Laskimme miten hallituksen esittämät leikkaukset Kela-korvauksiin kohdentuisivat eri hyvinvointialueille. Valtaosa leikkauksista kohdentuisi Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolelle. Fysioterapian osalta tarina on toinen: siinä leikkaukset kohdentuisivat erityisesti Itä-Suomeen.


Terveydenhuollossa etäpalveluiden käyttö on päässyt kunnolla vauhtiin koronapandemian aikana. Etäpalveluiden tarjonnassa on suuria eroja alueellisesti ja niitä voisi lisätä vielä merkittävästi. Laajempi etäpalveluiden hyödyntäminen voisi tuoda säästöjä yksityishenkilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Erityisesti nuoria miehiä näyttäisi saavan etäpalveluilla aiempaa paremmin terveydenhuollon palveluiden piiriin.


Kelan etuudet kohdistuvat hyvinvointialueittain tasaisemmin kuin alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon menot. Kela maksoi etuuksia keskimäärin 2791 euroa asukasta kohti vuonna 2021: eniten Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen ja vähiten Itä- ja Keski-Uudenmaan asukkaille. Kela-etuuksien käyttöä pitää jatkossa tarkastella myös esimerkiksi kunnittain ja kaupunginosittain, jotta ei synny harhaanjohtavaa kuvaa alueellisten erojen vähenemisestä.


Tarkastelimme ensimmäistä kertaa sitä, miten julkisen sairaanhoitovakuutuksen korvaukset jakaantuvat tulevien hyvinvointialueiden mukaan. Asukasta kohti laskettuna korvauksia maksetaan eniten alueilla, joissa ikääntyneiden osuus on suurin. Kela korvaa osan sairaanhoidon kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisistä lääkärikäynneistä, reseptilääkkeistä tai matkoista vastaanotolle. 


Yksityisten magneettikuvausten hintatietojen julkaiseminen laski kuvausten hintoja merkittävästi vuoden 2015 lopulla, osoittaa Kelan tutkimus. Yksityisten terveyspalvelujen hintakilpailua voidaan edistää julkaisemalla hintatietoja. Hintojen julkaisu ei kuitenkaan automaattisesti lisää kilpailua, vaan huomiota on kiinnitettävä myös muun muassa hintojen vertailtavuuteen, markkinointiin sekä markkinoiden kilpailutilanteeseen.


Kokonaisuutena sairaanhoitovakuutuksen korvaukset jakautuvat tasaisesti suuri- ja pienituloisille, koska lääkekorvaukset muodostavat suurimman osan korvauksista. Korvauksista on kuitenkin tullut osin entistä keskittyneempiä: suurituloiset käyttävät yhä suuremman osan korvauksista yksityisiin lääkäripalveluihin, kun taas pienituloiset käyttävät enemmän matkakorvauksia.


Hammashoitopalveluiden käyttäjät ovat vahvasti polarisoituneet vain julkisen sektorin ja vain yksityisen sektorin käyttäjiin – harva käyttää molempien sektoreiden palveluita. Hammaslääkärissä käyminen kahden vuoden tarkastelussa oli yleisintä naisilla, keski-ikäisillä ja suurituloisilla. On epäselvää, mikä tulee olemaan yksityisen hammashoidon rooli suhteessa tulevaisuuden hyvinvointialueiden järjestämiin suun terveydenhuollon palveluihin.


Kelan korvaamissa yksityislääkäri- ja yksityishammaslääkärikäynneissä ei toistaiseksi näy käyntimäärien voimakasta laskua koronavirusepidemian takia. Tämä voi johtua osin korvauksen maksukuukauteen perustuvasta tilastoinnista, jossa osa käynneistä näkyy viiveellä vasta seuraavien kuukausien maksutilastoissa.   Kela korvasi viime vuonna 3,34 miljoonaa yksityislääkärillä käyntiä ja 1,97 miljoonaa yksityishammaslääkärillä käyntiä. Varsinkin hammaslääkärikäyneissä yksityissektori tarjoaa vastaavia palveluita kuin kunnallinen hammashoito. Yksityislääkärikäynnit ovat […]


Sote-palveluiden rahoituksesta neljäsosa tulee muualta kuin kunnista, kun summataan kuntien ja Kelan sairausvakuutus sekä yksityinen rahoitus. Soten rahapuu auttaa hahmottamaan eri pöydillä rakennettavaa palapeliä. Selvää on se, että yksityisen rahoituksen rooli muuttuvassa sotessa jää vielä suureksi arvoitukseksi.


