Naisten ja miesten eläkkeissä selvä ero – sen kaventaminen vaatii monipuolisia toimia 

Created with Sketch. 8.1.2020
Created with Sketch.
Koskenvuo Karoliina

Jaa

Naisten työeläkkeet ovat keskimäärin kolmanneksen matalampia kuin miesten eläkkeet, ja ikääntyneiden naisten köyhyysriski on miehiin verrattuna yli kaksinkertainen. Yksi syy ovat perhevapaat, mutta erojen kaventaminen edellyttää toimia yhteiskuntapolitiikan eri osa-alueilla.

 

Vuonna 2018 naisten työeläke oli 68 % miesten keskimääräisestä työeläkkeestä. Kokonaiseläkkeessä, jossa huomioidaan perhe-eläkkeet ja vähimmäiseläkkeet, eläke-ero pienenee viidennekseen. Naisten ja miesten eläke-erojen taustalla on monia tekijöitä, kuten työmarkkinoiden jakautuneisuus nais- ja miesvaltaisiin aloihin, miesten naisia keskimäärin korkeammat palkat ja hoivavastuiden epätasainen jakautuminen.

 

Vuoden 2018 lopussa 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista täyttä kansaneläkettä saavista 69 % oli naisia. Takuueläkettä saavista naisia oli 73 %.

Marraskuussa 2019 julkaistun Kelan tilastokatsauksen mukaan takuueläkettä saavien määrät ovat nousseet: lokakuussa 2019 saajia oli jo lähes 105 000. Takuueläkkeen saajien määrä on kasvanut vuodesta 2015 alkaen, eniten 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä. (Pösö 2019)

Kuviossa 1 on esitetty takuueläkkeen saajat iän ja sukupuolen mukaan lokakuussa 2019. Nuoremmissa ikäryhmissä takuueläkettä saavat useammin miehet, mutta 65-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä saajina ovat huomattavasti useammin naiset. (Pösö 2019)

 

Naiset käyttävät pääosan perhevapaista

Yksi syy naisten alempiin eläkkeisiin ovat perhevapaat. Äitiys- ja vanhempainrahakaudet eivät heikennä eläketurvaa vaan kerryttävät eläkettä noin saman verran kuin töissä käynti. Sen sijaan kotihoidon tuki kerryttää eläkettä huomattavasti vähemmän.

Naiset käyttävät pääosan lastenhoitoon liittyvistä perhevapaista. Esimerkiksi kotihoidon tuen saajista miesten osuus jää edelleen alle 10 %:iin, ja miesten kotihoidon tuen jaksot ovat huomattavasti lyhyempiä kuin naisten. Joka neljäs isä ei käytä mitään vanhempainvapaita. Osuus on pysynyt lähes muuttumattomana yli vuosikymmenen siitäkin huolimatta, että lähes kaikki vanhempainvapaisiin viime vuosina tehdyt uudistukset ovat koskeneet isän vapaita ja niiden joustavoittamista (Miettinen ja Saarikallio-Torp 2019).

Vuonna 2018 Kela maksoi lapsiperhe-etuuksiin kuuluvia vanhempainpäivärahoja yhteensä noin 908,9 miljoonaa euroa – naisille 793,1 miljoonaa euroa ja miehille 115,8 miljoonaa euroa. Lakisääteisiä lastenhoidon tukia maksettiin 304,6 miljoonaa euroa. Lastenhoidon tukiin kuuluvaa kotihoidon tukea maksettiin 245,8 miljoonaa euroa – naisille 233,6 miljoonaa euroa ja miehille 12,2 miljoonaa euroa. (Kelasto 2019.)

Mitä pidempään ja useammin vanhempi hoitaa lasta kotona, sitä enemmän hänen tuleva eläkkeensä pienenee. Vaikutus voi olla hoitojaksojen pituudesta, määrästä ja palkkatasosta riippuen kuukausieläkkeessä jopa satoja euroja.

Myös omaa lastaan hoitavista työikäisistä omaishoitajista valtaosa on naisia. Keskustelussa hoivavastuiden epätasaisesta jakautumisesta korostuu alle 3-vuotiaan lapsen hoito. Sairaan tai vammaisen perheenjäsenen tai läheisen omaishoitajana toimimisella voi olla huomattavaa merkitystä tulevan eläkkeen kannalta, etenkin jos on toiminut työiässä omaishoitajana useita vuosia ja ei ole ollut samaan aikaan palkkatyössä (Koskenvuo ja Kantanen 2016).

 

Eläkevaikutuksista huolimatta kovin pientä lasta ei haluta viedä kodin ulkopuolelle hoitoon

Kyselytutkimuksen mukaan sopivana ikänä viedä lapsi kodin ulkopuoliseen hoitoon pidetään usein noin 2–3:a ikävuotta. Kyselyyn vastasi reilu 3 600 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista. Vastaajista vain 6 % piti alle vuoden ikää sopivana ikänä lapsen mennä kodin ulkopuolelle päivähoitoon, ja yli puolet vastaajista asetti sopivan iän 2–3 ikävuoden välille.

Kyselyssä kartoitettiin mielipiteitä hoitovapaan kestosta myös eläkevaikutusten näkökulmasta. Vastaajista 37 % ilmoitti tietävänsä tai tienneensä hoitovapaan vaikuttavan tulevan työeläkkeen määrään. Yli puolet, 58 %, oli kuitenkin sitä mieltä, että tällä tiedolla ei ollut tai ei olisi vaikutusta hoitovapaan pituutta koskeviin ratkaisuihin. Vastaajista 38 % oli sitä mieltä, että voisi eläkevaikutuksista huolimatta olla hoitovapaalla 1–3 vuotta.

Miehet olivat naisiin verrattuna vähemmän valmiita hoitamaan lasta kotona, jos se merkitsee eläkkeen pysyvää pienenemistä. (Koskenvuo 2018)

 

Vuoden 2005 eläkeuudistus paransi kotona lasta hoitavien naisten eläketurvaa – toisin kuin viimeisin eläkeuudistus

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkettä on karttunut alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisesta siltä ajalta, jolloin vanhempi – useimmiten äiti – saa kotihoidon tukea. Karttuvan eläkkeen määrä on tosin vaatimaton: sitä kertyy saman verran kuin noin 750 euron palkkatuloista kertyisi.

Kelan teemakirjassa julkaistussa artikkelissa ”Perhevapaiden vaikutus eläkkeeseen 1980-luvulta 2000-luvulle” tarkasteltiin esimerkkilaskelmien kautta perhevapaiden vaikutusta eläkkeeseen eri vuosikymmenillä (Koskenvuo 2016).

Tarkastelu osoitti, että menetykset kuukausieläkkeessä nousevat hoitovapaakuukausien lisääntyessä. 1990-luvun lopusta lähtien ja etenkin vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen perhevapaat kuitenkin aiheuttavat pienempiä menetyksiä aiempiin vuosikymmeniin verrattuna.

Viimeisimmän, vuoden 2017 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen sukupuolivaikutusten arvioinnin mukaan mm. uudistukseen sisältyneet eläkkeen karttumista koskevat muutokset olivat naisille keskimäärin epäedullisempia kuin miehille. Parannuksia perhevapaiden aikaisiin eläkekarttumiin ei tehty (HE 16/2015).

 

Eläke-eroihin ei ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja

Sukupuolten eläke-erojen ja etenkin yksin asuvien iäkkäiden naisten eläkeiän köyhyysriskin taustalla on useita tekijöitä, jotka liittyvät koulutus- ja ammattivalintoihin, työuriin, palkka-eroihin ja hoivavastuiden epätasaiseen jakautumiseen.

Keinoja kaventaa eläke-eroja ja edistää tasa-arvon toteutumista täytyy hakea monipuolisesti yhteiskuntapolitiikan eri osa-alueilta. Tasa-arvoisempaan hoivavastuiden jakautumiseen naisten ja miesten kesken tähtäävät uudistukset esimerkiksi perhepolitiikan alueella ovat toivottavia, mutta keinoja on hyvä miettiä myös laajemmin, eläkepolitiikka mukaan lukien.

 

Eläkelaskurilla tietoa perhevapaiden vaikutuksesta eläkkeeseen

Kela on mukana sosiaali- ja terveysministeriön vetämässä Sukupuolten eläke-erot -hankkeessa, jonka tavoitteena on herättää keskustelua naisten ja miesten välisistä eläke-eroista ja lisätä kansalaisten ja päättäjien tietämystä niiden syistä.

Osana hanketta on tehty eläkelaskuri (työeläke.fi-sivustolla), jolla perhevapaiden käyttöä suunnittelevat voivat arvioida eripituisten perhevapaajaksojen vaikutuksen tulevaan eläkkeeseensä. Eläkelaskuriin pääsee myös Kelan verkkosivujen Lapsiperheet-osiosta, jossa oli vuonna 2019 noin 2 miljoonaa käyntiä.

Laskuri laskee perhevapaiden ajalta karttuvan eläkkeen vuonna 2020 voimassa olevan lainsäädännön mukaan, olettaen että perhevapaa alkaa aikaisintaan vuonna 2020. Laskuri on suuntaa antava.

 

 

Karoliina Koskenvuo
tutkimuspäällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @KaroliinaKosken

 

Lue lisää:

Eläkelaskuri

Kelan verkkosivujen Lapsiperheet-osio

 

Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima Sukupuolten eläke-erot hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta (2014-2020). 

 

 

Lähteet:

HE 16/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Kelasto 2019. Kelan tilastotietokanta.

Koskenvuo K. Miehet vähemmän valmiita lastenhoitoon, jos se näkyy omassa kukkarossa. Kelan Tutkimusblogi 12.2.2018.

Koskenvuo K, Kantanen H. Omaishoidon vaikutus eläkkeeseen. Omaishoito tänään ja huomenna -seminaari Kelassa 10.3.2016.

Koskenvuo K. Perhevapaiden vaikutus eläkkeeseen 1980-luvulta 2000-luvulle. Julkaisussa: Haataja A, Airio I, Saarikallio-Torp M, Valaste, M, toim. Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Helsinki: Kela, Teemakirja 15. 2016, 116-134.

Kuivalainen S, Järnefelt N, Kuitto K, Ritola S. Naisten ja miesten eläke-erot – katsaus tutkimukseen ja tilastoihin. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:66.

Miettinen A, Saarikallio-Torp M. 25 % isistä ei käytä vanhempainvapaata – vai onko osuus sittenkin 55 %? Kelan Tutkimusblogi 13.3.2019

Pösö R. Takuueläkkeen saajia jo lähes 105 000. Kelan tilastokatsaus 11/2019.

Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2018.