Perustulo on liian hidas tapa vastata koronakriisin aiheuttamiin toimeentulo-ongelmiin, koska se vaatisi kokonaan uuden etuusjärjestelmän rakentamisen. Nopeampi ratkaisu on tehdä muutoksia nykyisiin etuuksiin.
Valtaosa Suomen eläkeläisistä saa pelkkää työeläkettä, mutta myös kansaneläkejärjestelmän rooli on edelleen tärkeä. Miten eläkejärjestelmää tulisi uudistaa, jotta se olisi kestävä tuleville sukupolville?
Sosiaaliturvajärjestelmää uudistettaessa keskeinen kysymys on, millainen on se yhteiskunta, jossa haluamme tulevaisuudessa elää. Suomen perustulokokeilu lisäsi osallistujien luottamusta omaan tulevaisuuteensa, toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin.
Perustulokokeilun arviointitutkimus tuottaa laajasti tietoa kokeilun vaikutuksista osallistujien elämään. Yhdellä kokeilulla ei kuitenkaan voida saada lopullisia vastauksia perustulon toimivuudesta tai toimimattomuudesta.
Joka viides nuori sai toimeentulotukea Kelasta vuonna 2017. Joka kymmenes nuori sai tukea yhtäjaksoisesti neljä kuukautta tai pidempään ainakin kerran vuoden aikana.
The Finnish basic income experiment is coming to an end. A recently launched evaluation study is now looking at the income, employment and wellbeing effects of receiving a basic income. Results will become available during 2019 and 2020.
Suomen perustulokokeilu lähenee loppuaan, ja sen tieteellinen arviointitutkimus on nyt käynnissä. Tutkimus tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllisyyteen, tuloihin ja hyvinvointiin. Tulokset selviävät vaiheittain vuosien 2019–2020 aikana.
Euroopan unionin kansalaiset saavat liikkua unionin alueella vapaasti, mutta kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät voivat johtaa siihen, että toiseen maahan siirtyvä EU:n kansalainen päätyy köyhyyteen. Todellisuudessa vapaa liikkuvuus hyödyttää usein vain niitä, jotka siirtyvät rikkaammista EU-maista köyhempiin.
Perustoimeentulotuen Kela-siirron myötä toimeentuloturvaa koskevalle viranomaisyhteistyölle on aiempaa suurempi tarve. Pelkkä taloudellinen tuki ei ole aina riittävä apu nuorelle.
Viranomaisten tulee tiivistää yhteistyötään, jotta nuoret saavat tarvitsemansa avun. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo nosti muutama viikko sitten keskusteluun kotona vanhempansa luona asuvat nuoret aikuiset toimeentulotuen saajat. Hän kysyi, onko oikein, että nämä nuoret voivat hakea perustoimeentulotukea Kelasta, vaikka vanhemmat olisivat hyvinkin varakkaita. Yli 18-vuotias muodostaa toimeentulotukijärjestelmän näkökulmasta oman kotitaloutensa, vaikka asuisikin yhdessä […]
Työvoimapoliittiseen palveluun osallistuminen ei näytä lisäävän työttömien uskoa uuden työn löytymiseen. Palveluiden vaikuttavuutta heikentävät etenkin työttömien terveysongelmat. Suunnitellut uudistukset eivät tuo niihin ratkaisua. Suomen työttömyysturvaan suunnitellaan uudistusta, jonka jälkeen työttömien työnhakijoiden tulisi säilyttääkseen oikeutensa työttömyysturvaan lähettää 12 työhakemusta kolmen kuukauden aikana. Uudistuksen myötä työn tarjonnan odotetaan lisääntyvän, kun työttömät aktivoituvat hakemaan työtä ja edistämään […]
Toimeentulotuen pitää olla osa laajempaa auttamisjärjestelmää. Vastaisuudessa Kelalla on suuri vastuu järjestelmän kehittämisessä. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hallinnoitavaksi ensi vuoden tammikuun alussa. Tähän toimeentulotuen Kela-siirtoon liittyy erilaisia odotuksia, sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä. Suurimmat pelot liittyvät sosiaalityön palveluiden saatavuuteen jatkossa ja siihen, miten asiakkaat pystytään ohjaamaan Kelasta kuntiin, jos ja kun ilmenee tarvetta sosiaalipalveluille toimeentulon […]