Rekisterien perusteella olemme jo tienneet, että työikäinen omaishoitaja on pienituloisempi kuin vastaavan ikäinen muu väestö. Omaishoidosta saatu palkkio nostaa tulotasoa jonkin verran, mutta ei tarpeeksi. Myös omaishoitajaperheen toimeentulotuen käyttöä päästiin tarkastelemaan ensimmäistä kertaa Kelan toimeentulotukirekisterin avulla. Toimeentulotukea tarvittiin erityisesti lapsiperheissä.


Eniten asumistukea saaneiden vuokranantajien lista on samalla lista toimijoista, jotka ovat tarjonneet asuntoja pienituloisille kotitalouksille.   Kelan etuuksista asumistuki on kasvanut viime vuosina rajusti. Asumismenoja korvataan myös toimeentulotuesta. Asumisen tukimiljardit puhuttavat. Keskustelussa on väitetty, että asumistuki menee suoraan vuokranantajan pussiin. Teknisesti näin onkin, koska asumistuki voidaan maksaa myös suoraan vuokranantajalle. Kelan rekistereistä saadaan lista vuokranantajista, […]


Omaishoitoperheen arkeen liittyy monenlaisia eettisiä kysymyksiä.   Omaishoitoa ja epävirallisen avun antamista arvostavat niin kansalaiset kuin päätöksentekijätkin. Euromääräisesti epävirallisen avun arvo on suorastaan päätä huimaava – jopa 2 miljardia euroa vuosittain. Tunnustetaanko omaishoito siten kuin pitäisi? Tekevätkö kunnat asiakasmyönteisiä lain tulkintoja, vai ohjaako rahakirstun vartiointi toimintaa liikaa? Virallisen omaishoidon suosio on kasvanut hitaasti mutta varmasti. […]


Sairausvakuutuksen matkakorvaus on luultavasti etuus, jossa alueelliset erot ovat kaikkein suurimmat. Vastuu matkakustannuksista saattaa siirtyä ainakin osittain Kelalta maakunnille. Miten sote-alueiden rahoitus saadaan suunniteltua niin, että se on oikeudenmukaista myös matkakorvausten näkökulmasta?   Asukasta kohti laskettuna sairausvakuutuksen korvaamat matkakustannukset vaihtelivat kunnittain Utsjoen 524 eurosta Kauniaisten 22 euroon vuonna 2015. Maakuntatasolla tarkasteltuna ero tasoittuu Kainuun 138 […]


Sote-uudistus saattaa jakaa satoja miljoonia euroja uudelleen eri toimijoiden kesken. Uusi simulointisovelluksemme auttaa arvioimaan muutosten vaikutuksia.   Yleislääkäripalvelujen kustannukset ovat yli 1,2 miljardia euroa. Vaikka vuonna 2019 voimaan astuvassa sote-uudistuksessa asiakkaan valinnan vapaus koskisi vain osaa palveluista, satoja miljoonia euroja saatetaan jakaa uudelleen eri toimijoiden kesken. Lisäksi väestön tarpeet ja sairaudet muuttuvat ja diagnosointi ja […]


Yksityisen hammashoidon hinnat vaihtelevat eri kunnissa huimasti. Katso kartasta, mitä hoito maksaa eri puolilla maata.   Kela-korvaukset yksityiseen hammashoitoon koko kansan etuutena ovat olleet käytössä vajaat 15 vuotta. Kela-korvausten historiassa kyse on siis varsin tuoreesta etuuspaletista. Moni saattaa jälkikäteen kysyä: Olivatko hammashoidon uudistukset 2000-luvun alun nousukauden huumassa tehtyjä investointeja, joita ei enää tarvita? Ainakin hammashoidon […]