Valtiovarainministeriö on esittänyt, että nuoren ammatillisen kuntoutuksen kustannuksista voisi säästää edellyttämällä sairaus- tai vammadiagnoosia. Tämä ei toisi säästöjä vaan todennäköisesti lisäisi kustannuksia ja byrokratiaa, mikä viivästyttäisi nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen ja lisäisi syrjäytymistä. Käynnissä oleva rekisteritutkimus NUOTTI-valmennukseen ja muihin nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin ohjautuneista nuorista tuottaa tietoa nuorten toimintakyvystä ja kuntoutustarpeesta jo lapsuudesta lähtien.
Ne 16–19-vuotiaat, jotka saavat nuoren kuntoutusrahaa, käyttävät muita sosiaaliturvaetuuksia ja sote-palveluita merkittävästi yleisemmin kuin muut saman ikäiset nuoret. Etuus kohdistuu siis niille, joille se on tarkoitettukin. Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimuksemme tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä.
Nuoren kuntoutusrahan saajamäärien kasvua on lisännyt vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos, jonka myötä myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen sekä kokonaistilanteen huomioiminen. Aiempiin vuosiin verrattuna nuoren kuntoutusrahalta siirrytään nykyään harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.
Koronaepidemiasta huolimatta Kelan kuntoutuspalvelujen saajamäärät kasvoivat vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutuspalvelujen saaminen kuitenkin väheni 70 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvien joukossa arvioidaankin olevan ns. kuntoutusvelkaa.
Kuntoutuksen yksilöllisyys, monimuotoisuus ja prosessimaisuus tulee pitää mielessä arvioitaessa koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksia. Poikkeustilanne näkyy Kelaan saapuneiden kuntoutushakemusten lukumäärissä keväällä 2020. Vaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin pidempää seuranta-aikaa ja useampien eri tekijöiden tarkastelua.
Naisten työeläkkeet ovat keskimäärin kolmanneksen matalampia kuin miesten eläkkeet, ja ikääntyneiden naisten köyhyysriski on miehiin verrattuna yli kaksinkertainen. Yksi syy ovat perhevapaat, mutta erojen kaventaminen edellyttää toimia yhteiskuntapolitiikan eri osa-alueilla.
Työelämän ulkopuolelle jäämisen taustalla on usein ylisukupolvista ja kasautunutta huono-osaisuutta. Huono-osaisuuden kierre on kuitenkin mahdollista katkaista.
Vuoden alussa voimaan tullut lakimuutos helpotti nuorten pääsyä kuntoutukseen. Vuonna 2018 toteutetussa Kelan kokeilussa yli 1 100 nuorta pääsi uuteen NUOTTI-valmennukseen tai ammatilliseen kuntoutusselvitykseen.
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistaminen ja ohjaaminen palveluihin tarvitsee tuekseen tutkimustietoa. Kelan ja Me-säätiön uusi datavisualisointi tarjoaa työkalun tiedon analysoimiseen.
Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushankkeessa etsitään keinoja torjua koulupudokkuutta. Tuloksista haetaan tukea nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuorten palveluiden kehittämiseen Kelassa.
Tilastotarkastelut osoittavat, että 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuen saajamäärä on kasvanut merkittävästi vuoden 2015 lakimuutoksen jälkeen. Kasvu näkyy erityisesti nuorilla, jotka saavat vammaistukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.
Kyselyn perusteella näyttää siltä, että Suomessa naiset ovat tottuneet tinkimään tulostasostaan, palkka- ja urakehityksestään sekä tulevan eläkkeensä määrästä hoitaakseen lasta kotona – miehet taas eivät.
