Sosiaaliturvan väärinkäyttö: mitä siitä ajattelevat erilaiset yhteiskunnat ja ihmiset? Asenteet yhteydessä sosioekonomiseen asemaan
Suuri osa suomalaisista uskoo sosiaaliturvan väärinkäytön olevan melko yleistä, vaikka väärinkäytöstä epäillään vuosittain alle promillesta Kelan maksamasta etuussummasta. Nuorten asenteet sosiaaliturvan väärinkäyttöä kohtaan ovat sallivampia kuin vanhempien ikäluokkien. Asenteet sosiaaliturvan väärinkäyttöä ja veronkiertoa kohtaan ovat yhteydessä ihmisen tulotasoon.
Kelan maksamasta sosiaaliturvasta kirjattiin väärinkäytösepäilyjä vuonna 2021 vajaassa kahdessatuhannessa tapauksessa ja noin 10,6 miljoonan euron edestä. Väärinkäytösepäily voi syntyä missä vaiheessa prosessia tahansa eli tämä ei tarkoita sitä, että etuuksia olisi välttämättä päätynyt maksuun asti näin paljon väärinkäytösten seurauksena. Usein epäily syntyy etuushakemuksen käsittelyn aikana.
Suuruusluokassa väärinkäytösepäilyt vastaavat noin 0,068 prosenttia kaikista Kelan maksamista etuuksista, joita on noin 15 miljardia euroa vuosittain. Vuonna 2021 väärinkäytösepäilyjen määrä laski edellisvuoteen verrattuna.
Rahallisesti sosiaaliturvan väärinkäytössä on kyse vain pienestä osuudesta maksetuista etuuksista. Kaikki väärinkäyttö vähentää kuitenkin sosiaaliturvan kannatusta kansalaisten parissa.
Väärinkäytösepäilyjen määrä ei vastaa kansalaisten uskomuksia väärinkäytösten yleisyydestä.
Tässä kirjoituksessa käsittelemme sitä, mitä eri yhteiskuntien kansalaiset ja viranomaiset ajattelevat sosiaaliturvan väärinkäytöstä ja ihmisistä, jotka tekevät niin. Sarjan edellisessä kirjoituksessa käsittelimme sitä, miksi ihmiset väärinkäyttävät sosiaaliturvaa.
Suomessa ja Ruotsissa kansalaisilla vahvempi usko väärinkäytösten yleisyyteen kuin muissa pohjoismaissa
Pohjoismaisessa vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että suomalaiset uskoivat sosiaaliturvaetuuksien väärinkäytön olevan melko yleistä. Kansalaisten mielipiteissä oli vaihtelua eri pohjoismaiden välillä: noin puolet norjalaisista ja islantilaisista uskoivat väärinkäytösten olevan yleisiä, kun taas suomalaisista ja ruotsalaisista yli 70 prosenttia.
Uudempia tutkimuksia ei ole toistaiseksi julkaistu siitä, kuinka yleisenä suomalaiset pitävät etuuksien väärinkäyttöä.
Viranomaisista noin kaksi kolmasosaa uskoi muissa pohjoismaissa, että oli yleistä väärinkäyttää etuuksia. Kelan työntekijöistä noin puolet uskoivat väärinkäytösten olevan yleisiä.
Lähes kaikki kansalaiset pitivät pimeän työn ja sosiaalietuuden yhdistämistä vakavana
Lähes kaikki kansalaiset ja viranomaiset pitivät vuoden 2008 tutkimuksen mukaan erittäin tai melko vakavana tekona esimerkiksi sitä, että työskentelee pimeästi samalla, kun saa jotain etuutta, tai että jättää ilmoittamatta etuuteen vaikuttavasta olosuhteen muutoksesta.
Pelkkään pimeän työn tekemiseen suhtauduttiin myötämielisemmin kuin aiempiin väittämiin.
Samassa tutkimuksessa kyselyyn vastanneiden Kelan etuuskäsittelijöiden näkemyksen mukaan etuuksien väärinkäytön taustalla on monenlaisia yksilön moraaliin, etuusjärjestelmään ja laajemmin yhteiskuntaan liittyviä syitä. Eniten etuuskäsittelijät olivat samaa mieltä siitä, että
- verojen ja sosiaaliturvan välistä yhteyttä ei ymmärretä
- rangaistukset eivät ole riittävän kovia ja
- yksilön moraalin taso on heikko.
Nuorten asenteisiin pitäisi yrittää vaikuttaa
Nuorten asenteet sosiaalietuuksien väärinkäyttöä kohtaan olivat vuoden 2019 ruotsalaistutkimuksen mukaan selvästi sallivampia kuin vanhempien ikäryhmien.
Nuorista yli puolet ei kokenut vakavaa ongelmaa siinä, että työssä ollessa saa samaan aikaan sairauspäivärahaa tai työttömyyskorvauksia. Vanhemmista ikäryhmistä lähes 90 prosenttia koki ongelman vakavaksi.
Erityisesti nuorten ikäryhmien tietoisuutta sosiaaliturvan merkityksestä, rahoituksesta ja riittävyydestä tulisi siis lisätä heille kohdennetulla viestinnällä.
Viranomaiset kaipasivat lisää kontrollia, sääntöjen yksinkertaistamista ja viestintää
Vuoden 2008 pohjoismaisessa tutkimuksessa kartoitettiin myös viranomaisten mielipiteitä toimenpiteistä väärinkäytön ehkäisemiseksi.
Erityisen paljon eri maiden viranomaiset olivat samaa mieltä siitä, että eri viranomaisten ja rekisterien tulisi paremmin kommunikoida keskenään.
Viranomaisten kannatusta saivat myös
- sääntöjen yksinkertaistaminen
- tiukemmat kontrollit.
Kelan työntekijät olivat eniten samaa mieltä siitä, että
- hakulomakkeita ja sääntöjä tulisi yksinkertaistaa
- tiedonvälitystä tulisi kansalaisille lisätä.
Lisäksi jopa 80 prosentin kannatuksen Kelan työntekijöiltä saivat
- kontrollin lisääminen
- karenssiajat
- rikemaksut tai sakot.
Sosioekonominen asema vaikuttaa asenteisiin sosiaaliturvan väärinkäyttöä ja veronkiertoa kohtaan
Kansalaisille Pohjoismaissa ja Uudessa-Seelannissa tehtyjen asennekyselyiden mukaan ihmiset tuomitsevat sosiaaliturvan väärinkäytön kovemmin kuin esimerkiksi veronkierron.
Muun muassa tulotaso vaikuttaa ihmisten näkemyksiin. Tulojen kasvaessa sosiaaliturvan väärinkäyttöön suhtaudutaan jatkuvasti kriittisemmin, kun taas paljon tienaavat ovat myötämielisempiä veronkiertoa kohtaan.
Myös työtilanne on yhteydessä asenteisiin. Työvoiman ulkopuolella olevilla ihmisillä on alhaisempi etuuksien väärinkäyttöön liittyvä moraalikäsitys verrattuna työssäkäyviin kansalaisiin. Toisaalta he myös tuomitsevat verojen kierron kovemmin kuin työssäkäyvät.
Ihmiset, joilla on enemmän mahdollisuuksia väärinkäyttää etuuksia tai kiertää veroja ja joille koituu niistä vain vähän seurauksia, uskovat todennäköisemmin näiden tekojen olevan moraalisesti oikein. He siis itse luovat omaa moraalikäsitystään.
Tutkimuksissa on myös tarkasteltu sosiaaliturvan varassa elämisen vaikutusta etuuksien väärinkäyttöön tai veronkiertoon. Itse sosiaaliturvan varassa olevat vastaajat uskoivat etuuksia saavan henkilön epätodennäköisemmin käyttävän etuuksia väärin, kuin vastaajat, jotka eivät olleet sosiaaliturvan varassa. Toisin sanoen he näkivät oman ryhmänsä positiivisemmassa valossa.
Annetut tuomiot heijastelevat asenne-eroa sosiaaliturvan väärinkäytöksiin ja veronkiertoon
Sosiaaliturvan väärinkäytöksiin ja veronkiertoon liittyvän asenne-eron voi nähdä myös muun muassa annetuista tuomioista.
Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa ja Australiassa sosiaaliturvan väärinkäytöstä tuomitaan helpommin kuin veronkierrosta, vaikka veronkierto aiheuttaa huomattavasti suuremmat kustannukset valtiolle. Myös ennakkoluulot sosiaaliturvan väärinkäyttäjiä ja veronkiertäjiä kohtaan ovat erilaisia: etuusväärinkäyttäjät nähdään huonommassa valossa, kun taas veronkiertäjät nähdään kekseliäinä ja yrittäjähenkisinä ihmisinä.
Kansainvälinen sosiaaliturvajärjestö (ISSA, International Society for social security association) on julkaissut 6-vaiheisen suosituksen väärinkäytön tunnistamiseksi.
Väärinkäytön tunnistamisessa tärkeimpiä toimia ovat
- data-analytiikkaan investointi
- sisäinen laadunvalvonta
- väärinkäytösepäilyjen raportointikynnyksen madaltaminen sekä yleisölle että sosiaaliturvan toimihenkilöille.
Tarvetta on myös tutkia väärinkäytösten taustalla olevia käyttäytymismalleja ja motivaatiotekijöitä.
Kirjoittajat
Aliisa Palanne
tutkija, Kela
Antti Teittinen
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @antti_teittinen
Riitta Luoto
ylilääkäri, ryhmäpäällikkö, Kela
Twitter: @LuotoRiitta
Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)kela.fi.
Lähteitä ja lisätietoa
- Kelan etuuksien väärinkäytösten vuosiraportti.
- Niemelä, Mikko & Kangas, Olli (2008) Väärinkäyttö syö sosiaaliturvan kannatuspohjaa. Sosiaalivakuutus 3–4, 8–10.
- Delegationen mot felaktiga utbetalningar (2008) Hur tryggar vi trygghetssystemen i Norden? Orsaker, omfattning, attityder och kontroller – en jämförelse mellan de nordiska länderna. Rapport 8. Statens offentliga utredningar, Stockholm.
- Karjalainen, Tiina (2014) Asenteella! Kelan etuuskäsittelijöiden näkemykset etuuksien väärinkäytöstä. TOPSOS – Sosiaalivakuutuksen ammatillinen lisensiaattitutkimus. Turku: Turun yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos.
- Delegationen för korrekta utbetalningar från välfärdssystemen (2019) Bidragsmoralen i samhället – En aktuell lägesbild av inställningen till felaktiga utbetalningar från välfärdssystemen. Rapport 2.
- Marriott, Lisa (2017) An investigation of attitudes towards tax evasion and welfare fraud in New Zealand. Australian & New Zealand Journal of Criminology 50:1, 123–145.
- Halla, Martin & Schneider, Friedrich G. (2008) Taxes and Benefits: Two Distinct Options to Cheat on the State? Oxford Bulletin of Economics and Statistics.
- Marriott, Lisa & Sim, Dalice (2019) Social inequity, taxes and welfare in Australasia. Accounting, Auditing & Accountability Journal 32:7, 2004–2030.
- ISSA (2019) Guidelines on Service Quality: Error, evasion and fraud in social security systems.
