Koronaviruksen hidastamiseksi laadittu valmiuslaki aiheutti muutoksia kuntoutuksen toteutukseen. Selvitimme toukokuussa tehdyllä kyselytutkimuksella fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuteilta, neuropsykologeilta sekä psykoterapeuteilta koronakriisin vaikutuksia avomuotoisen yksilöterapian toteutukseen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 905 terapeuttia.


Suuri osa terapeuteista koki taloudellisia menetyksiä asiakasmäärien vähentyessä. Etäkuntoutuksen ansiosta kuitenkin vain osalla asiakkaista terapia jäi kokonaan toteutumatta. Koronaviruksen hidastamiseksi laaditussa valmiuslaissa muun muassa kiellettiin vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköihin sekä hoitolaitoksiin sekä velvoitettiin yli 70-vuotiaat pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Tämä aiheutti muutoksia myös kuntoutuksen toteutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön, sekä […]


Kuntoutus tulee ymmärtää saumattomaksi osaksi palvelukokonaisuutta, kun tavoitellaan työmarkkinaosallisuuden kasvattamista. Saumattomuuden tavoittelussa on tärkeää avata, millaiseen integraatioon pyritään ja millä keinoin.


Kuntoutuspalveluja ja -järjestelmää koskevan poliittisen päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa ja läpinäkyvästi tuotettua tietoa. Hiljattain julkaistussa Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvityksessä tiedon luotettavuuden vaatimukset eivät toteudu riittävästi.


Koskien hankaluutta ratkoa tämän hetken pirullisia ongelmia yhteiskunnassa julkaistiin Helsingin Sanomissa 21.9.2015 hyvä ja osuva mielipidekirjoitus. Siinä Pia Bäcklund ja Maria Åkerman (Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto) kirjoittivat, kuinka ”pirullisia ongelmista tulee silloin, kun niiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja ongelmien syntyä ja ratkaisumahdollisuuksia koskeva tieto on ristiriitaista, epävarmaa ja hankalasti yhteen sovitettavaa”. Kirjoittajat myös […]


Kelan tutkimusosaston vuonna 2011 julkaisema COPE-indeksin suomenkielinen versio käyttöohjeineen on nyt päivitetty. COPE-indeksi on saanut hyvän vastaanoton ja on käytössä monissa kunnissa. COPE-indeksi mainitaan myös Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfossa 3/2015, jonka tarkoituksena on tukea kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Omaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoitaa/avustaa sairauden, vamman tai muun erityisen […]


Kuntoutuksen tulisi olla asiakaslähtöistä. Tämä on Suomessa varsin yksimielisesti hyväksytty näkemys. Yleisesti hyväksytään myös se, että kuntoutuksen onnistumisen edellytys on sen moniammatillinen toteutus. Tuskin kukaan pitää suomalaista kuntoutuspalvelujärjestelmää yksinkertaisena ja kuntoutuspalveluja helposti saavutettavana. Sitä vastoin kuntoutuksen nelijaosta lääkinnälliseen (myöh. toimintakykykuntoutukseen), ammatilliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen kuulee ristiriitaisia näkemyksiä puolesta ja vastaan. Samaan aikaan, kun sosiaalinen […]


Mies, joka osallistui Kelan järjestämään MS-tautia sairastaville tarkoitettuun ryhmämuotoisen kuntoutusmallin kokeiluun, kertoi, että ennen kokeilua hän kävi suihkussa lattialla istuen, kun voimat eivät riittäneet seisoen suihkutteluun. Vasta kuntoutuskokeilussa hän kuuli suihkutuolista. Hän oli yksi 42:sta kuntoutuskokeiluun harkinnanvaraisesti (KKRL 12§) valituista.  Lisäksi kokeiluun valittiin 38 kuntoutujaa, joilla on oikeus vaikeavammaisille tarkoitettuun Kelan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvaan kuntoutukseen (KKRL […]


Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Palveluseteliä perustellaan asiakkaan valinnan vapauden ja vastuun, yksityisen yritystoiminnan, palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden lisääntymisellä. Toisaalta palvelusetelin pelätään hajauttavan palveluja entisestään, siirtävän julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuta ja kustannuksia asiakkaille ja pitkällä aikavälillä keskittävän palvelujen tuottamista ja nostavan palvelujen hintoja.