Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu jyrkkänä

Julkaistu 29.1.2020

Sairauspäivärahan saajien määrä kasvoi edelleen vuonna 2019 ja ylitti 300 000 henkilöä. Kasvu johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavat päivärahakaudet ovat yleistyneet viime vuosina jyrkästi etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla.

Sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi edelleen vuonna 2019. Päivärahaa sai viime vuonna noin 304 000 henkilöä – lähes 10 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana korvattujen päivien määrä ylitti 15 miljoonan rajan. Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai vuoden aikana vähintään yhden maksupäivän verran 9,5 % ei-eläkkeellä olevista 16–67-vuotiaista suomalaisista. Naisista osuus oli 11,5 % ja miehistä 7,6 %.

Miehillä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat edelleen yleisin sairauspäivärahan saamisen peruste. Sen sijaan naisilla päivärahan saaminen mielenterveyden häiriöiden takia oli jo yleisempää kuin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa yli yhdeksän arkipäivän pituisista sairauspoissaoloista.

Mielenterveyden häiriöissä kasvu edelleen jyrkkää

Kuvioon 1 on piirretty sairauspäivärahaa saaneiden osuuden kehitys viidessä viime vuonna yleisimmässä sairauspäivärahan diagnoosiryhmässä. Saajien määrä on suhteutettu Tilastokeskuksen tietoihin ei-eläkkeellä olevasta väestöstä.

Vuoden 2016 jälkeen alkanut kasvu sairauspäivärahan saamisessa johtui myös viime vuonna käytännössä mielenterveyden häiriöistä – muissa sairausryhmissä muutokset olivat pieniä.


Kuvio 1. Lähteet: Kelan ja Tilastokeskuksen tilastot.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella päivärahaa sai noin 84 000 henkilöä – kasvua edellisestä vuodesta oli lähes 10 000 henkilöä. Mielenterveyden häiriön perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %.

Samalla mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettujen päivärahapäivien määrä (5,2 miljoonaa päivää) nousi vuonna 2019 yli kolmannekseen kaikista päivistä ja selvästi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien (4,2 miljoonaa päivää) edelle.

Mielenterveyssyistä

Kuviossa 2 näkyy kehitys viimeisen 20 vuoden ajalta kolmessa ikäluokassa naisilla ja miehillä. Kuvioon on koottu viisi yleisintä sairausryhmää kussakin ikä- ja sukupuoliryhmässä.

Mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä vammat ja myrkytykset ovat jokaisessa ikä- ja sukupuoliryhmässä viiden yleisimmän sairausryhmän joukossa, muut kaksi sairausryhmää vaihtelevat.

Kuvio 2. Lähteet: Kelan ja Tilastokeskuksen tilastot.

Mielenterveyden häiriöistä johtuvaa päivärahaa saaneiden osuus väestöstä on kasvanut vuoden 2016 jälkeen jokaisessa ikä- ja sukupuoliryhmässä. Erityisen suurelta kasvu näyttää nuorilla (16–34-vuotiaat) ja varhaiskeski-ikäisillä (35–49-vuotiaat) naisilla. Suhteellisesti tarkasteltuna mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saaneiden osuuden viimeaikainen kasvu on kuitenkin ollut miehillä lähes yhtä voimakasta kuin naisilla, vaikka absoluuttinen kasvu on naisilla selvästi suurempaa.

Erityisesti 16–34-vuotiailla kasvuvauhti on ollut hurja. Tämän ikäisillä naisilla sairauspäivärahaa saaneiden määrä suhteutettuna väestöön on kasvanut kolmessa vuodessa (2016–2019) jopa 57 %, miehillä vastaavasti 48 %. Nuorilla miehillä mielenterveyden häiriöt nousivat Kelan korvaamien sairauspoissaolojen aiheuttajina vammojen ohi vuonna 2017 – nuorilla naisilla ne ovat olleet johtava syy jo yli 15 vuotta.

35–49-vuotiaiden ryhmissä suhteellinen kasvuvauhti on ollut lähes yhtä kiivas kuin nuoremmilla. Tämän ikäisillä naisilla mielenterveyden häiriöt nousivat tärkeimmäksi sairauspoissaolojen syyksi niin ikään vuonna 2017. Miehillä ne ovat jo ohittaneet vammat ja myrkytykset mutta eivät ainakaan vielä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.

