Suuri osa suomalaisista uskoo sosiaaliturvan väärinkäytön olevan melko yleistä, vaikka väärinkäytöksiä epäillään vuosittain summasta, joka vastaa alle promillea Kelan maksamien etuuksien määrästä. Nuorten asenteet sosiaaliturvan väärinkäyttöä kohtaan ovat sallivampia kuin vanhempien ikäluokkien. Asenteet sosiaaliturvan väärinkäyttöä ja veronkiertoa kohtaan ovat yhteydessä myös ihmisen tulotasoon.
Simuloinnin mukaan hintojen viimeaikainen nousu vei köyhyyteen noin 62 000 kotitaloutta ja nosti lasten köyhyysastetta yli 3 prosenttiyksikköä. Lapsilisän maltillinen 10 % korotus kompensoisi vain pienen osan ostovoiman heikkenemisestä pienituloisissa lapsiperheissä. Lapsilisän veronalaisuus sen sijaan nostaisi lapsiköyhyysastetta lisää noin 2,7 prosenttiyksikköä.
Jos sote-uudistus olisi tehty osissa, olisi ollut mahdollista tehdä korjausliikkeitä tuhoamatta kokonaisuutta peruuttamattomasti. Seuraukset ovat jo nyt olleet arvaamattomia.
”Kela kaavailee perustuloa, jonka suuruus olisi täysimittaisena 800 euroa kuukaudessa” otsikoi iltapäivälehti pyhäinpäivän lehtensä. Otsikko on tyypillinen esimerkki virheellisestä, harhaanjohtavasta ja tarkoitushakuisesta klikkausjournalismista, joka valitettavasti on yleistynyt myös ns. laatumediassa. Kerron pari omakohtaista kokemusta. Annoin taannoin haastattelun yhdelle ’laatumedialle’, joka halusi tietää, mitä tapahtuu työttömän tuloille, jos työmarkkinatukea nostetaan 100 eurolla. 100 euroa oli demareitten […]
Tanskan työttömyyskomitea jätti eilen (19.10.2015) mietintönsä. Asiantuntijoista koostuneen työryhmän raportti sisältää muutamia kiinnostavia ja tuoreita – osin villejäkin – avauksia, jotka koskevat päivärahan saamisen ehtoja, päivärahakauden pituutta ja päivärahan tasoa. Tavoitteena on joustavampi työttömyysturva, joka ottaisi paremmin huomioon työmarkkinoilla tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset. Silmämääränä on työryhmän puheenjohtajan, Århusin yliopiston taloustieteen professori Nina Smithin mukaan freelancer-työn ja […]
Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan kolmas osa. Ensimmäinen osa julkaistiin 29.9.2015 ja toinen osa 1.10.2015. Yleisesti ottaen perustulo saa kannatusta kansan keskuudessa (ks. blogisarjan ensimmäinen osa). Erojakin löytyy. Blogisarjan toisessa kirjoituksessa tarkastelimme niiden kytkentää sosioekonomiseen asemaan. Koska perustulon toteutuminen tai toteutumatta jääminen on poliittinen prosessi, tässä sarjan kolmannessa kirjoituksessa tarkastelemme […]
”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala… Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan.” aloittaa Johannes evankeliuminsa. Sanan voimalla lauloi Väinämöinen Joukahaisen suohon. Polyfemos kyklooppi oli voimaton siihen saakka, kunnes sai tietää Odysseuksen oikean nimen. Vasta nimen myötä – saatuaan sanan haltuunsa – hän pystyi langettamaan kirouksen ithakalaisen päälle. Sanalla on […]
Yksityisten lääkäripalvelujen Kela-korvauksilla on kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota: lakkauttaminen, ennallaan säilyttäminen tai uudistaminen. Järjestelmän lakkauttamisen puolesta ovat puhuneet pitkään monet terveydenhuollon johtavat asiantuntijat (mm. Soininvaara 2012), ja viimeisenä joukkoon ilmoittautui tuore sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ks. MTV 1.6.2015). Uuden hallituksen suunta näkyy jo ensimmäisessä budjettiriihessä, jossa lääkärinpalkkiokorvauksista saatetaan leikata yli puolet. Yksityisen terveyspalvelualan etujärjestöt perustehtävänsä […]
Yhteiskuntasopimus, sen kaatuminen, kaatumisen syyt ja mahdolliset seurausvaikutukset ovat hallinneet viime viikkoina suomalaista poliittista keskustelua. Yhteiskuntasopimus oli eräs hallituksen keinoista yrittää ratkaista Suomen ongelmat. Yhteiskuntasopimuksella tavoiteltiin kilpailukyvyn parannusta, ’tuottavuusloikkaa’, kuten pääministeri Juha Sipilä asian ilmaisi. Neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin.