Kelan tutkimuksen tuoreessa teemakirjassa Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla tarkastellaan suomalaista perhepolitiikkaa, lapsiperheiden tilannetta 2010-luvun Suomessa sekä asenteita työ- ja hoivavastuiden jakamista kohtaan (lue tiedote 16.6.2016) . Yhtäältä on tärkeää selvittää, millaisia valintoja perheissä tehdään koskien esimerkiksi perhevapaiden jakamista äidin ja isän kesken. Toisaalta yhtä tärkeää on tutkia näiden valintojen taustalla vallitsevia arvoja ja […]
Kelassa on meneillään Kestävän kehityksen teemaviikko. Sen aikana kestävää kehitystä lähestytään eri näkökulmista, mutta etenkin sosiaalisen vastuullisuuden käsitteen kautta. Tässä blogikirjoituksessa huomio kiinnitetään yllä mainitussa viitekehyksessä tutkimuksen tekemiseen ja erityisesti sen tuottaman tiedon raportointiin, julkaisemiseen ja käyttöön. Esimerkkinä käytetään vuosittain toteutettavaa toimihenkilökyselyä. Yrityksen sosiaalinen vastuu näkyy käytännössä muun muassa siinä, että se on kiinnostunut työntekijöiden […]
Eduskunnan maaliskuussa 2015 tekemällä päätöksellä perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen kuntien vastuulle. Uudistuksella ei ole tarkoitus muuttaa toimeentulotuen tasoa eikä myöntämisperusteita. Tiistaina 19.4.2016 julkaistiin Sosiaalibarometri 2016. Tämä SOSTE:n erityiskatsaus toimeentulotuesta ja sote-uudistuksesta perustuu kyselyyn, joka lähetettiin Manner-Suomen kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon johtajille, sosiaalityöntekijöille sekä Kelan […]
Helsingin Sanomissa uutisoitiin 12.1. työttömien työnhakijoiden haluttomuudesta muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Uutisen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olisi tälläkin hetkellä avoimia työpaikkoja projektipäälliköille ja insinööreille, mutta niihin ei saada osaavaa työvoimaa. Samaan aikaan maakunnissa on työttöminä koulutettua työvoimaa, joka on haluton muuttamaan työn perässä Helsinkiin. Miksi näin on? Helsingin Sanomien uutisen mukaan syynä muuttohaluttomuuteen ovat asuntojen hintaerot, […]
Salossa on lyhyessä ajassa tapahtunut voimakas elinkeinorakenteen muutos, kun Nokia Oyj sulki matkapuhelintehtaan paikkakunnalla. Muuttuva Salo 2013–2023 -tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia laajamittaisella rakennemuutoksella on yksilöiden ja alueen hyvinvointiin. Kelan tutkimusosaston ja Turun yliopiston yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa kerätään kyselyllä tietoa salolaisten työttömyydestä, toimeentulosta, hyvinvoinnista ja terveydestä. Lisäksi selvitetään alueen taloudellista kehitystä ja Saloon kohdennettujen tukitoimien vaikuttavuutta […]
Perusturvan pitäisi taata elämän riskitilanteissa sellainen taloudellinen turva, jonka varassa pystyy elämään kohtuullisen hyvää elämää. Kun palkkatuloja ei jostain syystä kerry lainkaan tai ainakaan riittävästi, toimeentuloturvaverkon tulisi ottaa vastaan ja turvata arkipäivän sujuvuus. Näin ei kuitenkaan tänä päivänä ole. Vaikka perusturvaan tehtiin sadan euron tasokorotus vuoden 2012 alusta, on esimerkiksi työttömän tilanne yhä heikko.
Osmo Soinivaara kirjoittaa 4.5.2012 ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä demokratiasta, hierarkiasta ja markkinoiden toiminnasta. Hänen kirjoituksensa on osin vastine Björn Wahlroosin kirjalle Markkinat ja demokratia ja osin yleisempää pohdintaa siitä, miten julkisia palveluita voitaisiin ja pitäisi tuottaa. Kokonaisuudessaan Soininvaaran kirjoitus on mielenkiintoinen ja haastaa ajattelemaan. Hän nostaa esimerkiksi esille sen, miksi julkisen sektorin on tärkeää tuottaa joko […]
- 1
- 2
