Milloin laihdutuksesta tulee kuntoutusta?

Created with Sketch. 5.3.2020
Created with Sketch.
Heiskanen Tuija
Created with Sketch.
Miettinen Sari
Created with Sketch.
Salminen Anna-Liisa

Jaa

Elämäntapaohjauksen ja kuntoutuspalveluiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia ei aina huomata. 

 

Kaikki tietävät, että epäterveellinen ja liiallinen syöminen, liikkumattomuus, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö eivät ole hyväksi ihmiselle. Sekin tiedetään, että pitkittyessään nämä tottumukset usein johtavat terveyshaittoihin ja sairauksiin sekä alentuneeseen toimintakykyyn. Elämäntapaohjauksen ja kuntoutuspalveluiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia ei kuitenkaan aina huomata.

Moniin terveyshaittoihin, sairauksiin ja toimintakykyongelmiin voidaan vaikuttaa elämäntapoja korjaamalla. Pulmat tiedostava, pystyvä ja motivoitunut henkilö kykenee itseohjautuvasti vaikuttamaan elämäntapoihinsa. Hän saattaa muutoksensa tueksi hyödyntää älykellon kehon toiminnoista raportoivaa mittaustietoa, internetissä saatavilla olevia nettivalmennuksia, arviointiohjelmia tai muita teknologiaratkaisuja oman terveydentilansa arvioimiseksi tai kohentamiseksi tai hyödyntää esimerkiksi Terveyskylän tarjoamia digitaalisia omahoito-ohjelmia. Hän saattaa osallistua teemaan liittyviin kursseihin tai palkata itselleen henkilökohtaisen valmentajan.

Ylipäänsä elämäntavoista ja niiden kohentamisesta on tullut trendi, josta puhutaan lähes jokaisessa sanoma- ja aikakauslehdessä. Televisiosta saadaan nähdä ohjelmia, joissa ihmiset toteuttavat elämäntapamuutosta julkkisvalmentajien piiskattavana.

 

Tarjolla on monenlaista elämäntapaohjausta

Osa ihmisistä kaipaakin muutoksen aikaansaamiseksi ulkopuolista sysäystä, tukea ja ohjausta. Monet kunnat, opistot, järjestöt ja yhdistykset tarjoavat monenlaista, monin eri tavoin toteutettavaa elämäntapaohjausta.

Vuosina 2017–2018 puoli Suomea kattanut sosiaali- ja terveysministeriön Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihanke (VESOTE) vahvisti ja kehitti vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Esimerkiksi Satakunnassa kehitettiin elämäntapaohjauksen toimintamalleja poikkihallinnollisesti ja ennaltaehkäisevästi tavoitteena lisätä alueen väestön liikkumista, vähentää istumista sekä kehittää ravitsemus- ja uniohjausta.

Kosken kunnassa tarjolla on matalan kynnyksen liikuntaryhmiä sekä ravitsemukseen, painonhallintaan ja unettomuuden lääkkeettömään hoitoon liittyviä palveluja. Kuntalainen voi päästä maksuttomasti myös fysioterapeutin toteuttamaan liikunta- ja elämäntapaohjaukseen, jolloin tavoitteena tulee olla muutos liikunta- ja elintavoissa.

Turussa kaupungin liikuntapalvelukeskus järjestää liikuntaryhmiä ylipainoisille. Panostukset sairauksien ennaltaehkäisyyn elämäntapaohjauksen keinoin ja lisäämällä liikuntaa voivatkin hillitä elämäntapasairauksien kasvua.

 

Elämäntapaohjaus voi olla myös osa kuntoutusta

Osa ihmisistä päätyy elämäntapaohjaukseen osana kuntoutusta.

Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan Kelan tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutuksessa kuntoutujien omista tavoitteista yleisimpiä olivat painonpudottaminen, lihaskunnon parantaminen ja nivelten liikkuvuuden lisääntyminen. Kelan järjestämillä kuntoutuskursseilla palvelukuvauksiin sisältyykin muiden teemojen ohella terveysteema ja/tai ravitsemusohjaus. Tavoitteena on muun muassa se, että kuntoutuja tunnistaisi terveyteensä liittyvät riskitekijät ja ottaisi itse vastuuta niiden hoitamisessa.

