Yksi sosiaaliturvauudistuksen keskeisistä teemoista on ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen. Toimeentuloturvaetuuksien saajista joka kolmas saa myös palkka- tai yrittäjätuloja. Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistämisen monimutkaisuus vaikuttaa erityisesti työttömiin tai osa-aikaisesti työllistyviin. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa on nostettu esiin työttömyys-, tulo- ja byrokratialoukuiksi nimettyjä työnteon kannustinloukkuja. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on tunnistettu ne tilanteet, joissa työtön saa työttömyysturvan lisäksi myös asumistukea […]


Kela on maksanut perustoimeentulotukea kohta neljän vuoden ajan. Vappu Verronen selvitti aiemmin Kelan maksaman perustoimeentulotuen käyttöä terveydenhuoltomenoihin Kela-siirron alkuvaiheessa ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrää ulosotossa. Selvitin, mitä on tapahtunut tämän jälkeen.


Sosiaaliturvan kokonaisuus muodostuu lukuisista toisiinsa kytköksissä olevista etuuksista ja palveluista. Kun yhden lainsäädännössä tai toimeenpanossa tehdään muutoksia, syntyy herkästi heijastusvaikutuksia toisiin järjestelmän osiin. Eri hallinnonalojen etuudet ja palvelut tulisikin nähdä kokonaisuutena.


Vuonna 2018 Kelan perustoimeentulotuen kokonaiskustannuksista noin 5 % (37 miljoonaa euroa) kohdistui apteekeista maksusitoumuksella tehtyihin ostoihin. Kaksi kolmasosaa näistä kustannuksista aiheutui sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden omavastuista. Jäljelle jäävästä kolmanneksesta yli 95 % aiheutui ei-korvattujen, myyntiluvallisten lääkkeiden kustannuksista.


Reilu kolmannes kyselyyn vastanneista asiakkaista kokee, että Kela on hoitanut toimeentulotukitehtävät huonommin kuin kunnat. Lähes yhtä moni arvioi Kelan suoriutuvan kuntia paremmin.   Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden alussa kunnista Kelan hoidettavaksi. Siirron toteutuksen myötä lakisääteiset käsittelyajat ylittyivät ja palvelu ruuhkautui. Lisäksi tehtyjen ratkaisujen laadussa on todettu olevan aiempaa enemmän puutteita. Asiakkaiden tekemät oikaisuvaatimukset ovat ruuhkauttaneet niiden […]


Selvitimme, näkyvätkö korvausten leikkaukset tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutuksessa ja kustannuksissa.   Vuoden 2017 alusta tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät, veren glukoosipitoisuutta pienentävät lääkkeet siirrettiin ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan erityiskorvausluokkaan. Niiden korvausprosentti aleni silloin 100 prosentista 65 prosenttiin.  Insuliinien korvaus säilyi ennallaan. Muutoksen arvioitiin alentavan lääkekorvausmenoja noin 20 miljoonaa euroa ja lisäävän vastaavalla summalla potilaiden omavastuita. Omavastuun […]


  • 1
  • 2