50 vuotta täyttäneillä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat edelleen selvästi yleisin sairauspäivärahan maksuperuste, ja mielenterveyden häiriöt tulevat kaukana perässä. Kuitenkin myös tässä ikäryhmässä päivärahan saaminen mielenterveyden häiriöiden takia on kasvanut viime vuosina selvästi etenkin naisilla.

Sairauspoissaoloihin tärkeää puuttua ajoissa

Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu on kaikkiaan ollut viime aikoina merkittävää. Poissaolojen nouseva trendi erityisesti nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä on huolestuttava, sillä näissä ryhmissä työuraa pitäisi olla vielä paljon jäljellä.

Sairauspoissaoloja on tärkeää seurata, sillä ne ennustavat merkittävästi pitkäaikaisemman työkyvyttömyyden ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä. Poissaoloihin ja niiden syihin pitäisi pyrkiä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa työkyvyn pysyvän menettämisen ehkäisemiseksi.

Sairauspäivärahan saamisen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yhteys näkyy myös väestötasolla. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää yleensä vasta vuoden mittaisen sairauspäivärahakauden jälkeen. Työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu alkoikin vuonna 2018 vuoden viiveellä sairauspäivärahakausien kasvun alkamisen jälkeen. Myös työkyvyttömyyseläkkeissä viimeaikainen kasvu on keskittynyt nimenomaan mielenterveyden häiriöihin, mistä esimerkiksi työeläkeyhtiö Ilmarinen vastikään uutisoi.

Miksi mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot yleistyvät?

Mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen kehitykseen vaikuttamista hankaloittaa se, että näiden poissaolojen viimeaikaisen yleistymisen syitä ei edelleenkään varmuudella tunneta. Ilmiö on monimutkainen, eikä mikään tekijä yksinään selitä kehitystä.

Esimerkiksi vaatimusten kasvu niin työelämässä, perhe-elämässä kuin vapaa-ajallakin ovat yhtäaikaisesti voineet vaikuttaa ihmisten jaksamiseen. Mielenterveyden häiriöitä koskeva stigma on voinut edelleen pienentyä. On myös mahdollista, että erilaisia oireita diagnosoidaan aiempaa useammin mielenterveyden häiriöiksi. Myös mielenterveyden häiriöiden näkyminen mm. mediassa ja sosiaalisessa mediassa on voinut osaltaan vaikuttaa niiden yhä laajempaan ilmaantumiseen ja tunnistamiseen.

Epäselvää on myös se, missä määrin työkyvyttömyysetuuksien käytön muutokset liittyvät etuusjärjestelmäämme ja muun muassa työmarkkinatilanteeseen. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisen on raportoitu lisääntyneen osittain aktiivimallin myötä, kun työttömät alkoivat pyrkiä vaihtoehtoiselle etuudelle.

Toisaalta työmarkkinat ovat nousukaudella työllistäneet myös terveydeltään hauraampaa työvoimaa, jonka oireilu saattaa nyt tulla esiin sairauspoissaolojen kautta.

Tuoreita väestötutkimuksia tarvittaisiin siitä, onko myös validoiduilla menetelmillä mitattu mielenterveysoireilu olennaisesti kasvanut työikäisessä väestössä erityisesti muutaman viime vuoden aikana.

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @JenniBlomgren

Lue lisää:

Blomgren Jenni: Sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – mielenterveyden häiriöt yhä suurempana huolenaiheena. Kelan Tutkimusblogi 25.1.2019.

Blomgren Jenni: Mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sairauspoissaolopäivien määrässä. Kelan Tutkimusblogi 7.8.2019.

Tuulio-Henriksson Annamari & Blomgren Jenni: Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet vuosina 2005–2017. Työpapereita 136. Helsinki: Kelan tutkimus, 2018.

Tuulio-Henriksson Annamari & Blomgren Jenni: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot yleistyneet kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti naisilla. Kelan Tutkimusblogi 4.4.2018.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin