Asumistuki huomioi Suomessa kattavasti erilaisia ruokakuntia. Muissa vertailussa mukana olleissa Pohjoismaissa asumistuki on ennen kaikkea lapsiperheiden ja nuorten aikuisten tuki. Vertailu osoittaa, kuinka yksittäisten etuuksien vertaaminen on haastavaa, koska ne ovat osa maiden sosiaaliturvajärjestelmien mosaiikkia. Lisäksi asuntomarkkinat ja asuntopolitiikka vaikuttavat asumistuen tarpeeseen.


Asumistuen saajista valtaosa on nuoria, mutta he myös poistuvat asumistuelta muita ryhmiä nopeammin. Yleistä asumistukea saavat opiskelijat ja työlliset poistuvat tuelta nopeimmin. Tukea saavat yksinhuoltajaruokakunnat poistuvat hitaammin kuin yksin asuvat tai usean aikuisen ruokakunnat. Vuosina 2013–2016 alkaneiden uusien asumistukijaksojen mediaanipituus oli noin 20 kuukautta.


Eniten asumistukea saaneiden vuokranantajien lista on samalla lista toimijoista, jotka ovat tarjonneet asuntoja pienituloisille kotitalouksille.   Kelan etuuksista asumistuki on kasvanut viime vuosina rajusti. Asumismenoja korvataan myös toimeentulotuesta. Asumisen tukimiljardit puhuttavat. Keskustelussa on väitetty, että asumistuki menee suoraan vuokranantajan pussiin. Teknisesti näin onkin, koska asumistuki voidaan maksaa myös suoraan vuokranantajalle. Kelan rekistereistä saadaan lista vuokranantajista, […]


Perheenjäsenten määrä vaikuttaa moneen sosiaalietuuteen. Vaikutus kuitenkin vaihtelee etuudesta toiseen. Kertoimia olisikin syytä yhtenäistää ja perustella tarkemmin, kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ryhdytään valmistelemaan.   Sosiaaliturvan yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen on ollut viime vuosien kestopuheenaihe. Se on ollut monien aikaisempien työryhmien agendalla, ja se on nyt käynnissä olevan eriarvoisuustyöryhmän keskeinen tehtävä. Tahtotilasta huolimatta sosiaaliturva ei ole vuosien saatossa […]


Ajatus, että asumistuet nostavat vuokratasoa, elää julkisessa keskustelussa sitkeästi. Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi.   Asumistukimenojen kasvusta puhutaan nyt paljon. Kelan eri asumistukien piirissä oli joulukuussa 2016 noin 860 000 henkilöä, ja yhteenlasketut menot ovat kasvaneet noin 1,9 miljardiin euroon. Etenkin yleisen asumistuen menojen kasvu aiheuttaa huolta (kuvio 1).     Kuvio 1. Asumistukimenot 2013–2016 kuukausittain, […]


Tulot vaikuttavat yleiseen asumistukeen eri tavalla kuin opintotukeen.   Joulukuun puolessavälissä eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, joka muutti opiskelijan tukia radikaalisti. Opintotuen tasomuutosten lisäksi lähes kaikki opiskelijat siirretään ensi elokuussa asumislisästä yleisen asumistuen piiriin. Muutoksen perusteluna oli asumisen tukien yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen poistamalla yksi etuus Kelan valikoimasta. Järjestelmä ei kuitenkaan muuttunut opiskelijan kannalta yksinkertaisemmaksi, päinvastoin. Opiskelijan sosiaaliturva koostuu […]


Viime vuoden syyskuusta alkaen korkeintaan 300 euron työtulot eivät ole vaikuttaneet yleiseen asumistukeen. Tämän suojaosan merkitys asumistuen kustannusten kasvuun on vähäisempi kuin muilla lakimuutoksilla.   Kirjoitin yleisen asumistuen kohoavista kustannuksista jo pari kuukautta sitten. Tarkastelin sitä, kuinka paljon yleisen asumistuen kustannusten noususta selittyy vuoden 2015 lakimuutoksilla. Tulosten mukaan yleisen asumistuen kustannukset olisivat olleet vuoden 2016 […]


Kelalla on asumistuessa merkittävä rooli, koska Kela maksaa yleistä asumistukea, eläkkeensaajien asumistukea, opintotuen asumislisää ja sotilasavustuksen asumisavustuksia. Asumismenoja korvataan myös perustoimeentulotukena, joka ensi vuoden alussa siirtyy Kelan hoidettavaksi. Asumistukeen liittyy monta ajankohtaista kysymystä. Eläkkeensaajien asumistuen liittäminen yleiseen asumistukeen kariutui viime vuoden budjettiväännön yhteydessä, mutta nyt on vireillä opiskelijoiden siirtäminen kokonaan yleisen asumistuen piiriin samassa yhteydessä, […]


Viime päivinä keskustelua ovat herättäneet asumisen tukien lisääntyvät kustannukset (ks. esim. Helsingin Sanomat 21.8.2016). Viime vuonna Kela maksoi asumisen tukia (yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus) yhteensä 1,7 miljardia euroa. Yleisen asumistuen kustannukset olivat yli puolet näistä kokonaiskustannuksista. Yleisen asumistuen kustannukset kasvoivat tukilajeista eniten vuoteen 2014 verrattuna, noin 24 prosenttia. (Kela 2016.)


Viime perjantaina (14.8.2015) valtionvarainministeriö julkisti ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi. Budjettiehdotuksessa konkretisoituvat ne toimenpiteet, joista sovittiin kevään hallitusohjelmassa. Eläkeläisten osalta näitä ovat erityisesti: Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen 2016. Tämä koskee kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia toimeentulotukea lukuun ottamatta. Vuosien 2017–2019 indeksikorotukset ”äärimaltillisen palkkaratkaisun mukaisesti”. Eläkkeensaajien asumistuen lakkauttaminen ja eläkeläisten siirtäminen yleisen asumistuen piiriin. Takuueläkkeen tasokorotus, johon käytetään 30 milj. euroa. […]


Nykyinen opintotukilaki (laki 21.1.1994/65) tuli voimaan noin 20 vuotta sitten. Vuoden 1994 syyslukukaudella ns. uusimuotoista, opintorahapainotteista opintotukea, joka oli vuonna 1992 otettu käyttöön korkeakouluissa, alettiin soveltaa myös toisen asteen oppilaitoksissa. Samalla opintotuen toimeenpano siirrettiin Kelaan. Opintotuki on yksi merkittävimmistä Kelan ylläpitämistä ja hallinnoimista tukijärjestelmistä. Opintotuen saajia on vuosittain yli 300 000. Opintotuki on yleensä opiskelijan […]


Suomalainen työvoimapoliittinen etuusjärjestelmä on monimutkainen ja sokkeloinen viidakko, sen tunnustavat sekä päättäjät että etuuksien käyttäjät. Työkykyisten työttömien on usein vaikea työllistyä, jos vastassa on lukuisia lomakkeita ja tarjolla vain tuettua työtä. Yhtenä ongelmana on, että lyhytaikaisen työn vastaanottaminen ei kannata, kun palkkatulot vähentävät tarveharkintaisia tukia. Työn päättymisen jälkeen etuuden saajan tulee selvitellä tulojaan ja odottaa […]