Mikä on ihmisen oma rooli toimintakykynsä ylläpidossa ja mitä on omakuntoutus? Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? Miten rekistereiden tietoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa tai millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? Tällaisia ajankohtaisia kysymyksiä puitiin Kelan kuntoutustutkimuksen seminaarissa huhtikuussa 2022.
Tutkimusnäyttöä toimintaterapian vaikuttavuudesta kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintaan ja osallistumiseen on rajallisesti. Toimintaterapia, joka toteutuu kehitysvammaisten lasten päivittäisissä ympäristöissä, saattaa lisätä osallistumista arjen toimintoihin.
Koronaviruksen hidastamiseksi laadittu valmiuslaki aiheutti muutoksia kuntoutuksen toteutukseen. Selvitimme toukokuussa tehdyllä kyselytutkimuksella fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuteilta, neuropsykologeilta sekä psykoterapeuteilta koronakriisin vaikutuksia avomuotoisen yksilöterapian toteutukseen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 905 terapeuttia.
Koronavirusepidemia on vaikuttanut useiden avomuotoisen terapioiden toteutumiseen. Epidemian vaikutuksia tutkittiin keväällä terapeuteille suunnatulla kyselyllä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, miten terapeutit ja asiakkaat suhtautuivat etäkuntoutukseen.
Suuri osa terapeuteista koki taloudellisia menetyksiä asiakasmäärien vähentyessä. Etäkuntoutuksen ansiosta kuitenkin vain osalla asiakkaista terapia jäi kokonaan toteutumatta. Koronaviruksen hidastamiseksi laaditussa valmiuslaissa muun muassa kiellettiin vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköihin sekä hoitolaitoksiin sekä velvoitettiin yli 70-vuotiaat pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Tämä aiheutti muutoksia myös kuntoutuksen toteutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön, sekä […]
Koronavirus on siirtänyt verkkoon myös suuren osan kuntoutuspalveluista. Tilanne on palveluntuottajille vaativa, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa kuntoutuksen keinovalikoimaa.
Kuntoutus tulee ymmärtää saumattomaksi osaksi palvelukokonaisuutta, kun tavoitellaan työmarkkinaosallisuuden kasvattamista. Saumattomuuden tavoittelussa on tärkeää avata, millaiseen integraatioon pyritään ja millä keinoin.
Etäkuntoutus on rinnastettavissa perinteiseen kuntoutukseen. Sen toteutus kuitenkin haastaa kuntoutusta järjestävät organisaatiot.
Kuntoutuspalveluja ja -järjestelmää koskevan poliittisen päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa ja läpinäkyvästi tuotettua tietoa. Hiljattain julkaistussa Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvityksessä tiedon luotettavuuden vaatimukset eivät toteudu riittävästi.
Kelan korvaamien, opiskelua ja työtä helpottavien apuvälineiden saajien määrä on pysynyt vuosina 2008–2018 suhteellisen tasaisena. Nuoret ovat suurin saajaryhmä. Apuvälineiden kokonaiskustannukset eivät myöskään ole nousseet.
Innokkaana kuntoilijana ja urheilijana pohdiskelin kuntoilun ja kuntoutuksen eroja ja yhdistäviä tekijöitä.
Koskien hankaluutta ratkoa tämän hetken pirullisia ongelmia yhteiskunnassa julkaistiin Helsingin Sanomissa 21.9.2015 hyvä ja osuva mielipidekirjoitus. Siinä Pia Bäcklund ja Maria Åkerman (Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto) kirjoittivat, kuinka ”pirullisia ongelmista tulee silloin, kun niiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja ongelmien syntyä ja ratkaisumahdollisuuksia koskeva tieto on ristiriitaista, epävarmaa ja hankalasti yhteen sovitettavaa”. Kirjoittajat myös […]
Kelan tutkimusosaston vuonna 2011 julkaisema COPE-indeksin suomenkielinen versio käyttöohjeineen on nyt päivitetty. COPE-indeksi on saanut hyvän vastaanoton ja on käytössä monissa kunnissa. COPE-indeksi mainitaan myös Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfossa 3/2015, jonka tarkoituksena on tukea kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Omaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoitaa/avustaa sairauden, vamman tai muun erityisen […]
Omaishoito voi olla palkitsevaa ja se voi jopa lisätä eliniänodotetta, mutta näyttö omaishoitoon liittyvän rasituksen yhteydestä terveyden ongelmiin on kiistatonta. Erityisesti psyykkiset ongelmat ovat yleisempiä omaishoitajilla kuin niillä henkilöillä, jotka eivät toimi omaishoitajina.
Kuntoutuksen tulisi olla asiakaslähtöistä. Tämä on Suomessa varsin yksimielisesti hyväksytty näkemys. Yleisesti hyväksytään myös se, että kuntoutuksen onnistumisen edellytys on sen moniammatillinen toteutus. Tuskin kukaan pitää suomalaista kuntoutuspalvelujärjestelmää yksinkertaisena ja kuntoutuspalveluja helposti saavutettavana. Sitä vastoin kuntoutuksen nelijaosta lääkinnälliseen (myöh. toimintakykykuntoutukseen), ammatilliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen kuulee ristiriitaisia näkemyksiä puolesta ja vastaan. Samaan aikaan, kun sosiaalinen […]
Mies, joka osallistui Kelan järjestämään MS-tautia sairastaville tarkoitettuun ryhmämuotoisen kuntoutusmallin kokeiluun, kertoi, että ennen kokeilua hän kävi suihkussa lattialla istuen, kun voimat eivät riittäneet seisoen suihkutteluun. Vasta kuntoutuskokeilussa hän kuuli suihkutuolista. Hän oli yksi 42:sta kuntoutuskokeiluun harkinnanvaraisesti (KKRL 12§) valituista. Lisäksi kokeiluun valittiin 38 kuntoutujaa, joilla on oikeus vaikeavammaisille tarkoitettuun Kelan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvaan kuntoutukseen (KKRL […]
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Palveluseteliä perustellaan asiakkaan valinnan vapauden ja vastuun, yksityisen yritystoiminnan, palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden lisääntymisellä. Toisaalta palvelusetelin pelätään hajauttavan palveluja entisestään, siirtävän julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuta ja kustannuksia asiakkaille ja pitkällä aikavälillä keskittävän palvelujen tuottamista ja nostavan palvelujen hintoja.
