Esikoislasten isät pitävät isyysvapaita muita useammin

Lapsen sukupuoli ei vaikuta isyysvapaiden käyttöön, mutta lapsen järjestysnumerolla on merkitystä.

Jokainen isyysvapaaseen vuosien varrella tehty uudistus on tuonut yhä useampia isiä isyysvapaan käyttäjiksi. Isyysvapaa tarkoittaa isälle osoitettua, yhteensä noin 9 viikon mittaista jaksoa, josta osan voi pitää heti lapsen syntymän jälkeen ja osan vanhempainvapaan päätyttyä. Tämän lisäksi isät voivat käyttää vapaasti jaettavaa vanhempainvapaata ja kotihoidon tukea.

Noin 70 % isistä käyttää isyysvapaata lapsen syntymän yhteydessä äitiys- ja vanhempainvapaakauden aikana, siis samaan aikaan lapsen äidin kanssa. Noin 45 % isistä käyttää isyysvapaata vanhempainvapaan jälkeen. Noin 30 % isistä ei kuitenkaan käytä isyysvapaata lainkaan ^a.

Vanhempainvapaan jälkeen pidettävä isälle kiintiöity isyysvapaajakso otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2003 isäkuukauden muodossa, ja sen käyttö on lisääntynyt vuosittain. Heti voimaantulon jälkeen kiintiövapaata käytti noin joka kymmenes isä – kasvua vuodesta 2003 tähän päivään on siis lähes 35 prosenttiyksikköä. Isälle osoitetun kiintiövapaan tarkoituksena on ollut kannustaa isiä ottamaan itsenäinen vastuu lapsen hoidosta äidin palatessa töihin. Toisaalta, verrattuna varsinkin pohjoismaisiin naapureihimme isien kiintiövapaan käyttö on vielä vähäistä.

Isyysvapaan käyttö vähenee lapsiluvun myötä

Isyysvapaiden käytössä on eroja sen mukaan, onko syntynyt lapsi esikoinen vai ei.

Isät käyttävät vanhempainvapaan jälkeistä kiintiövapaata ahkerammin esikoislasten kohdalla kuin seuraavien lasten kohdalla (kuvio 1). Esikoislasten isistä kiintiövapaata käyttää 48 %. Toisen lapsen kohdalla osuus on noin 45 % ja laskee edelleen lapsiluvun myötä.

 

Äitiys- ja vanhempainvapaakaudella, useimmiten heti lapsen syntymän jälkeen, pidettävää isyysvapaata käyttävät sen sijaan yleisimmin ne isät, joille syntyvä lapsi on järjestyksessään toinen. Heistä noin 73 % käyttää tätä isyysvapaan osaa. Esikoisten isistä isyysvapaata äitiys- ja vanhempainvapaakaudella käyttää noin 70 %. Myös tämän vapaan osan käyttö laskee lapsiluvun myötä toisen lapsen jälkeen.

Äitiys- ja vanhempainvapaakaudella yhtä äidin kanssa pidettävän isyysvapaan tavoitteena on ensisijaisesti kehittää isä–lapsi-suhdetta ja mahdollistaa äidin auttaminen synnytyksen jälkeen. Erityisesti monilapsisissa perheissä lisäkädet ovat varmasti tarpeen lapsen syntymän jälkeen, kun huolehdittavana on vastasyntyneen lisäksi myös perheen vanhemmat lapset. Olisikin tärkeää selvittää, miksi monilapsisten perheiden isät käyttävät lapsen syntymän jälkeen isälle tarjolla oleva isyysvapaan jaksoa vähemmän kuin muut isät.

On kuitenkin hyvä huomata, että isyysvapaan tai vanhempainvapaiden käyttöä koskevat tiedot perustuvat etuuksien saajia koskeviin tietoihin. Osa isistä voi esimerkiksi pitää vapaata lapsen syntymän yhteydessä ilman, että on hakenut isyysrahaa tuolta ajalta. Tällöin tämä isä ei tilastoissa näy isyysvapaan käyttäjänä.

