Kelassa on käynnissä merkittävä kokeiluhanke, jossa kehitetään kuntoutuspalveluiden järjestämistä palveluntuottajien rekisteröitymismenettelyllä. Palveluntuottajille tehtävän tutkimuksen mukaan suhtautuminen kokeiluun on varsin myönteistä.
Vuoden 2020 Kaari-kyselyn perusteella kuntoutujat ovat useimmiten tyytyväisiä Kelan järjestämien kuntoutuspalvelujen asiakaslähtöisyyteen. Eroja kuitenkin havaittiin jonkin verran kuntoutuksen eri palvelulinjojen välillä. Moniammatilliseen yksilökuntoutukseen osallistuneet, sekä aikuisissa että lapsissa ja nuorissa, olivat muita kuntoutuspalveluita tyytyväisempiä. Kriittisimpiä olivat ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet.
Kuntoutus tulee nähdä selkeänä keinona ikääntyneiden kotona asumisen politiikassa. Kela järjestää kuntoutusta yli 68-vuotiaiden omatoimisuuden ja aktiivisuuden lisäämiseksi, mutta hakijoiden määrissä on kuitenkin väestöryhmittäisiä ja alueellisia eroja.
Koronaepidemiasta huolimatta Kelan kuntoutuspalvelujen saajamäärät kasvoivat vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutuspalvelujen saaminen kuitenkin väheni 70 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvien joukossa arvioidaankin olevan ns. kuntoutusvelkaa.
Lapset ja nuoret, joilla on mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö, pääsevät nyt entistä paremmin Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkailla on valinnanvapaus Kelan hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Tuoreen tutkimuksemme mukaan fysioterapian asiakkaat valitsevat korkealaatuisia tuottajia lähialueiltaan. Valinnanvapaus kannustaa tuottajia siten panostamaan laatuunsa.
Raha- ja digipeliongelmista kärsiviä henkilöitä voidaan tukea ja auttaa kuntoutuksen avulla. Kuvaan tässä kirjoituksessa, millaisia interventioita kuntoutuksessa käytetään uusimman tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Suomen kuntoutusjärjestelmää ollaan uudistamassa, mutta tieto kuntoutuksen saamisesta eri väestöryhmissä on puutteellista. Valaistusta asiaan tuo tuore Oulun asukkaita koskeva tutkimus, jonka mukaan noin viidennes väestöstä osallistui kuntoutukseen vuoden aikana. Tutkimuksen käytössä oli poikkeuksellisen laaja rekisteriaineisto, ja siinä selvitettiin myös eri kuntoutusjärjestelmien päällekkäisyyttä.
Kuntoutuspalvelujen käytön alueellisista eroista on jonkin verran tietoa, mutta kattavien johtopäätösten tekeminen sekä eroihin vaikuttaminen edellyttävät erojen taustalla olevien syiden selvittämistä. Alueellisista eroista tulee saada lisää ja syvällisempää tietoa.
Koronaviruksen hidastamiseksi laadittu valmiuslaki aiheutti muutoksia kuntoutuksen toteutukseen. Selvitimme toukokuussa tehdyllä kyselytutkimuksella fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuteilta, neuropsykologeilta sekä psykoterapeuteilta koronakriisin vaikutuksia avomuotoisen yksilöterapian toteutukseen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 905 terapeuttia.
Koronavirusepidemia on vaikuttanut useiden avomuotoisen terapioiden toteutumiseen. Epidemian vaikutuksia tutkittiin keväällä terapeuteille suunnatulla kyselyllä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, miten terapeutit ja asiakkaat suhtautuivat etäkuntoutukseen.
Kun puhutaan profiloinnista, mieleen tulee tyypillisesti myyntiin ja markkinointiin liittyvät asiat tai dekkareiden rikostutkimus. Profilointia voidaan kuitenkin käyttää markkinoinnin kohdentamisen lisäksi muissakin yhteyksissä. Voisiko profilointia hyödyntää myös kuntoutuspalveluiden räätälöinnissä?
Suuri osa terapeuteista koki taloudellisia menetyksiä asiakasmäärien vähentyessä. Etäkuntoutuksen ansiosta kuitenkin vain osalla asiakkaista terapia jäi kokonaan toteutumatta. Koronaviruksen hidastamiseksi laaditussa valmiuslaissa muun muassa kiellettiin vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköihin sekä hoitolaitoksiin sekä velvoitettiin yli 70-vuotiaat pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Tämä aiheutti muutoksia myös kuntoutuksen toteutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön, sekä […]
Kuntoutuksen yksilöllisyys, monimuotoisuus ja prosessimaisuus tulee pitää mielessä arvioitaessa koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksia. Poikkeustilanne näkyy Kelaan saapuneiden kuntoutushakemusten lukumäärissä keväällä 2020. Vaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin pidempää seuranta-aikaa ja useampien eri tekijöiden tarkastelua.
Koronavirus on siirtänyt verkkoon myös suuren osan kuntoutuspalveluista. Tilanne on palveluntuottajille vaativa, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa kuntoutuksen keinovalikoimaa.
Kuntoutus tulee ymmärtää saumattomaksi osaksi palvelukokonaisuutta, kun tavoitellaan työmarkkinaosallisuuden kasvattamista. Saumattomuuden tavoittelussa on tärkeää avata, millaiseen integraatioon pyritään ja millä keinoin.
Mielenterveysongelmat ja erityisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat tällä hetkellä eräitä työkyvyn suurimpia uhkia. On mahdollista, että onnistuneella kuntoutuksella voidaan vähentää masennusoireita, kohentaa psyykkistä elämänlaatua ja edistää työssä pysymistä sekä työllistymistä.
Etäkuntoutus on rinnastettavissa perinteiseen kuntoutukseen. Sen toteutus kuitenkin haastaa kuntoutusta järjestävät organisaatiot.
Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat tules-kuntoutuksen vahvuus. Kuntoutuksen tulisi kuitenkin nivoutua nykyistä tehokkaammin työhön ja työkyvyn vahvistamiseen.
