nähdä muita saman ikäisiä vauvoja ja heidän vanhempiaan, sekä saada tietoa lähialueen erilaisista vauvakerhoista (äiti-vauvakahviloista, tuttipiireistä ym.), että missä ne sijaitsevat, milloin niissä kokoonnutaan… No, huhtikuussa ei luonnollisesti koronan vuoksi ryhmäneuvolaa pidettykään.” – Äiti, yksi lapsi, parisuhteessa
Toisille palvelut olivat jo muodostaneet vauva-arkeen hyvin konkreettisen omaa hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevan merkityksen, kuten käy ilmi seuraavassa esimerkissä, jossa äiti oli sairastunut synnytyksen jälkeiseen masennukseen:
”Olimme käyneet perhekerhossa 2-3krt viikossa, mikä auttoi yksinäisyyteen ja sai välipalaa. [–] Olimme aloittaneet vuorovaikutuksen tueksi pikkulapsitiimissä, jossa meitä tapasi psykologi. Nämä tapaamiset siirtyivät etätapaamisiksi Zoomiin, mikä on ollut itselleni haasteellista, sillä se ei vastaa kasvokkain tapaamista.”– Äiti, yksi lapsi, yksinhuoltaja
Yhteiskunnan tarjoama tuki on tuoreille vauvaperheille tärkeä
Esikoisvauvojen vanhempien kirjoituksista nousi esiin elämäntilanteen erityislaatuisuus ja sille ominaiset tarpeet tukiverkostoille ja vertaissuhteille. Monissa kirjoituksissa korostuu erilaisten lapsiperhepalveluiden ja järjestöjen tarjoaman tuen tärkeys vertaissuhteiden muodostamisen mahdollistajana.
”Tulevaisuudelta odotan normaaliin arkeen paluuta, etenkin perhekerhoja.” – Äiti, yksi lapsi, yksinhuoltaja
Myös muissa tutkimuksissa sekä mediassa on nostettu esiin vauvaperheiden huolia, ja saatu myös huolestuttavia viitteitä perheiden hyvinvointiin liittyen. Pandemia on asettanut suomalaisen yhteiskunnan poikkeuksellisen tilanteen eteen, josta selviäminen on vaatinut päättäjiltä nopeita päätöksiä. Päätösten vaikutukset ovat olleet ainakin osittain ennakoimattomissa. Rajoitusten purkamisesta käytävässä keskustelussa lasten ja nuorten hyvinvointi on oikeutetusti ollut vahvasti esillä, mutta vauvaperheiden hyvinvointi ja jaksaminen on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle.
On tärkeää ennakoida päätösten vaikutuksia lapsiin ja perheisiin sekä arvioida myös heihin kohdistuneet toteutuneet vaikutukset. Tietoa perheiden erilaisista tilanteista, palveluiden merkityksestä ja saatavuudesta tulisikin hyödyntää paitsi tulevaisuuden poikkeustilanteisiin varautumisessa myös epidemian jälkihoidossa.
Sini Hyvärinen
harjoittelija, Kela
Twitter: @sinihy
Ella Sihvonen
erikoistutkija, Kela
Twitter: @EllaSihvonen
Miia Saarikallio-Torp
erikoistutkija, Kela
Petra Kouvonen
kehitysjohtaja, Itla
Twitter: @PetraKouvonen
Marko Merikukka
tiedeasiantuntija, Itla
Twitter: @MarkoMerikukka
Esa Iivonen
johtava asiantuntija, MLL
Twitter: @EsaIivonen
Lähteet:
Iivonen, E, Saarikallio-Torp M & Sihvonen E (2021). Nuoret ja korona – “Please leave, corona, I want to live my youth”. Kelan Tutkimusblogi 21.1.2021.
Marke Hietanen-Peltola, Sarianna Vaara, Tuovi Hakulinen & Arja Hastrup. Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut koronakeväänä 2020. Tuloksia kouluterveydenhuollon verkoston ja perhekeskusverkoston tiedonkeruista. Työpaperi 26/2020.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Helsinki 2020. ISBN 978-952-343-521-6 (verkkojulkaisu)
Klemetti, Reija, Vuorenmaa, Maaret & Helakorpi, Satu. (2021). Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset-kyselytutkimus 2020. Tilastoraportti 6/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2021.
Tuomaala, V (2020). Vauvan kanssa välitilassa. Perheyhteiskunta-blogi 23.4.2020.