Lapsen sukupuoli ei vaikuta isyysvapaan käyttöön

Sukupuolten tasa-arvo ei vielä toteudu perhevapaiden jakamisessa niin, että isä käyttäisivät vapaita yhtä paljon kuin äidit. On kuitenkin merkille pantavaa, että lapsen sukupuoli ei vaikuta siihen, käyttääkö isä isyysvapaata vai ei (kuvio 2).

Sekä tyttö- että poikalasten isistä yhtä moni, 45 %, käyttää vanhempainvapaan jälkeistä kiintiövapaata. Myös äitiys- ja vanhempainvapaakaudella pidettävän isyysvapaan käyttö on yhtä yleistä sekä tyttöjen että poikien isien kohdalla.

Isän vanhempainvapaan jälkeisen kiintiövapaan käyttö kasvaa isän iän myötä aina alle nelikymppisiin isiin saakka. Lapsen sukupuoli ei kuitenkaan vaikuta isän kiintiövapaan käyttöön missään ikäryhmässä. Vähiten kiintiövapaata käyttävät alle 25-vuotiaat ja yli 40-vuotiaat isät, mutta näissäkään ikäluokissa lapsen sukupuolella ei ole merkitystä.

 

Isän kiintiövapaan käyttö on ollut yhtä suosittua sekä tyttölasten että poikalasten isien kohdalla koko kiintiön olemassaolon ajan. Lasten sukupuolen mukaisia eroja isän kiintiövapaan käytössä ei tule esille myöskään tarkasteltaessa esimerkiksi isän asuinaluetta (kaupunki–maaseutumainen), maahanmuuttajataustaa, siviilisäätyä tai koulutusta.

Tämä ei suomalaisessa tai pohjoismaisessa, sukupuolten tasa-arvoa korostavassa kontekstissa sinänsä ole kovinkaan yllättävää – tässä suhteessa isän kiintiövapaan käyttö on sukupuolineutraalia. Tulos on kuitenkin kiinnostava kansainvälisessä mielessä, sillä lapsen sukupuolella on monissa maissa vielä havaittu olevan yhteyttä isien valintoihin.

Näin isänpäivän kynnyksellä on hyvä muistaa, että suomalaisisät ovat nykyään mukana synnytyksessä, osallistuvat lastenhoitoon ja viettävät aikaa lastensa kanssa selvästi enemmän kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Se, että isät käyttävät yhä runsaammin isän itsenäiseen hoivavastuuseen kannustavaa kiintiövapaataan ja pitävät isyysvapaita yhtä lailla lapsen sukupuolesta riippumatta, kertoo sukupuolten tasa-arvon edistymisestä. Tässä mielessä seuraavat sukupolvet saavat mallia tasa-arvosta jo heti syntymästään asti.

Miia Saarikallio-Torp
tutkija, Kela

Anneli Miettinen
tutkija, Kela

etunimi@sukunimi@kela.fi

Lue lisää:

Tiedote 8.11.2019: Isien osuus vanhempainvapaista ennallaan – neljännes isistä ei pidä vapaata lainkaan

Isyysvapaa kestää enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isä voi pitää vapaata 1–18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa, ja loput sen jälkeen. Halutessaan isä voi pitää koko isyysvapaan äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen. Isyysvapaat on pidettävä siihen mennessä, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Kela maksaa isyysvapaan ajalta isyysrahaa.

Vanhempainvapaalle voi jäädä jompikumpi vanhemmista, tai vanhemmat voivat olla vapaalla vuorotellen. Vanhempainvapaa kestää 158 arkipäivää eli noin puoli vuotta, ja Kela maksaa sen ajalta vanhempainrahaa.

^a Isien isyys- ja vanhempainvapaiden käyttöä koskevat luvut vaihtelevat jonkin verran sen mukaan, tarkastellaanko kaikkia isän käyttämiä vanhempainvapaita (isyysvapaa + vanhempien kesken jaettavissa oleva vanhempainvapaa) vai pelkästään isyysvapaata. Jos tarkastellaan kaikkia vanhempainvapaita, 25 % isistä ei käytä vapaita lainkaan. Jos taas tarkastellaan yksinomaan isälle kiintiöityä vanhempainvapaan jälkeen pidettävissä olevaa isyysvapaata, on ei-käyttäjien osuus 55 % (ks. tarkemmin Miettinen ja Saarikallio-Torp, 2019).