Koronatilanne koettelee myös toimeentuloa, mikä näkyy Kelassa toimeentuloturvaetuuksien hakemus- ja saajamäärien kasvuna. Nopeita tietotarpeita ja tilanteen seurantaa varten kokosimme tietoa uudelle sivustolle.
Sosiaaliturvan kokonaisuus muodostuu lukuisista toisiinsa kytköksissä olevista etuuksista ja palveluista. Kun yhden lainsäädännössä tai toimeenpanossa tehdään muutoksia, syntyy herkästi heijastusvaikutuksia toisiin järjestelmän osiin. Eri hallinnonalojen etuudet ja palvelut tulisikin nähdä kokonaisuutena.
Lapsiperheiden köyhyys on näkyvä osa perustoimeentulotuen asiakastyötä. Työntekijät kaipaavat selkeyttä rooliinsa perheiden hyvinvoinnin turvaamisen kokonaisuudessa.
Vuonna 2018 Kelan perustoimeentulotuen kokonaiskustannuksista noin 5 % (37 miljoonaa euroa) kohdistui apteekeista maksusitoumuksella tehtyihin ostoihin. Kaksi kolmasosaa näistä kustannuksista aiheutui sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden omavastuista. Jäljelle jäävästä kolmanneksesta yli 95 % aiheutui ei-korvattujen, myyntiluvallisten lääkkeiden kustannuksista.
Tuoreessa tutkimusraportissa on tarjolla uutta tietoa perustoimeentulotuen roolista muiden sosiaaliturvaetuuksien paikkaajana. Raportissa on tarkasteltu myös sitä, vaikuttaako toimeentulotuen vuokranormi saajien vuokriin.
Useimmilla nuorilla toimeentulotuen saanti on lyhytaikaista, eikä heidän tilanteestaan ole välttämättä syytä olla huolissaan. Perustoimeentulotukea saavien nuorten joukosta tulee tunnistaa paremmin ne nuoret, jotka tarvitsisivat palveluita.
Joka viides nuori sai toimeentulotukea Kelasta vuonna 2017. Joka kymmenes nuori sai tukea yhtäjaksoisesti neljä kuukautta tai pidempään ainakin kerran vuoden aikana.
Vajaa kolmasosa Suomen 16 vuotta täyttäneestä väestöstä saa Kelan syyperusteisia etuuksia. 40 % syyperusteisten etuuksien saajista saa lisäksi asumistukea, perustoimeentulotukea tai molempia.
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistaminen ja ohjaaminen palveluihin tarvitsee tuekseen tutkimustietoa. Kelan ja Me-säätiön uusi datavisualisointi tarjoaa työkalun tiedon analysoimiseen.
Helsingin Sanomat otsikoi verkossa (19.6.) THL:n ja Me-säätiön tulolaskurin ”näyttävän ensimmäistä kertaa, millaisissa kannustinloukuissa suomalaiset pahimmillaan elävät”. Laskuri ei kuitenkaan kuvaa pahimpia tilanteita.
Alkusyksyn uutisointi tulottomien kotitalouksien määrän nopeasta kasvusta perustui lukuihin, jotka eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Määrä on kasvanut, mutta hitaammin kuin uutiset väittivät.
Toimeentulotukea voi saada, jos tulot eivät muuten riitä elämiseen. Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden 2017 alussa Kelan hoidettavaksi, jotta asiakkaat olisivat yhdenvertaisessa asemassa asuinpaikasta riippumatta ja kynnys tuen hakemiseen madaltuisi.
Sairaalamaksuja, terveyskeskuskäyntejä ja muita terveydenhuollon tasamaksuja maksettiin kesäkuun toimeentulotuesta suoraan laskuttajille noin 15 000 kappaletta. Toimeentulotuesta maksetut laskut eivät kerrytä terveydenhuollon maksukattoa.
Reilu kolmannes kyselyyn vastanneista asiakkaista kokee, että Kela on hoitanut toimeentulotukitehtävät huonommin kuin kunnat. Lähes yhtä moni arvioi Kelan suoriutuvan kuntia paremmin. Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden alussa kunnista Kelan hoidettavaksi. Siirron toteutuksen myötä lakisääteiset käsittelyajat ylittyivät ja palvelu ruuhkautui. Lisäksi tehtyjen ratkaisujen laadussa on todettu olevan aiempaa enemmän puutteita. Asiakkaiden tekemät oikaisuvaatimukset ovat ruuhkauttaneet niiden […]
Selvitimme, näkyvätkö korvausten leikkaukset tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutuksessa ja kustannuksissa. Vuoden 2017 alusta tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät, veren glukoosipitoisuutta pienentävät lääkkeet siirrettiin ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan erityiskorvausluokkaan. Niiden korvausprosentti aleni silloin 100 prosentista 65 prosenttiin. Insuliinien korvaus säilyi ennallaan. Muutoksen arvioitiin alentavan lääkekorvausmenoja noin 20 miljoonaa euroa ja lisäävän vastaavalla summalla potilaiden omavastuita. Omavastuun […]
Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle on hankaloittanut tilannetta niillä, joilla on tuen saamiseksi liian suuret tulot mutta vaikeuksia selvitä korkeista terveydenhoitomenoistaan. Jo aivan perustoimeentulotuen Kela-siirron alkumetreillä sosionomi Saana Hakola nosti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan esiin huolen siitä, miten Kela huomioi pitkäaikaissairaiden ja eläkeläisten terveydenhuoltokulut. Ennen siirtoa monissa kunnissa myönnettiin maksusitoumuksia terveydenhuollon kuluihin, vaikka asiakkailla ei ollut laskennallista […]
Viranomaisten tulee tiivistää yhteistyötään, jotta nuoret saavat tarvitsemansa avun. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo nosti muutama viikko sitten keskusteluun kotona vanhempansa luona asuvat nuoret aikuiset toimeentulotuen saajat. Hän kysyi, onko oikein, että nämä nuoret voivat hakea perustoimeentulotukea Kelasta, vaikka vanhemmat olisivat hyvinkin varakkaita. Yli 18-vuotias muodostaa toimeentulotukijärjestelmän näkökulmasta oman kotitaloutensa, vaikka asuisikin yhdessä […]
Perheenjäsenten määrä vaikuttaa moneen sosiaalietuuteen. Vaikutus kuitenkin vaihtelee etuudesta toiseen. Kertoimia olisikin syytä yhtenäistää ja perustella tarkemmin, kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ryhdytään valmistelemaan. Sosiaaliturvan yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen on ollut viime vuosien kestopuheenaihe. Se on ollut monien aikaisempien työryhmien agendalla, ja se on nyt käynnissä olevan eriarvoisuustyöryhmän keskeinen tehtävä. Tahtotilasta huolimatta sosiaaliturva ei ole vuosien saatossa […]
- 1
- 2