Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Suomessa yhteiskunta ja potilas maksavat lääkkeistä kalleimman hinnan

Julkaistu 28.1.2020

Suomen lääkeostojen taksajärjestelmä on potilaalle kallein, kun sitä vertaa Ruotsin, Norjan ja Tanskan järjestelmiin. Tulokset selvisivät lääkekorvausjärjestelmän simulaatiossa.

STM julkaisi 27.1.2020 esiselvityksen lääkehuollon kokonaiskustannuksista ja apteekkitaloudesta. Selvitys tehtiin THL:n, Fimean ja Kelan tutkimuksen yhteistyönä. Kelan tutkimus toteutti sitä varten korvausjärjestelmää ja korvattavaa myyntiä koskevat simuloinnit. Simuloinneissa arvioitiin Ruotsin, Norjan ja Tanskan taksajärjestelmien vaikutuksia sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden kustannuksiin yhteiskunnan, potilaan ja apteekin näkökulmista.

Taksajärjestelmällä tarkoitetaan menettelyä, jolla lääkkeen tukkuhinnasta lasketaan sen vähittäismyyntihinta eli hinta, jolla apteekki myy sen asiakkaalle. Tukkuhinta on puolestaan se hinta, jolla tukkuliike myy valmisteen apteekille. Tukkuhinta on Suomessa säädelty niillä valmisteilla, jotka ovat korvattavia.

Simuloinnit perustuvat Kelan lääkekorvausjärjestelmän staattiseen mikrosimulointimenetelmään. Simuloinnissa käytetään 10 %:n satunnaisotosta, joka on poimittu vuoden 2018 korvattuja ostoja sisältävästä reseptitiedostosta. Alle alkuomavastuun jääneet ostot lasketaan siinä mukaan. Vaikutusarviot on ekstrapoloitu koko väestön tasolle.

Simuloinneissa lääkkeiden vähittäismyyntihinnat laskettiin uudelleen käyttäen kussakin maassa käytössä olevaa taksajärjestelmää ja reseptilääkkeiden arvonlisäveroa. Kyseinen arvonlisävero on Ruotsissa 0 prosenttia. Norjassa ja Tanskassa se on 25 prosenttia. Lisäksi simuloitiin vaihtoehdot, joissa Ruotsin, Norjan, ja Tanskan taksajärjestelmään yhdistettiin Suomen 10 prosentin arvonlisävero. Simuloinneissa ei huomioitu apteekkiveroa.

Myös potilaiden omavastuut jäävät muiden maiden järjestelmissä pienemmiksi kuin Suomessa

Simuloinnit osoittivat, että korvattujen lääkeostojen vähittäismyyntihintaiset kustannukset olisivat Ruotsin, Norjan ja Tanskan taksajärjestelmissä 68–392 miljoonaa euroa Suomen taksajärjestelmän mukaisia kustannuksia pienemmät. Kun simuloinnissa käytetään kunkin maan taksajärjestelmää, mutta Suomen 10 prosentin arvonlisäveroa, ovat simuloidut kokonaiskustannukset 222–323 miljoonaa euroa pienemmät kuin Suomen taksajärjestelmän mukaiset kustannukset. (Taulukot 1 ja 2.)

Myös potilaiden vuotuiset omavastuut jäävät Suomen omavastuita pienemmiksi muiden maiden taksajärjestelmää käytettäessä. Tarkasteluissa, joissa Ruotsin, Norjan ja Tanskan taksajärjestelmiin yhdistettiin Suomen 10 prosentin arvonlisävero, potilaiden maksuosuudet olivat 37–94 miljoonaa euroa pienemmät kuin Suomen taksajärjestelmässä.

Potilaiden keskimääräiset vuotuiset omavastuut pienenisivät simulointien mukaan 164 eurosta aina 140 euroon. Alimmillaan vuotuinen omavastuu olisi Tanskan taksajärjestelmän ja Suomen 10 prosentin arvonlisäveron mukaisessa tarkastelussa. (Taulukot 1 ja 2) Käytännössä lähes kaikki potilaat hyötyivät, tai ainakin heidän maksuosuutensa muuttui vain vähäisesti (alle ±10 euroa vuodessa) kaikissa tarkasteluissa vaihtoehtoisissa taksamalleissa.

Taulukko 1. Korvausjärjestelmään kuuluvien lääkkeiden kokonaiskustannukset, korvaukset, potilaiden omavastuut ja potilaiden vuotuisen omavastuun keskiarvo, sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan taksajärjestelmän mukaisen tuloksen erotus Suomen taksajärjestelmän mukaisesta tuloksesta. Kaikkiin taksajärjestelmiin on yhdistetty Suomen 10 prosentin arvonlisävero.