Vasta nimitetty ulkoministeri Timo Soini teki ensimmäisen valtiovierailunsa kuluvan vuoden 2. kesäkuuta, tiistaina. Ulkoministerin ensimmäinen matka suuntautui Ruotsiin, kuten tapaan kuuluu. Ulkoministeri Soini tapasi naapurimaan ulkoministeri Margot Wallströmin. Sekä Suomessa että Ruotsissa pantiin merkille vastaanoton viileys. Tapaaminen oli lyhyt, ja se järjestettiin hätäisesti Arlandassa.
Sote tuli, ja sote meni. Tällä hallituskaudella asiaan ei saatu ratkaisua. Seuraavalla hallituskaudella on tarkoitus palata asiaan ja jatkaa siitä mihin jäätiin. Pulma on vain se, että maailma muuttuu niin nopeasti, että tulevan hallituksen sote -uudistuksen reunaehdot ovat toisenlaiset kuin Katainen/Stubb -koalitioilla. Reunaehtojen muutokset rajaavat pois joitain vaihtoehtoja ja tekevät toisia vaihtoehtoja todennäköisemmiksi. Poliittisen saamattomuuden […]
Saksan eläkejärjestelmä viettää kuluvana vuonna 125-vuotisjuhlaansa. Juhlan kunniaksi Brandenburgin portin kupeessa olevissa vakuutusyhtiö Allianzin tiloissa järjestettiin kansainvälinen ’Thanks Otto’ -seminaari. Seminaarin ohjelma rakentui yhtäällä historialliselle osuudelle, jossa käytiin läpi kansleri Otto von Bismarckin toimintaa ja sitä, miten hän käytti sosiaalipolitiikkaa käsikassaranaan pyrkiessään suurempiin päämääriin: Saksan yhdistämiseen, kansakunnan sosiaaliseen eheyttämiseen ja sosialismin ja katolisuuden vastustamiseen. Toisessa […]
Luottamus on yhteiskunnallisen toiminnan kulmakivi. Se on saksalaisen sosiologin Georg Simmelin sanoin yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista ”synteettisistä” voimista. Luottamus kanssaihmisiin ja instituutioihin lujittaa ja ylläpitää sosiaalisia siteitä ja yhteiskunnallista järjestystä. Se edesauttaa sosiaalista ja taloudellista toimintaa ja sen ennakoitavuutta, vähentää epävarmuuksia ja mahdollistaa esimerkiksi taloudellisten toimijoiden riskinoton. Luottamus eri muodoissaan on useiden tutkimusten mukaan erityisen vahvaa […]
Tanskan SDP-liberaali-painotteinen Helle Thorning-Schmidtin koalitiohallitus vei loppusyksystä 2013 läpi lain velvoittavasta sosiaaliturvasta. Valtiopäivillä kaikki puolueet – lukuun ottamatta viher-vasemmistolaista Yhtenäisyyslistaa (Enhedslistan) – kannattivat ehdotusta, joka tuli voimaan 1.1. 2014. Mielipidekyselyitten mukaan asialla oli myös suuren yleisön tuki. 83 prosenttia tanskalaisista kannatti reformia. Työttömienkin keskuudessa uudistuksella oli noin 60 prosentin kannatus. Lakimuutos on ollut sosialidemokraattisen työministeri […]
Sosiologi Erving Goffman kyselee kuuluisan Frame Analysis –teoksensa alussa ”Missä olosuhteissa ajattelemme, että asiat ovat todellisia?”. Asioiden tulkitseminen ”tosiksi” tai ”todellisiksi” riippuu Goffmanin mukaan siitä kehyksestä, jossa asioita tulkitaan. Juuri tähän liittyy myös poliittisen retoriikan voima. Asioiden kehystäminen on olennainen osa poliittista argumentaatiota ja kamppailua, jossa kielelliset käsitteet antavat asioille merkityksen ja ohjaavat poliittista keskustelua. […]
Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden, lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Se, mitä tämä kaikki tarkoittaa, ei kuitenkaan ole selvää. Perustuslain tulkinta jää tavallisen lainsäädännön määriteltäväksi ja toimeenpanevien tahojen ratkaistavaksi. Suomen lainsäädäntö ei ole kovin yksiselitteinen sen suhteen, mitä perusturva on ja mikä turvan tason tulisi olla. Suomen Akatemian rahoittamassa […]
Kataisen hallitus sai paljon kritiikkiä taannoisesta kehysriiheen liittyvästä tiedottamisestaan. Ikävät asiat kun olivat ’unohtuneet’ tiedotteista. Hallitus jatkaa huonoa tiedotuslinjaansa ajoittamalla sektoritutkimuslaitoksia koskevat, irtisanomisiin johtavat mittavat leikkauspäätökset juuri pääsiäisen alle. Tietojen julkaisemisen ajankohta sopii tietysti piinaviikon henkeen, mutta se sopii huonosti siihen tietoon, joka työelämän tutkimuksessa on tämän kaltaisesta tiedottamisesta. On nimittäin todettu, että viikonlopun ja […]
Monella terveysalan ammattilaisella meni viime keväänä kahvi väärään kurkkuun kuullessaan uutisen sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta. Sen jälkeen uutta Sotea on odotettu kuin kuuta nousevaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta käytävä keskustelu sai minut kaivamaan esiin tasan kymmenen vuotta sitten ilmestyneen väitöskirjani. Analysoin erikoissairaanhoidon hinnoittelun kannusteita ja kustannusriskejä (Mikkola 2002). Osoitin, että erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittainen vaihtelu on pienille kunnille […]
Tänään julkaistun tutkimukseni mukaan päättäjät arvostavat tutkimuksia, mutta he eivät ehdi lukea laajoja tutkimusjulkaisuja. Tämä on ymmärrettävää – kiire painaa ja tutkimusjulkaisut ovat usein satoja sivuja pitkiä ja joskus tutkijayhteisön ulkopuolisille vaikeammin avautuvia. Tutkimusviestinnällä onkin tärkeä rooli tutkimustulosten tiivistämisessä ja ymmärrettäväksi tekemisessä. Jonkun on niin sanotusti tulkattava saatuja tuloksia. Usein tähän työhön osallistuvat tiedottajat ja […]
Viimeaikoina on keskusteltu runsaasti kahdesta asiasta: Euroopan taloudesta ja kuntauudistuksesta. Eurooppalaista taloutta ravisuttaa niin sanottujen kriisimaiden taloudellinen tilanne, joista Kreikka on suurimmassa pulassa. Kriisimaita yritetään auttaa lainarahalla. Suomessa sen sijaan on useita kriisikuntia, joiden taloutta ratkaisemaan piirrettiin uusi kuntakartta. Resepti, jota noudatetaan Euroopassa, ei ole suosiossa suomalaisessa kuntakeskustelussa. ”Rahan kaataminen” kuntiin on tuomittu jo lähtökohtaisesti. […]
- 1
- 2
