Sosiaaliturvauudistusta määrittävät ennen kaikkea yhteiskuntapoliittiset arvovalinnat, mutta siihen kytkeytyy myös monia perustuslakikysymyksiä. Perustuslakivaliokunta on menneinä vuosina ottanut kantaa moneen sosiaaliturvaa koskevaan kysymykseen, ja nämä kannanotot näkyvät nyt sosiaaliturvauudistuksen tavoitteissa.
Kuluvalla hallituskaudella alkaneen sosiaaliturvauudistuksen yhtenä tavoitteena on selkeyttää nykyistä, monenkirjavaa toimeentuloturvalainsäädäntöä (1). Yhtenä sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistavana ehdotuksena on jo aiemmin nostettu esiin ajatus työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen sekä toimeentulotuen perusosan yhdistämisestä yhdeksi etuudeksi.
Onko niin, että maailmanmenon globalisoituessa ihmiset liikkuvat yli rajojen, mutta sosiaaliturva ja sen sääntely noudattelee edelleen vain valtioiden rajoja? Ajatus puhtaasti kansallisesta sosiaaliturvasta on myytti. Sosiaaliturva perustuu pitkälti valtioiden omaan sääntelyyn, ja siten sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen noudattaa valtioiden rajoja. Tämä on peruslähtökohta, mutta ei koko totuus, kuten Kelan tutkimuksen juuri julkaistu teemakirja Sosiaaliturvan rajoilla – […]
