Kuntoutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi on julkaissut loppuraporttinsa, joka sisältää liudan ehdotuksia siitä, mitä kuntoutuksen tutkimukselle ja koulutukselle pitäisi Suomessa tehdä. Ehdotusten toteuttaminen edellyttää kuitenkin poliittista tahtoa, joten nähtäväksi jää, mikä toteutuu ja mikä ei.
Kela oli mukana Työkykyohjelman kokeiluhankkeiden monialaisessa asiakasyhteistyössä, jolla tuettiin työttömien työkykyä. Kelan asiantuntijoiden rooli näyttäytyi keskeisenä osana asiakasyhteistyötä. Monialaisessa asiakasyhteistyössä työkyvyn tuen prosessit sujuvoituivat ja asiakkaat saivat tarvitsemansa etuudet ja palvelut oikea-aikaisesti.
Uusimmassa Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnin raportissa oli ensimmäistä kertaa mukana nuorten NUOTTI-valmennus, ikääntyneiden IKKU-kurssit ja moniammatillinen yksilökuntotus. NUOTTI-valmennus kohensi nuorten ja IKKU-kurssit ikääntyneiden elämänlaatua. Lisäksi nuorten työ- ja opiskelukyky parani ja ikääntyneiden masennus väheni. Moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa kuntoutustavoitteita saavutettiin hyvin.
Ensimmäisenä koronavuonna 2020 Kelan kuntoutusta jäi toteutumatta. Eniten poikkeustilanteesta kärsivät mielenterveyskursseille ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet. Näyttää siltä, että mahdollisuus etäkuntoutukseen vähensi poikkeustilanteen haittoja kuntoutujille.
Kuntoutuspsykoterapiaan osallistuvien väestöosuus vaihtelee alueittain. Erot selittyivät tutkimuksemme mukaan vain osin yksilö- ja aluetekijöillä. Alue-erojen taustalla onkin todennäköisesti eroja kuntoutukseen ohjautumisen polun monissa vaiheissa.
Kuntoutuksen implementaatiotutkimus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Erilaisia viitekehyksiä, jotka edistävät tutkimusta ja auttavat kuntoutuksen toteuttajia tutkimustiedon käyttöönotossa, on käytössä useita. Joukosta kuitenkin erottuu kolme käytetyintä viitekehystä, jotka kaikki ovat keskenään erilaisia.
Ihmiset osallistuvat Kelan mielenterveysperusteiseen kuntoutukseen vaihtelevasti eri alueilla, ja erot selittyvät vain osin kuntien ja niiden väestön erilaisuudella. Ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutuspsykoterapiaan osallistutaan yleisimmin Pohjois-Karjalassa ja harvinaisimmin Länsi-Pohjassa. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus puolestaan on yleisintä Lapissa ja harvinaisinta Vaasan seudulla.
Kelan kuntoutuksiin ohjataan vuosittain paljon asiakkaita erikoissairaanhoidosta. Usein asiakkaan kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kuntoutukseen ohjaamisessa tarvitaan monialaista yhteistyötä ja usean eri ammattilaisen osaamista. Kela sairaalassa -projektin sekä sen rinnalla toteutetun tutkimuksen avulla etsittiin keinoja sujuvampaan yhteistyöhön.
Kuntoutus on sosiaalinen investointi, josta hyötyvät kaikki. Yhteistyöllä ja kokonaisvaltaisella työkyvyn edistämisellä voidaan tukea työssä pysymistä sekä hyvinvointia ja elämänlaatua. Kiinteästi työarkeen nivoutuvaa ammatillista kuntoutusta tarvitaan ja se tulisi toteutua riittävän varhain. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että Kelan järjestämä Kiila-kuntoutus toimii hyvin.
Tuore Kelan ja Eläketurvatutkimuksen tutkimus tunnistaa viisi erilaista työmarkkinapolkua kuukauden kestäneen sairauspoissaolon jälkeisinä vuosina. Valtaosa palaa melko nopeasti työhön, kun taas muiden ryhmien poluissa painottuvat joko työttömyys, työkyvyttömyyseläke, kuntoutus tai tuntematon työmarkkinatila. Työmarkkinapolut ovat usein monivaiheisia.
