Suomen perustulokokeilu päättyy vuoden lopussa. Mitä kokeilusta tutkitaan, ja milloin saadaan tuloksia? Tutkimushankkeen tieteellinen johtaja Olli Kangas kertoo videolla.
Diabeteksen lääkekustannukset kasvoivat viime vuosikymmenen aikana merkittävästi. Se johtui pääasiassa potilasmäärän kasvusta sekä uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden käyttöönotosta. Hintojen alentamiseen tähtäävillä toimenpiteillä on saavutettu säästöjä, mutta ne ovat olleet maltillisia kustannusten kasvuun verrattuna.
The Finnish basic income experiment is coming to an end. A recently launched evaluation study is now looking at the income, employment and wellbeing effects of receiving a basic income. Results will become available during 2019 and 2020.
Suomen perustulokokeilu lähenee loppuaan, ja sen tieteellinen arviointitutkimus on nyt käynnissä. Tutkimus tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllisyyteen, tuloihin ja hyvinvointiin. Tulokset selviävät vaiheittain vuosien 2019–2020 aikana.
Aiemmissa fysioterapian kilpailutuksissa Kela hyväksyi tuottajia yli alueellisen palvelutarpeen. Se nosti huomattavasti hyväksyttyjen tarjousten keskimääräistä hintaa.
Kun Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin, heidän keskimääräinen asumisen tukensa kasvoi. Tuki kasvoi eniten niillä paikkakunnilla, joissa asuntojen vuokrataso on korkea. Asumisen tukea saavien opiskelijoiden määrä kuitenkin väheni.
Asumisen tukeminen on tärkeä mutta visainen osa sosiaaliturvan kokonaisuutta. Selvitimme, miten erilaiset uudistukset vaikuttaisivat yleisen asumistuen saajien tuloihin ja julkisiin menoihin.
Euroopan unionin kansalaiset saavat liikkua unionin alueella vapaasti, mutta kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät voivat johtaa siihen, että toiseen maahan siirtyvä EU:n kansalainen päätyy köyhyyteen. Todellisuudessa vapaa liikkuvuus hyödyttää usein vain niitä, jotka siirtyvät rikkaammista EU-maista köyhempiin.
Helsingin Sanomat otsikoi verkossa (19.6.) THL:n ja Me-säätiön tulolaskurin ”näyttävän ensimmäistä kertaa, millaisissa kannustinloukuissa suomalaiset pahimmillaan elävät”. Laskuri ei kuitenkaan kuvaa pahimpia tilanteita.
Kohuotsikoissa Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on joko maailman paras tai Euroopan eriarvoisin. Kumpikin tulkinta vetää mutkat suoriksi. Järjestelmässä on ongelmakohtia, mutta monessa vertailussa se pärjää varsin hyvin.
Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushankkeessa etsitään keinoja torjua koulupudokkuutta. Tuloksista haetaan tukea nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuorten palveluiden kehittämiseen Kelassa.
Hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen työkyvyttömäksi itsensä kokevan voi olla vaikeaa välttyä etuuskierteiltä. Toisaalta yhteiskunnan kannalta jäljellä oleva työkyky jää herkästi hyödyntämättä.
Sairauspäivärahalla korvattuja pitkiä sairauspoissaoloja on eniten työntekijöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä. Etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvissa sairauspoissaoloissa ammattiasemien väliset erot ovat suuret. Sen sijaan mielenterveyden häiriöissä erot ovat pienet.
Hallitus päätti kehysriihessään tehdä kritisoituun aktiivimalliinsa muutoksia. Viilaukset helpottavat työttömän tilannetta, mutta toisaalta ne vaativat lisää viranomaistyötä.
Naisilla tulisi panostaa erityisesti sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyyn, kun taas miehillä tulisi painottaa toimia työhön paluun nopeuttamiseksi.
Kelan taannoisen omaishoitajakyselyn mukaan mielenterveyden häiriöitä sairastavat saavat vain harvoin omaishoidon tukea.
Verkkoasioinnin määrä kasvaa tasaisesti. Vajaa viidennes asiakkaista hoitaa kaikki Kela-asiansa verkossa.
Mielenterveysperusteisia sairauspoissaolokausia alkoi vuonna 2017 noin 16 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu näkyy kaikissa ikäryhmissä, naisilla jyrkempänä kuin miehillä. Suurin osa kasvusta aiheutui masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä.
Aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa noin puolella Kelan työttömyysturvan saajista. Naisilla on työtuloja useammin kuin miehillä ja nuorilla useammin kuin ikääntyneillä.