Kahdenkymmenen vuoden aikana sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia saaneiden nuorten osuus on tuplaantunut. Sosiaaliturvan uudistamistyössä tulee edistää pitkäaikaisesti sairaiden ja osatyökykyisten nuorten mahdollisuuksia osallistua opiskeluun, kuntoutukseen ja työelämään. Olemme tutkineet ja seuranneet nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytössä tapahtunutta kehitystä 20 vuoden aikana. Sairausperusteiset toimeentuloturvaetuudet, ts. työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat, ovat osittain korvanneet toisiaan erityisesti nuorilla. Aiemmat tarkastelut […]
Nuorten palveluita ja etuuksia on uudistettava heidän tarpeidensa ehdoilla. Koulutuksen, harjoittelun ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten eli NEET-nuorten* määrä on Suomessa lisääntynyt huolestuttavasti. Teemme tuoreessa selvityksessä useita ehdotuksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorten osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi. Työelämästä syrjäytymisen syyt ovat moninaisia. Toisin kuin julkisessa keskustelussa usein väitetään, kysymys ei ole nuorten laiskuudesta tai saamattomuudesta. Työllistymisen näkökulmasta […]
The significance of the maternity package for public health, including health promotion and the reduction of infant mortality, has generated much interest internationally. After the enactment of the Maternity Grants Act in 1937, the first maternity grants were provided in the following year. They were initially intended for indigent mothers, and did not become […]
Äitiyspakkauksen merkitys kansanterveydelle, kuten imeväiskuolleisuuden vähenemiselle ja terveyden edistämistyölle, on herättänyt paljon kansainvälistä mielenkiintoa. Laki äitiysavustuksesta säädettiin vuonna 1937, ja avustusten jakaminen aloitettiin seuraavana vuonna. Avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille, ja kaikkien äitien saataville äitiysavustus tuli vuonna 1949 (lue lisää). Äitiyspakkauksen ja neuvolatoiminnan syntyhistoriat ulottuvat 1900-luvun alkupuolelle, kuten maitopisara- ja kiertokoritoimintaan (ks. Ahmala ym. […]
Eduskunta käsittelee parhaillaan muutoksia lääkkeiden Kela-korvauksiin. Kaikilla ei ole varaa kalliisiin lääkkeisiin, mikä heikentää terveyttä ja työkykyä. Lääkekorvausten heikennykset ovat ajankohtainen kansanterveyteen ja kansanterveyden kehitykseen liittyvä asia, esimerkkinä diabeteslääkkeiden korvattavuutta koskevat muutokset (HE 184/2016; Diabetesliitto: Diabeteslääkkeiden Kela-korvauksia aiotaan heikentää). Myös apteekkialan sääntelyn purkamisesta ja sen vaikutuksesta lääkkeiden hintoihin käydään keskustelua. Hyvä, että keskustelua käydään. Lääkkeiden […]
Masennus on merkittävä kansanterveysongelma. Masennuksen varhaisen tunnistamisen ja hyvän hoidon lisäksi oikea-aikainen ja riittävä kuntoutus on tärkeää, jotta työ- ja toimintakyvyn merkittävä ja pysyvä aleneminen voidaan ehkäistä. Masennuspotilaan yleisin kuntoutusmuoto on psykoterapia. Huoli psykoterapioiden riittävästä saatavuudesta ja alueellisista eroista on noussut viime aikoina esille julkisissa puheenvuoroissa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrien kasvun on arvioitu johtuvan osaltaan […]
Vuoden 2017 alussa voimaantuleva eläkeuudistus ei vielä sisällä muutoksia perhe-eläkkeisiin. Eläkeuudistusta koskeneessa sopimuksessa sovittiin, että perhe-eläketurvan kehittämisestä tehdään selvitystyö vuoden 2016 loppuun mennessä. Sen jälkeen neuvotellaan ja päätetään mahdollisista muutoksista perhe-eläkejärjestelmään. Selvitystyön ja neuvottelujen tueksi tarvitaan tietoa perhe-eläkkeiden hyvinvointivaikutuksista. Käynnissä olevassa tutkimushankkeessamme selvitämme perhe-eläkkeiden merkitystä toimeentulolle ja terveydelle sekä edelleen sitä, millaisia riskejä mahdollisiin perhe-eläkkeiden […]
Perustulokokeilua koskevissa kyselytutkimuksissa olemme selvittäneet, millaista kannatusta perustulo saa kansan keskuudessa (ks. Kelan tutkimusblogit 29.9.2015, 1.10.2015, 5.10.2015 ja 1.2.2016). Uusimmassa, huhtikuussa 2016 tehdyssä kyselyssä selvitimme muun muassa sitä, mitä väestöryhmiä kokeiluun tulisi ottaa mukaan ja miten halukkaita nämä ryhmät itse ovat osallistumaan kokeiluun. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme asiaa osatyökykyisten ja vajaakuntoisten kannalta.
- 1
- 2
