Motivaatio tai sen puute vaikuttaa kuntoutuksen onnistumiseen

Motivaatio on yksi tärkeimmistä tekijöistä yksilön kuntoutumisessa. Miten tämä näkyy kuntoutuksen käytännöissä, ja miten asiakkaiden motivaatiota voidaan tukea?

Asiakkaiden motivaatio kuntoutumiseen ja kuntoutukseen osallistumiseen nousi vahvasti esiin kyselyssä, johon vastasivat Kelan sydänkuntoutuskursseja ja Oma väylä -kuntoutusta toteuttavat ammattilaiset. Motivaatio nähtiin yhtenä tärkeänä edellytyksenä sille, että kuntoutuksen tavoitteet voivat toteutua.

Ammattilaisten kokemukset asiakkaiden motivaatiosta ja sen merkityksestä olivat varsin samansuuntaisia riippumatta kuntoutusmuodosta ja kuntoutujien tilanteesta. Sydänkuntoutus toteutetaan pääosin ryhmämuotoisena ja Oma väylä pääosin yksilöllisenä kuntoutuksena. Myös eri kuntoutusmuotojen kohderyhmissä on eroja. Oma väylä -kuntoutus on suunnattu 16–29-vuotiaille, kun taas aikuisten sydänkuntoutukseen osallistutaan yleensä elämänkaaren myöhemmissä vaiheissa. Asiakkaat ovat erilaisissa elämäntilanteissa myös esimerkiksi terveydentilansa ja psyykkisten voimavarojen suhteen.

Näin asiaa kuvasi Oma väylä -kuntoutuksen ammattilainen kyselyn avovastauksessa:

“Asiakkaiden tilanne ja toimintakyky vaihtelevat suuresti. Motivoituneet kuntoutujat saavat luonnollisesti suurimman hyödyn itselleen. Myös asiakkaan ikä vaikuttaa: hieman vanhemmat kuntoutujat ovat yleensä kaikkein motivoituneimpia.”

Ammattilaiset toivat myös esiin, että motivaation rakentaminen on osa kuntoutuksen sisältöä. Aina asiakkaalla ei vielä kuntoutuksen alkuvaiheessa löydy motivaatiota muutosten toteuttamiseen arjen tilanteissa, kuten Oma väylä -kuntoutuksen toteuttaja kertoi:

“Tietoa tarjotaan ja motivaatiota kasvatetaan yhdessä kuntoutujan kanssa hänen tavoitteitaan kohti. Asiakkailla on erilaiset valmiudet hyödyntää annettua kuntoutuksen tarjoamaa tukea omassa arjessaan ja toimintatavoissaan.”

Motivaation selittämiseksi ja ymmärtämiseksi on monia teorioita. Edward Decin ja Richard Ryanin (2000) itseohjautuvuusteorian (”self-determination theory”) mukaan ihminen on aktiivinen, omia päämääriään kohti pyrkivä toimija. Teorian mukaan motivaatioon vaikuttaa kolme psykologista perustarvetta: omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Näitä kolmea osa-aluetta tukemalla voidaan edesauttaa sisäisen motivaation syntymistä, jolloin halu toteuttaa muutosta lähtee ihmisestä itsestään eikä esimerkiksi ympäristöstä tai ulkoisista vaatimuksista.

Omaehtoisuus syntyy yksilöllisistä tavoitteista ja valinnoista

Kuntoutuksessa omaehtoisuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa kuntoutuksen toteutukseen ja tehdä valintoja kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Valintojen tekeminen voi tarkoittaa esimerkiksi omien tavoitteiden asettamista. Asiakkaan valintojen ja hänelle merkityksellisten asioiden toteutuminen vaatii yksilöllisyyden huomioimista.

