Korona koettelee sosiaaliturvajärjestelmää

Created with Sketch. 27.3.2020
Created with Sketch.
Jauhiainen Signe
Created with Sketch.
Korpela Tuija
Created with Sketch.
Mäkkylä Katja
Created with Sketch.
Tuovinen Anna-Kaisa

Jaa

Koronaviruksen aiheuttama kriisi on nostanut esiin sosiaaliturvajärjestelmän puutteita.

 

Hyvinvointivaltion tehtävänä on tuottaa sosiaalista turvallisuutta kansalaisilleen elämään väistämättä kuuluvien erilaisten riskien toteutuessa. Näitä riskejä ovat esimerkiksi sairaus ja työttömyys. Koronaviruksen aiheuttaman pandemian koetellessa pohjoismainen hyvinvointivaltio turvaa tarpeellisen terveydenhuollon ja sairaanhoidon sitä tarvitseville. Viruksen leviämisen ehkäisemiseksi tehdyt rajoitustoimenpiteet ja niistä aiheutuva taloudellinen shokki uhkaavat kuitenkin myös toimeentuloa.

Keskeinen oikeudenmukaisuuden mitta yhteiskunnassa on se, miten yhdenvertaisella tavalla sosiaalista turvallisuutta tuottavat järjestelmät kohtelevat eri asemassa olevia ihmisiä. Yhteiskunnan jäsenten välisen yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden kannalta on tärkeää, että sosiaaliturvajärjestelmä ei sulje ketään turvan ulkopuolelle.

Koronaviruksen aiheuttama kriisitilanne on nostanut pinnalle monia sosiaaliturvajärjestelmämme turvaverkon puutteita. Monet näistä puutteista ovat olleet tiedossa jo pitkään, ja niiden ratkomiseksi onkin vastikään perustettu sosiaaliturvan uudistamiskomitea. Sosiaaliturvan uudistamisessa on syytä huomioida paremmin myös tämänhetkisen kriisin kaltaiset poikkeusolot.

 

Yrittäjille väliaikaisesti laajempi oikeus työttömyysturvaan

Rajoitukset, joilla pyritään ehkäisemään koronaviruksen leviämistä, ovat vähentäneet useiden toimialojen tuottamien tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Sen seurauksena lomautuksia on monilla aloilla jo tehty ja tullaan jatkossa tekemään valtavasti lisää.

Hallitus on päättänyt esittää työmarkkinajärjestöjen tekemän ehdotuksen pohjalta eduskunnalle hyväksyttäväksi muun muassa lomautusten helpottamista ja toisaalta työttömyysturvan vahvistamista. Nykyiselläänkin lomautetut palkansaajat voivat saada työttömyysturvaa, jonka rahoitus perustuu valtion rahoituksen lisäksi työnantajien maksamiin ja työntekijöiden palkasta pidätettäviin työttömyysvakuutusmaksuihin. Toisin sanoen palkansaajat on vakuutettu työttömyyden varalta.

Poiketen palkansaajista, päätoimisilla yrittäjillä ei toiminnan vakiinnuttua ole ollut oikeutta työttömyysturvaan ilman yritystoiminnan päättämistä tai keskeyttämistä. Ero palkansaajien turvaan on perustunut siihen, että yrittäjillä ja freelancereillä on lähtökohtaisesti paremmat vaikutusmahdollisuudet toimeentulonsa ja työskentelyolosuhteidensa säätelyyn. Tämän vapauden vastinparina on yrittäjäriski, eli palveluita, osaamista ja tuotteita pitäisi saada myytyä tullakseen toimeen. (Ks. lisää Kananen ym. 2019)

Erityisen hankalaan tilanteeseen kriisin ja rajoitustoimenpiteiden seurauksena loppuneen kysynnän vuoksi ovat joutuneet monet itsensä työllistävät pienyrittäjät ja kulttuurialan toimijat.  Koronaviruksen aiheuttama kriisi on yritystoiminnalle ns. ulkoinen shokki, eikä sen aiheuttama vaje yrittäjän toimeentuloon johdu yrityksen kannattamattomuudesta sinänsä. Sen vuoksi hallitus on päättänyt esittää, että myös päätoimisilla yrittäjillä olisi määräaikaisesti oikeus työttömyysturvaan ilman vaatimusta yritystoiminnan lakkauttamisesta.

Väliaikainen järjestely rakennetaan todennäköisesti nykyisen lainsäädännön pohjalta. Tällöin pientenkin tulojen ansaitseminen yritystoiminnalla on edelleen mahdollista ja toimeentulon kannalta kannattavaa (ns. soviteltu työttömyysturva).

 

Toimeentulotuen tarve kasvaa

Hallituksen ehdotus osoittaa, että ainakin yhden kriisin vuoksi ahdinkoon joutuneen ryhmän toimeentulovajeisiin on pystytty löytämään nopealla aikataululla jonkinlainen ratkaisu. Töiden ja tulojen äkillinen loppuminen aiheuttaa vaikeita tilanteita myös monille muille ryhmille. Esimerkiksi keikkatyötä tekevät tai tarvittaessa töihin kutsuttavat voivat menettää työnsä ja tulonsa hyvin nopeasti.

Myös suositukset ja rajoitukset päivähoidon järjestämisessä ja alakoulujen lähiopetuksessa voivat johtaa siihen, että vanhempien on jäätävä pois työstä. Lasten siirtyminen kotihoitoon ja etäkouluun voi olla pienituloisille perheille vaikeaa myös esimerkiksi ruokamenojen kasvun takia. Tulojen pienentyessä tai menojen kasvaessa viimesijaisen toimeentulotuen tarve saattaa kasvaa. Kela varautuukin työttömyysturvahakemusten lisäksi toimeentulotukihakemusten määrän kasvuun.

Kokonaisuudessaan koronaviruksen aiheuttama kriisi on nostanut esiin aiemminkin tiedossa olleita aukkoja ja puutteita sosiaaliturvajärjestelmässämme. Niihin tullaan varmasti kiinnittämään huomiota myös sosiaaliturvan uudistamiskomitean työssä. Hyvinvointivaltion legitimiteetin sekä yhteiskunnallisen luottamuksen takia järjestelmän on toimittava oikeudenmukaisella ja ennustettavalla tavalla kaikkien yhteiskunnan jäsenten turvaksi – myös ja erityisesti poikkeusoloissa.

 

Tuija Korpela
tutkija, Kela

 

Anna-Kaisa E. Tuovinen
tutkija, Kela
Twitter: @annakaisa_tuo

 

Signe Jauhiainen
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @SigneJauhiainen

 

Katja Mäkkylä
tutkija, Kela
Twitter: @katjamakkyla

etunimi.sukunimi@kela.fi