Tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutus väheni korvaustason laskun jälkeen

Tuoreen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabeteslääkkeiden ostajaa kohden laskettu keskimääräinen kuukausikulutus väheni näiden lääkkeiden korvaustason alentamisen jälkeen. Insuliinien kulutuksessa ei havaittu kasvua.

Vuoden 2017 alussa tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustasoa alennettiin ylemmästä 100 prosentin korvausluokasta alempaan 65 prosentin korvausluokkaan. Tarkastelimme aiemmassa blogissamme korvaustason laskun vaikutusta toimeentulotuen käyttöön. Tässä uuteen vuodet 2014-2018 kattavaan tutkimukseemme perustuvassa kirjoituksessa tarkastelemme saman muutoksen vaikutusta diabeteslääkkeiden kulutukseen.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkastelimme, muuttuiko tyypin 2 diabeteslääkkeiden keskimääräinen kuukausikulutus korvaustason laskun jälkeen. Tarkastelimme myös, muuttuiko insuliinien kulutus henkilöillä, jotka olivat tarkastelujaksolla ostaneet sekä insuliineja että tyypin 2 diabeteslääkkeitä.

Tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutus väheni alkuvuonna 2017

Tutkimuksen perusteella tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutus väheni vuoden 2017 alussa verrattuna siihen, mitä aiempien kuukausien perusteella oltaisiin voitu olettaa. Välittömästi muutoksen jälkeen ostajaa kohden laskettu keskimääräinen kuukausittainen kulutus väheni noin kuuden päivän lääkkeitä vastaavan määrän. Jo ennen vuotta 2017 havaittu laskeva trendi ei kuitenkaan muuttunut.

Ennen muutosta julkisuudessa esitettiin huoli siitä, että tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustason lasku johtaisi potilaiden hoidon kannalta epätarkoituksenmukaiseen siirtymiseen insuliinihoitoon. Korvaustason alentaminen ei koskenut insuliineja, vaan ne säilyivät 100 prosentin korvausluokassa.

Tutkimuksemme perusteella kuitenkin myös insuliinien keskimäärin lääkettä ostanutta kohden laskettu kuukausikulutus laski hieman (noin kahden päivän lääkkeitä vastaavan määrän) vuoden 2017 alussa. Lisäksi jo ennen vuotta 2017 havaittu laskeva trendi muuttui hieman vähemmän laskevaksi. On mahdollista, että sekä tyypin 2 diabeteslääkkeitä että insuliineja ostaneet henkilöt ostivat ennen vuotta 2017 poikkeuksellisen paljon lääkkeitä varastoon, ja tämä heijastui vähentyneenä tarpeena ostaa lääkkeitä vuoden 2017 alussa.

Sairausvakuutuskorvausta on mahdollista saada kerralla korkeintaan kolmen kuukauden lääkkeitä vastaavasta ostoerästä. Pitkäaikaisen sairauden hoitoon käytettävien lääkkeiden ostajalle kolmen kuukauden ostoväli on myös usein kustannuksiltaan edullisin tapa hankkia lääkkeitä. Tästä syystä tutkimuksessa havaitut muutokset kulutuksessa jakautuvat todennäköisesti useammalle kuukaudelle. Havaitut muutokset kulutuksessa ovat siten pieniä, mutta kertovat kuitenkin siitä, että korvaustason leikkaus muutti ainakin jossain määrin lääkkeiden käyttäjien ostokäyttäytymistä.

Käyttäytymismuutoksen taustalla voi olla monenlaisia syitä. Osa lääkkeiden käyttäjistä on esimerkiksi voinut pidentää ostovälejä, ostaa lääkkeitä pienempinä erinä tai jättää joitain lääkkeitä käyttämättä. Yksinomaan kulutuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, missä määrin muutokset vaikuttivat potilaiden hoitoon tai terveydentilaan.

Kuinka tutkimus tehtiin

Tutkimus perustui sairausvakuutuksesta korvattujen lääkeostojen rekisteriaineistoon, josta poimittiin tiedot kaikista diabeteslääkeostoista (anatomis-terapeuttis-kemiallisen (Anatomical Therapeutic Chemical, ATC) luokituksen ryhmät A10A ja A10B) vuosilta 2014-2018. Tarkastelimme erikseen tyypin 2 diabeteslääkkeitä (A10B) ja insuliineja (A10A).

Laskimme ensin, kuinka monta yhden päivän keskimääräistä lääkemäärää kuvaavaa määriteltyä vuorokausiannosta (Defined Daily Dose, DDD) lääkkeitä ostaneet keskimäärin kuukaudessa ostivat jokaisena kuukautena vuoden 2014 alusta vuoden 2018 loppuun. Keskeytetyn aikasarjan ja segmentoidun lineaarisen regression avulla tarkastelimme tilastollisesti, muuttuiko kuukausittainen keskimääräinen ostettu lääkemäärä tai sen pidemmän aikavälin kehitystä kuvaava trendi vuonna 2017 verrattuna siihen, mitä aiempien kuukausien perusteella oltaisiin voitu olettaa. Otimme tarkastelussa huomioon lääkekaton täyttymiseen vuoden lopussa liittyvän lääkkeiden kulutuksen kasvun sekä sitä seuraavan kulutuksen pienenemisen vuoden alun lääkeostoissa.

Hanna Rättö
tutkija, Kela
hanna.ratto@kela.fi
Twitter: @hanna_ratto

Katri Aaltonen
tutkijatohtori, Turun yliopisto, INVEST
erikoistutkija, Kela
Twitter: @AaltonenKatri

Kirjoitus perustuu tuoreeseen Health Policy- aikakausikirjassa julkaistuun tutkimukseemme, jossa tarkastelimme tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustason laskun vaikutusta diabeteslääkkeiden kulutukseen:

Rättö H, Kurko T, Martikainen J, Aaltonen K. The impact of a co-payment increase on the consumption of type 2 antidiabetics – A nationwide interrupted time series analysis. Health Policy.