Elämäntapojen koheneminen vaikuttaa väistämättä myönteisesti toiminta- ja työkykyyn, mikä on kuntoutuksen perimmäinen tavoite. Suoraviivaisesti ajatellen suurin osa elämäntapaongelmaisista voisikin hyötyä kuntoutusammattilaisten antamasta tuesta. Mutta muutakin tukea on saatavilla.

 

Rajanveto on vaikeaa, mutta välttämätöntä

Rajanveto kuntoutuksen ja muun tarjolla olevan tuen välillä on vaikeaa, melkein mahdotonta ja tavallaan turhaa, mutta palvelujen rahoituksen näkökulmasta välttämätöntä.

Elämäntapaprojektin tavoitteena on yleinen hyvinvoinnin kohentuminen. Kuntoutus on yksilöllinen tavoitteellinen, kuntoutussuunnitelmaan perustuva, ammattilaisen kanssa yhteistyössä toteutettava prosessi, jolla pyritään muutokseen tietyissä arkielämän ongelmissa. Kuntoutuksen kustantaa suurelta osin yhteiskunta. Kuntoutuksen edellytys on usein lääkärin lausunto sairauden tai vamman aiheuttamasta kuntoutustarpeesta, mutta kuntoutustarpeen voivat todeta myös muut ammattilaiset.

Kuntoutukseen pääsyä on viime aikoina helpotettu, ja esimerkiksi nuori pääsee Kelan ammatilliseen kuntoutusselvitykseen ilman lääkärin lähetettä ja diagnoosia. Fysioterapeuttien suoravastaanotoista alkaa olla hyviä kokemuksia.

Ei siis ole yhdentekevää pohtia sitä, mistä apua elämäntapaongelmiin tarjotaan ja milloin elämäntapaohjaus tulisi sisällyttää osaksi usein melko kalliita kuntoutuspalveluja.

 

Vetovastuu perusterveydenhuollolle?

Tässä yksi keskeinen toimija voisi olla perusterveydenhuolto, jonka toimintaan sairauksien ennaltaehkäisy luontevasti kuuluukin. Olisiko kustannustehokasta ohjata elämäntapaohjausta tarvitsevat asiakkaat perustason palveluihin ja tukiryhmiin, jolloin tuki nivoutuisi asiakkaiden kokonaisprosesseihin? Perustaso huolehtisi sille kuuluvasta vastuusta asiassa, joka sisältyy olennaisesti ihmisten jokapäiväiseen elämään.

Luontevan yhteistyön kautta pystyttäisiin tällöin hyödyntämään tavoitteellisemmin myös paikallisten järjestöjen yhtä lailla ammattitaitoisia palveluja ja tukiryhmiä. Samalla tuettaisiin henkilön sosiaalista osallisuutta paikallisesti.

Kuntoutuksen ammattilaisten ammattitaitoa voitaisiin hyödyntää elämäntapaohjauksessa muutoksen agentteina. He voisivat auttaa asiakasta tunnistamaan kuntoutumista motivoivat tekijät ja polut, joita pitkin kohti kohenevaa toiminta- ja työkykyä kuljetaan sekä seurata asiakkaan etenemistä. Agentit voisivat toteuttaa sitä vastuullista asiakasohjausta, jota Kuntoutuksen uudistamiskomitea on ehdottanut raportissaan (STM 2017).

Polut, kuten laihduttamisen, voisi asiakas kulkea muiden, kuntoutujan omasta elinympäristöstä löytyvien ammattilaisten tuella. Kunnissa tämä on mahdollista kehittämällä asiakas- ja palveluohjauksen prosesseja.

Kysymykseen, milloin laihdutuksesta tulee kuntoutusta, ei siis ole helppoa vastausta, mutta pohdinnan paikka kuitenkin.

 

Anna-Liisa Salminen
tutkimusprofessori, tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @annaliisasal

Sari Miettinen
projektipäällikkö, Kela

Tuija Heiskanen
tutkija, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Lue lisää:

Karhula M, Heiskanen T, Seppänen-Järvelä R. Kelan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus. Kuntoutujien ja kuntoutuksen palveluntuottajien kokemuksia. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 16, 2019. 103 s. ISBN 978952-284-068-4 (pdf).

Kuntoutuksen uudistamiskomitea. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41

KunTeko 2020. Elintapaohjaus.

Kosken kunta. Elintapaohjaus.

UKK-instituutti. VESOTE-hanke.

Sairauksia voisi ehkäistä paremmin. Pääkirjoitus HS 9.11.2019.