Sopiva varhaiskasvatuksen aloitusikä herättää usein vahvasti tunnepitoista keskustelua, jota värittää omat tai muiden kokemukset esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadusta. Monessa perheessä se, missä vaiheessa lapsi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa, määrittyy usein vanhempien työmarkkina-aseman sekä perheen ja lapsen yksilöllisten tekijöiden mukaan. Ajankohdan valinnassa voivat taustalla kuitenkin vaikuttaa vahvasti myös käsitykset ja uskomukset niin varhaiskasvatuksen laadusta kuin sopivasta päivähoidon […]


Sairauden vuoksi työstä poissaololle on monta käsitettä, joihin liittyy erilaisia tunnetason tulkintoja. Koska kyseessä on kyvyttömyys tehdä töitä sairauden vuoksi eikä oikeus olla poissa töistä, parempi on käyttää käsitettä sairauspoissaolo eikä sairausloma. Lyhyeen sairauspoissaoloon riittää usealla työpaikalla  oma ilmoitus, mutta muilta osin lääkäreillä on keskeinen rooli sairauspoissaoloprosessin määrittymisessä. Prosessilla tarkoitamme tilannetta, jossa arvioidaan paitsi sairauspoissaolon […]


Kelassa on meneillään Kestävän kehityksen teemaviikko. Sen aikana kestävää kehitystä lähestytään eri näkökulmista, mutta etenkin sosiaalisen vastuullisuuden käsitteen kautta. Tässä blogikirjoituksessa huomio kiinnitetään yllä mainitussa viitekehyksessä tutkimuksen tekemiseen ja erityisesti sen tuottaman tiedon raportointiin, julkaisemiseen ja käyttöön. Esimerkkinä käytetään vuosittain toteutettavaa toimihenkilökyselyä. Yrityksen sosiaalinen vastuu näkyy käytännössä muun muassa siinä, että se on kiinnostunut työntekijöiden […]


Blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Aiemmat kirjoitukset on julkaistu 29.9.2015, 1.10.2015 ja 5.10.2015. Kelan tutkimusblogissa julkaistiin syksyllä 2015 kirjoitussarja perustuloa koskevista kansalaismielipiteistä. Yleisesti ottaen perustulo sai laajaa kannatusta kansan keskuudessa. Perustuloa koskevaa kysymystä ei tuolloin asetettu mihinkään kehykseen, ts. emme viitanneet mihinkään taloudellisiin, verotuksellisiin tai tulonjaollisiin seurausvaikutuksiin. Kysymys kuului yksinkertaisesti: ”Mitä mieltä olette järjestelmästä, […]


Helsingin Sanomissa uutisoitiin 12.1. työttömien työnhakijoiden haluttomuudesta muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Uutisen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olisi tälläkin hetkellä avoimia työpaikkoja projektipäälliköille ja insinööreille, mutta niihin ei saada osaavaa työvoimaa. Samaan aikaan maakunnissa on työttöminä koulutettua työvoimaa, joka on haluton muuttamaan työn perässä Helsinkiin. Miksi näin on? Helsingin Sanomien uutisen mukaan syynä muuttohaluttomuuteen ovat asuntojen hintaerot, […]


Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan toinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin 29.9.2015 ja kolmas osa 5.10.2015. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme perustulomallien kannatusta eri sosioekonomisissa ryhmissä ja eri työmarkkina-asemassa olevien keskuudessa. Työmarkkina-asemaa ei kysytty vuoden 2002 kyselyssä (aineistoista ks. edellinen blogimme), joten siitä esitetään vain vuoden 2015 tulokset. Molemmissa kyselyissä enemmistö vastaajista kannattaa sekä […]


Lähestyvien eduskuntavaalien alla julkaistaan monenlaisia kansalaisten mielipiteitä kuvaavia lukuja mm. puoluekannatuksesta ja vastaajien asenteista. Tietojen keräämiseksi ei ole mielekästä haastatella kaikkia kansalaisia, vaan päädytään tarkastelemaan pienempää osajoukkoa, jonka perusteella saadut tulokset pyritään yleistämään koskemaan koko perusjoukkoa. Osajoukon poimintatavalla ja asenteiden mittaustavalla voi olla suuri merkitys tulosten luotettavuuteen.


Vähintään korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea saavia lapsia on Suomessa noin 18 000. Heidän päivittäinen hoitamisensa kuormittaa vanhempia vaihtelevasti, vähintään joka kymmenennen hoito on sitovaa ja ympärivuorokautista. Vakavasti sairaiden ja vammaisten lasten hoitaminen on Suomessa korkeatasoista ja lasten hoito sekä seuranta on keskitetty pääasiassa erikoissairaanhoitoon. Mutta miten vanhempien oma terveydentila, jaksaminen sekä perheen hyvinvointi tulevat huomioiduksi […]


Postikyselyiden avulla on pitkään kerätty tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen jäsenistä. Kansalaisten into vastata postitse tuleviin kyselyihin on kuitenkin laskenut viime vuosina. Kuviossa 1 on kuvattuna joidenkin viime vuosina kerättyjen koko väestöä koskevien postikyselyiden vastausaktiivisuus. Kuviosta voidaan havaita, että Turun yliopiston sosiologian laitoksen keräämien niin sanottujen Suomi-kyselytutkimusten vastausaktiivisuus on laskenut 10 vuoden aikana yli 60 […]


Salossa on lyhyessä ajassa tapahtunut voimakas elinkeinorakenteen muutos, kun Nokia Oyj sulki matkapuhelintehtaan paikkakunnalla. Muuttuva Salo 2013–2023 -tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia laajamittaisella rakennemuutoksella on yksilöiden ja alueen hyvinvointiin. Kelan tutkimusosaston ja Turun yliopiston yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa kerätään kyselyllä tietoa salolaisten työttömyydestä, toimeentulosta, hyvinvoinnista ja terveydestä. Lisäksi selvitetään alueen taloudellista kehitystä ja Saloon kohdennettujen tukitoimien vaikuttavuutta […]