Suurin osa Omaishoitajien kuntoutuskurssilta tutkimuksemme alkukyselyyn vastanneista omaishoitajista suhtautui tulevaan etäkuntoutusjaksoon myönteisesti. Lähes kaksi kolmesta arvioi etäkuntoutuksen soveltuvan itselleen. Kuitenkin noin puolet koki tarvitsevansa teknistä tukea siihen osallistumisessa. Etäkuntoutuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta omaishoitajille saadaan lisää tietoa tutkimusten edetessä.
Valtiovarainministeriö on esittänyt, että nuoren ammatillisen kuntoutuksen kustannuksista voisi säästää edellyttämällä sairaus- tai vammadiagnoosia. Tämä ei toisi säästöjä vaan todennäköisesti lisäisi kustannuksia ja byrokratiaa, mikä viivästyttäisi nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen ja lisäisi syrjäytymistä. Käynnissä oleva rekisteritutkimus NUOTTI-valmennukseen ja muihin nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin ohjautuneista nuorista tuottaa tietoa nuorten toimintakyvystä ja kuntoutustarpeesta jo lapsuudesta lähtien.
Rekisteröitymismenettely on lähes kaikkien kokeiluun osallistuneiden palveluntuottajien mielestä sujuvampi tapa tuottaa Kelan kuntoutusta kuin tarjouskilpailu. Suurin osa palveluntarjoajista kokee pystyvänsä erottautumaan muista palveluntuottajista laatutekijöillä, mutta laadun markkinointi koetaan vaikeaksi.
Ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden Kelan kuntoutuksen saajien määrä on kasvanut 2010-luvulla. Ikäihmiset osallistuvat useimmiten erilaisille kuntoutuskursseille ja saavat kuntoutusta yleisimmin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Kuntoutukseen osallistumisessa on alueellisia eroja.
Terveyspalveluiden käytön yleisyys vaihtelee ennen ammatillista kuntoutusta, kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen. Silti, verrattuna vastaavaan väestöön, ammatillisella kuntoutuksella ei kuitenkaan näytä olevan pysyvää vaikutusta siihen, kuinka paljon kuntoutujat käyttävät terveyspalveluita. Tämä selvisi tutkimuksessa, jossa tarkastelimme ammatillisen kuntoutuksen yhteyttä ja vaikutusta avoterveyspalveluiden käyttöön. Vertasimme ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden ja kaltaistettujen verrokkien välisiä eroja terveyspalveluiden käytössä ennen kuntoutuksen […]
Nuorten Itu –kuntoutuskurssille ja diabetesta sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneet asiakkaat toivoivat kuntoutuksen alkuvaiheessa yksilöllistä huomioimista, kuntoutumisen suunnitelman toimivuutta sekä keinojen ja tuen saamista omakuntoutukseen[1].
Kuntoutuksessa on yritetty parantaa eri tahojen yhteistyötä 1990-luvulta asti. Nyt kuntoutuksen kokonaisuudistus ja pian aloittavat hyvinvointialueet tarjoavat hyvän tilaisuuden tarttua kuntoutusyhteistyön konkreettiseen jäsentämiseen. Tämä mahdollisuuksien ikkuna pitää hyödyntää.
Ne 16–19-vuotiaat, jotka saavat nuoren kuntoutusrahaa, käyttävät muita sosiaaliturvaetuuksia ja sote-palveluita merkittävästi yleisemmin kuin muut saman ikäiset nuoret. Etuus kohdistuu siis niille, joille se on tarkoitettukin. Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimuksemme tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä.
Osasairauspäivärahan käyttö on vuosi vuodelta yleistynyt. Tutkimuksemme mukaan enimmäismäärän osasairauspäivärahapäiviä käyttäneistä valtaosa jatkaa työssä ilman työkyvyttömyysetuuksia. Kuitenkin noin neljännes siirtyy osasairauspäivärahakauden jälkeen vuoden kuluessa osakuntoutustuelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
Motivaatio on yksi tärkeimmistä tekijöistä yksilön kuntoutumisessa. Miten tämä näkyy kuntoutuksen käytännöissä, ja miten asiakkaiden motivaatiota voidaan tukea?
