Lähes joka kymmenes perustoimeentulotukea saava kotitalous saa ansiotuloja. Osuus on kasvanut vuodesta 2017. Ansiotulojen saaminen on yleistä erityisesti kotitalouksissa, joissa on kaksi aikuista. Hyvän työllisyystilanteen vuoksi toimeentulotuen saajien määrää vähenee. Samalla ansiotuloja saavien toimeentulotukikotitalouksien määrä on kasvussa. Vuonna 2022 keskimäärin noin 9 prosentilla perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista oli tuloinaan ansiotuloja, kun vuonna 2017 osuus oli 6 […]
Kelan asiakaskyselyiden perusteella perustoimeentulotukipäätöksen saaneiden ihmisten asiointikuormitus on viime vuosina monilta osin vähentynyt. Samalla erot heidän ja muiden Kelan asiakkaiden asiointikokemuksissa ovat pienentyneet. Toimeentulotukiasiakkaat ovat kuitenkin olleet aikaisempaa useammin tyytymättömiä Kelasta saamaansa päätökseen.
Valtaosa toimeentulotuen saajista asuu tutkimuksemme mukaan kaupunkien lähiöalueilla. Eri kaupunkien välillä on merkittäviä eroja, jotka johtuvat muun muassa eroista kaupunkien koossa ja rakenteessa. Toimeentulotukea saavat lapsiperheet asuvat lähiöalueilla useammin kuin muut toimeentulotuen saajat. Olemme tutkineet toimeentulotuen saajien asumista ja muuttamista suurimmissa kaupungeissa. Tässä tutkimuksessa tarkennamme kuvaa toimeentulotuen saajista kuntaa tarkemmalla aluejaottelulla. Tarkan kuvan avulla saadaan […]
Koronakriisin aiheuttama työttömyys vaikutti eri tavalla eri ikäisiin miehiin ja naisiin. Vaikutusten ehkäisemiseksi vuonna 2020 toteutettiin useita tilapäisiä sosiaaliturvan muutoksia. Muutosten vaikutukset olivat pääosin pieniä ja tilapäiset koronaetuudet toistivat sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla olevia sukupuolieroja.
Tuore tutkimus osoittaa, että vuoden 2017 omavastuukorotus lisäsi toimeentulotuen maksusitoumuksen käyttöä tyypin 2 diabeteslääkkeiden ostamisessa. Korvaustason alentaminen näyttää kasvattaneen potilaiden lääkelaskua.
Yksi sosiaaliturvauudistuksen keskeisistä teemoista on ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen. Toimeentuloturvaetuuksien saajista joka kolmas saa myös palkka- tai yrittäjätuloja. Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistämisen monimutkaisuus vaikuttaa erityisesti työttömiin tai osa-aikaisesti työllistyviin. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa on nostettu esiin työttömyys-, tulo- ja byrokratialoukuiksi nimettyjä työnteon kannustinloukkuja. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on tunnistettu ne tilanteet, joissa työtön saa työttömyysturvan lisäksi myös asumistukea […]
Kela on maksanut perustoimeentulotukea kohta neljän vuoden ajan. Vappu Verronen selvitti aiemmin Kelan maksaman perustoimeentulotuen käyttöä terveydenhuoltomenoihin Kela-siirron alkuvaiheessa ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrää ulosotossa. Selvitin, mitä on tapahtunut tämän jälkeen.
Lääkekustannuksia korvataan ensisijaisesti sairausvakuutuksesta, mutta osan kustannuksista maksaa viimesijaisin etuus, perustoimeentulotuki. Sosiaaliturvauudistuksessa lääkekorvausjärjestelmää ja lääkkeiden maksamista toimeentulotuesta tulisikin tarkastella kokonaisuutena.
Koronatilanne koettelee myös toimeentuloa, mikä näkyy Kelassa toimeentuloturvaetuuksien hakemus- ja saajamäärien kasvuna. Nopeita tietotarpeita ja tilanteen seurantaa varten kokosimme tietoa uudelle sivustolle.
Sosiaaliturvan kokonaisuus muodostuu lukuisista toisiinsa kytköksissä olevista etuuksista ja palveluista. Kun yhden lainsäädännössä tai toimeenpanossa tehdään muutoksia, syntyy herkästi heijastusvaikutuksia toisiin järjestelmän osiin. Eri hallinnonalojen etuudet ja palvelut tulisikin nähdä kokonaisuutena.
Lapsiperheiden köyhyys on näkyvä osa perustoimeentulotuen asiakastyötä. Työntekijät kaipaavat selkeyttä rooliinsa perheiden hyvinvoinnin turvaamisen kokonaisuudessa.
Vuonna 2018 Kelan perustoimeentulotuen kokonaiskustannuksista noin 5 % (37 miljoonaa euroa) kohdistui apteekeista maksusitoumuksella tehtyihin ostoihin. Kaksi kolmasosaa näistä kustannuksista aiheutui sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden omavastuista. Jäljelle jäävästä kolmanneksesta yli 95 % aiheutui ei-korvattujen, myyntiluvallisten lääkkeiden kustannuksista.
Tuoreessa tutkimusraportissa on tarjolla uutta tietoa perustoimeentulotuen roolista muiden sosiaaliturvaetuuksien paikkaajana. Raportissa on tarkasteltu myös sitä, vaikuttaako toimeentulotuen vuokranormi saajien vuokriin.
Useimmilla nuorilla toimeentulotuen saanti on lyhytaikaista, eikä heidän tilanteestaan ole välttämättä syytä olla huolissaan. Perustoimeentulotukea saavien nuorten joukosta tulee tunnistaa paremmin ne nuoret, jotka tarvitsisivat palveluita.
Joka viides nuori sai toimeentulotukea Kelasta vuonna 2017. Joka kymmenes nuori sai tukea yhtäjaksoisesti neljä kuukautta tai pidempään ainakin kerran vuoden aikana.
Vajaa kolmasosa Suomen 16 vuotta täyttäneestä väestöstä saa Kelan syyperusteisia etuuksia. 40 % syyperusteisten etuuksien saajista saa lisäksi asumistukea, perustoimeentulotukea tai molempia.
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistaminen ja ohjaaminen palveluihin tarvitsee tuekseen tutkimustietoa. Kelan ja Me-säätiön uusi datavisualisointi tarjoaa työkalun tiedon analysoimiseen.
Helsingin Sanomat otsikoi verkossa (19.6.) THL:n ja Me-säätiön tulolaskurin ”näyttävän ensimmäistä kertaa, millaisissa kannustinloukuissa suomalaiset pahimmillaan elävät”. Laskuri ei kuitenkaan kuvaa pahimpia tilanteita.