Taulukko 1. Korvausjärjestelmään kuuluvien lääkkeiden kokonaiskustannukset, korvaukset, potilaiden omavastuut ja potilaiden vuotuisen omavastuun keskiarvo, sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan taksajärjestelmän mukaisen tuloksen erotus Suomen taksajärjestelmän mukaisesta tuloksesta. Kaikkiin taksajärjestelmiin on yhdistetty Suomen 10 prosentin arvonlisävero.

Taulukko 2. Korvausjärjestelmään kuuluvien lääkkeiden kokonaiskustannukset, korvaukset, potilaiden omavastuut ja potilaiden vuotuisen omavastuun keskiarvo, sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan taksajärjestelmän mukaisen tuloksen erotus Suomen taksajärjestelmän mukaisesta tuloksesta. Kaikkiin taksajärjestelmiin on yhdistetty kyseisessä maassa käytössä oleva reseptilääkkeiden arvonlisäveroprosentti.

Taulukko 2. Korvausjärjestelmään kuuluvien lääkkeiden kokonaiskustannukset, korvaukset, potilaiden omavastuut ja potilaiden vuotuisen omavastuun keskiarvo, sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan taksajärjestelmän mukaisen tuloksen erotus Suomen taksajärjestelmän mukaisesta tuloksesta. Kaikkiin taksajärjestelmiin on yhdistetty kyseisessä maassa käytössä oleva reseptilääkkeiden arvonlisäveroprosentti.

Taksajärjestelmä vaikuttaa myös apteekkien myyntiin

Teimme myös simuloinnin, jossa tarkastelimme taksajärjestelmien vaikutusta apteekkien sairausvakuutuksesta korvattuun kokonaismyyntiin sen mukaisesti, millaisessa ympäristössä apteekki sijaitsee. Apteekit luokiteltiin Tilastokeskuksen luokittelua käyttäen kaupunkimaisessa, maaseutumaisessa ja taajaan asutussa kunnassa sijaitsevaksi.

Taksajärjestelmien vaikutukset olivat samansuuntaiset eri sijaintiryhmiin kuuluvilla apteekeilla (taulukko 3). Suurimmat muutokset havaittiin tyypillisesti apteekeissa, joissa reseptitoimitusten lukumäärä oli pieni. Näitä pienen reseptilukumäärän apteekkeja oli kaikissa sijaintityypeissä.

Taulukko 3. Taksajärjestelmien vaikutus sijaintityypiltään erilaisten apteekkien sairausvakuutuksesta korvattuun myyntiin (euroa).

Taulukko 3. Taksajärjestelmien vaikutus sijaintityypiltään erilaisten apteekkien sairausvakuutuksesta korvattuun myyntiin (euroa).

Kelan reseptitiedoston mukaan vuonna 2018 yksityisistä apteekeista toimitettiin noin 2 000–300 000 reseptiä.

Toimitettujen reseptien kokonaiskustannukset vaihtelivat puolestaan 15,5 miljoonasta eurosta noin 60 000 euroon vuodessa. Reseptien kokonaiskustannuksiin kuuluu lääkkeen arvonlisäverollinen vähittäismyyntihinta ja apteekin toimitusmaksu.

Myös toimitettujen reseptien keskikustannuksessa on suuria eroja. Vuonna 2018 yksityisapteekeista toimitettujen reseptien keskikustannus vaihteli 12 eurosta 102 euroon. Niissä toimipisteissä, joissa keskikustannus oli korkein, toimitusmäärät olivat verraten pieniä. Toisaalta keskikustannus vaihteli kohtalaisen paljon myös suurimmissa, yli 200 000 vuotuisen reseptitoimituksen toimipisteissä. Niissä vaihteluväli oli 12 eurosta 54 euroon.

Eroja selittänee osin esimerkiksi annosjakelutoimitusten määrä. Pienissä toimipisteissä yksittäisten kalliiden lääkkeiden vaikutus keskikustannukseen voi myös olla suuri.

Hanna Koskinen
Ryhmäpäällikkö, Kela
Twitter: @hannakkoskin

Katri Aaltonen
Erikoistutkija, Kela
Twitter: @AaltonenKatri

Pekka Heino
Tutkija, Kela

Leena Saastamoinen
Tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @LKSaastamoinen

etunimi.sukunimi@kela.fi

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin