Ihmiset osallistuvat Kelan mielenterveysperusteiseen kuntoutukseen vaihtelevasti eri alueilla, ja erot selittyvät vain osin kuntien ja niiden väestön erilaisuudella. Ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutuspsykoterapiaan osallistutaan yleisimmin Pohjois-Karjalassa ja harvinaisimmin Länsi-Pohjassa. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus puolestaan on yleisintä Lapissa ja harvinaisinta Vaasan seudulla.


Ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden Kelan kuntoutuksen saajien määrä on kasvanut 2010-luvulla. Ikäihmiset osallistuvat useimmiten erilaisille kuntoutuskursseille ja saavat kuntoutusta yleisimmin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Kuntoutukseen osallistumisessa on alueellisia eroja.


Terveyspalveluiden käytön yleisyys vaihtelee ennen ammatillista kuntoutusta, kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen. Silti, verrattuna vastaavaan väestöön, ammatillisella kuntoutuksella ei kuitenkaan näytä olevan pysyvää vaikutusta siihen, kuinka paljon kuntoutujat käyttävät terveyspalveluita. Tämä selvisi tutkimuksessa, jossa tarkastelimme ammatillisen kuntoutuksen yhteyttä ja vaikutusta avoterveyspalveluiden käyttöön. Vertasimme ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden ja kaltaistettujen verrokkien välisiä eroja terveyspalveluiden käytössä ennen kuntoutuksen […]


Ne 16–19-vuotiaat, jotka saavat nuoren kuntoutusrahaa, käyttävät muita sosiaaliturvaetuuksia ja sote-palveluita merkittävästi yleisemmin kuin muut saman ikäiset nuoret. Etuus kohdistuu siis niille, joille se on tarkoitettukin. Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimuksemme tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä.


Ammattiryhmien välillä on eroja avosairaanhoidon käyntimäärissä eri sektoreiden välillä. Kaikissa ammattiryhmissä eniten käyntejä oli työterveyshuollossa. Niiden osuus kaikista käyntipäivistä kuitenkin vaihtelee ammattiryhmien välillä. Työterveyshuollon käyntejä oli vähän maa- ja metsätalouden työntekijöillä. Käynnit julkisella sektorilla olivat yleisimpiä erikoistumattomilla työntekijöillä ja harvinaisimpia johtajilla, yksityisellä sektorilla päinvastoin.


Mikä on ihmisen oma rooli toimintakykynsä ylläpidossa ja mitä on omakuntoutus? Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? Miten rekistereiden tietoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa tai millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? Tällaisia ajankohtaisia kysymyksiä puitiin Kelan kuntoutustutkimuksen seminaarissa huhtikuussa 2022.


Ammattiluokkien välillä on eroja terveyspalveluiden käytössä. Nämä erot eivät selity sairastavuudella tai taustatekijöillä. Avokäynnit ovat keskivertopalkansaajaa yleisempiä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä, laitoshoitojaksot prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä. Terveyspalveluiden käytössä on eroja myös samaan ammattiluokkaan kuuluvien ammattien välillä.


Kela tarjoaa työ-, opiskelu- ja toimintakyvyn tueksi ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, harkinnanvaraista kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa. Eri kuntoutuksiin osallistuminen vaihtelee kuitenkin tulojen, ammattiaseman ja koulutuksen mukaan. Kuntoutukseen osallistumisessa on eroja erityisesti ammattiaseman mukaan. Kuntoutuspsykoterapiaan osallistuvat todennäköisemmin korkeasti koulutetut, muutoin koulutuksen mukaiset erot ovat pieniä. Riippumatta Kelan kuntoutuksen lakiperusteesta kuntoutukseen osallistuminen on todennäköisintä pienituloisilla. Kelan tutkijoiden […]


Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Tämä selvisi tutkimuksessamme, jossa selvitettiin kuntoutukseen osallistumisen eroja koulutuksen, ammattiaseman ja tulotason mukaan. Väestöryhmien väliset erot eivät selittyneet yksilön taustatekijöillä ja sairastavuudella.


Työttömälle on tarjolla monenlaisia palveluita työllistymisen tueksi. Eri palveluista työttömät käyttivät yleisimmin terveyspalveluita. Palvelut kohdentuivat eri tavoin iän, koulutuksen, sairastavuuden ja työhistorian mukaan. Työllistyminen oli todennäköisintä työvoimakoulutukseen osallistuneilla ja harvinaisinta sosiaalipalveluiden asiakkailla. Tämä selvisi juuri ilmestyneessä rekisteritutkimuksessamme, joka koski vuonna 2016 työttömäksi jääneitä oululaisia.


Työkyvyttömyys- tai työttömyysetuuksia ja perustoimeentulotukea saavista työikäisistä valtaosa käyttää saman vuoden aikana myös erilaisia sote-palveluita. Käytetty palveluvalikoima riippuu vahvasti siitä, mitä etuutta henkilö saa. Koko väestön tapaan lähes kaikki käyttävät terveyspalveluita, mutta erityisesti toimeentulotuen saajat, kuntoutustuen saajat ja perusturvaa saavat työttömät ovat varsin usein myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden piirissä.


Kuntoutus tulee nähdä selkeänä keinona ikääntyneiden kotona asumisen politiikassa. Kela järjestää kuntoutusta yli 68-vuotiaiden omatoimisuuden ja aktiivisuuden lisäämiseksi, mutta hakijoiden määrissä on kuitenkin väestöryhmittäisiä ja alueellisia eroja.


Suomen kuntoutusjärjestelmää ollaan uudistamassa, mutta tieto kuntoutuksen saamisesta eri väestöryhmissä on puutteellista. Valaistusta asiaan tuo tuore Oulun asukkaita koskeva tutkimus, jonka mukaan noin viidennes väestöstä osallistui kuntoutukseen vuoden aikana. Tutkimuksen käytössä oli poikkeuksellisen laaja rekisteriaineisto, ja siinä selvitettiin myös eri kuntoutusjärjestelmien päällekkäisyyttä.


Kuntoutuspalvelujen käytön alueellisista eroista on jonkin verran tietoa, mutta kattavien johtopäätösten tekeminen sekä eroihin vaikuttaminen edellyttävät erojen taustalla olevien syiden selvittämistä. Alueellisista eroista tulee saada lisää ja syvällisempää tietoa.


Koronaviruksen hidastamiseksi laadittu valmiuslaki aiheutti muutoksia kuntoutuksen toteutukseen. Selvitimme toukokuussa tehdyllä kyselytutkimuksella fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuteilta, neuropsykologeilta sekä psykoterapeuteilta koronakriisin vaikutuksia avomuotoisen yksilöterapian toteutukseen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 905 terapeuttia.