Isot, yksityiset lääkäriasemat ovat päätyneet dominoimaan suomalaista työterveyshuoltoa. Kun Kela-korvausten kannustevaikutus sairaanhoidossa hiipuu, työnantajien ja hyvinvointialueiden rahoitusvastuu saattaa kasvaa. Kenties työnantajien vastuuta sairaanhoidosta voisi laajentaa vielä enemmän. Työterveyshuollon sairaanhoidon kehittyminen sai vauhtia 1990-luvun laman jälkeen, niin sanotun Nokian nousukauden aikana. Varmasti yrityksillä oli myös osuutta asiaan. Työterveyshuollon sairaanhoidosta kehittyi kannattavaa liiketoimintaa yksityisille yrityksille. Palveluissa asiakasnäkökulman […]
Suomalaisen työterveyshuollon kehitys sairausvakuutuksen muutosten myötä kiihtyi 1960-luvulla, kun työnantajat kiinnostuivat entistä enemmän työhön liittyvistä terveysriskeistä. Työterveyshuollon sairaanhoidon suuri kasvu alkoi 1990-luvun laman jälkeen, kun julkisella sektorilla vähennettiin koulutusta ja palveluita ja yritykset ulkoistivat toimintoja.
Sosiaaliturvan alikäyttö on merkittävä ongelma erityisesti yhteiskunnan heikossa asemassa olevien hyvinvoinnille. Alikäytölle on monia syitä ja Kelan prosesseissa on useita kohtia, jossa alikäyttöä voi esiintyä. Sairauspäivärahan alikäyttöön vaikuttavat myös terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat, joiden kohdalla Kelan ja muiden toimijoiden pitäisi voida joustaa asiakkaan hyväksi.
Suuri osa suomalaisista uskoo sosiaaliturvan väärinkäytön olevan melko yleistä, vaikka väärinkäytöksiä epäillään vuosittain summasta, joka vastaa alle promillea Kelan maksamien etuuksien määrästä. Nuorten asenteet sosiaaliturvan väärinkäyttöä kohtaan ovat sallivampia kuin vanhempien ikäluokkien. Asenteet sosiaaliturvan väärinkäyttöä ja veronkiertoa kohtaan ovat yhteydessä myös ihmisen tulotasoon.
Kela epäilee sosiaaliturvaetuuksien väärinkäyttöä noin 2 000:ssa tapauksessa vuosittain. Tutkimusten mukaan ihmiset väärinkäyttävät sosiaaliturvaetuuksia muun muassa sosiaaliturvan alhaisen tason, oman taloudellisen ahdingon ja vähäisen paljastumisriskin vuoksi. Myös käsitys, että ”kaikki tekevät sitä”, voi itsessään lisätä väärinkäyttöä.
Sote-uudistuksen johtamisessa käytettävä tietopohja koostuu pitkälti sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä koskevista tiedoista. Ne kuvaavat kuitenkin hoidontarvetta rajallisesti. Sote-palvelujen käyttötietoon perustuva rahoitusjärjestelmä voikin ylläpitää tai jopa lisätä terveyseroja.
Moniammatillisen palvelun työntekijöiltä kerätyn aineiston perusteella palvelun piirissä olevien nuorten elämäntilanne ja toimintakyky parantuivat palvelun myötä. Lähes 80 prosenttia nuorista sai työntekijöiden arvion mukaan tarvitsemansa palvelut. Erityisesti mielenterveysongelmia kokeneet nuoret hyötyivät palvelusta.
Mitä etäjohtaminen on? Onko kyse kevytjohtamisesta vai perinteisen johtamisen teknologia-avusteisuudesta? Kirjoituksessa selvitetään uusimpien tutkimusten perusteella, millaisia haasteita etäjohtamisessa on havaittu. Tavoitteena on myös kartoittaa tutkimuskirjallisuuden perusteella, mitä menestyksekkääseen etäjohtamiseen sisältyy.