Ammattilaiset pystyvät huomioimaan asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja kuntoutustarpeen varsinkin Oma väylä -kuntoutuksessa. Sydänkuntoutuksessa haasteita saattaa ilmetä erityisesti silloin, jos ryhmä on kovin heterogeeninen. Ryhmän tarpeiden mukainen toteutus ei välttämättä kohtaa jokaisen yksilön tarpeita. Kuten sydänkuntoutuksen ammattilainen toteaa:

“Ryhmissä joudumme toimimaan ryhmän tarpeiden mukaan.”

 Toisen vastauksen mukaan asiaan kiinnitetään huomiota:

“[Yhteydenotossa ennen kuntoutuksen alkua] selvitetään yksilökäyntien mahdollisuus ja tarve.”

Mahdollisuus yksilöllisiin tapaamisiin eri ammattilaisten kanssa lisää kuntoutuksen yksilöllisyyttä.

Ammattilaiset näkivät yksilölliset, asiakkaalta itseltään nousevat konkreettiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet tärkeinä kuntoutumisen ja motivaation moottoreina. Osalla asiakkaista on selkeät tavoitteet kuntoutukselle heti alkuvaiheessa, ja toisten kanssa tavoitteiden asettamiseen käytetään enemmän aikaa. Asiakkaisiin otetaan yhteyttä ennen kuntoutuksen alkua, ja tukea tavoitteiden suunnitteluun annetaan jo tuolloin. Tavoitteet saattavat olla laajoja tai tulkinnanvaraisia, jolloin niiden rajaaminen ja selkiyttäminen ammattilaisen tuella on tarpeen.

Asiakkaiden tavoitteet muuttuvat usein kuntoutusprosessin aikana esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa. Tavoitteiden tarkastelu kuntoutusprosessin aikana on olennaista, kuten Oma väylä -kuntoutuksen vastaaja totesi:

“Tavoitteiden asettaminen on olennaisen tärkeää. Myös tavoitteiden muuttaminen ja tarkentaminen on tärkeää.”

Tavoitteiden saavuttaminen tuottaa kyvykkyyden kokemuksia

Kyvykkyys koostuu ihmisen pystyvyyden kokemuksesta. Kuntoutuksessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakas kokee pystyvänsä toteuttamaan haluamaansa muutosta arjessaan.

Asiakkaan kuva omasta toimijuudestaan vahvistuu, kun hän saa onnistumisen kokemuksia, kuten sydänkuntoutuksen ammattilainen kertoo:

“Tavoitteiden saavuttamisessa asiakasta hyödyttää kokemus siitä, että pystyy itse tekemään, voi itse vaikuttaa.”

Ammattilaisten ohjaus konkreettisten ja realististen tavoitteiden asettamiseksi on tarpeen näiden kokemusten saavuttamiseksi.

Asiakkaan motivaatio tarvittavan muutoksen tekemiseen on olennaista, jotta kuntoutumista tapahtuu. Ammattilaisten mukaan asiakkaat eivät aina motivoidu riittävästi harjoitteiden tekemiseen ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen toteuttamiseen arjessa. Sydänkuntoutuksen ammattilainen kuvaa:

“Kuntoutuminen voi jäädä arjesta irralliseksi, jos kuntoutuja ei ole motivoitunut muutokseen tai tavoitteeseensa.”

Kuntoutuksen ammattilaiset näkevät motivaation puuttumisen haasteet ja käyttävät monia keinoja sen herättämiseen. Motivaatiota pyritään vahvistamaan kyvykkyyden kokemuksen kautta. Ammattilaiset pyrkivät pilkkomaan liian suuria tavoitteita ja tarjoamaan asiakkaille mielekkäitä, helposti omaksuttavia toimintatapoja ja konkreettisia ohjeita. Oleellista on kunkin asiakkaan yksilöllisten, hänelle omassa arjessaan merkityksellisten tavoitteiden löytyminen ja niiden toteutumisen tukeminen.

Yhteisöllisyys voi tarkoittaa kuntoutuksessa monenlaisia yhteyksiä

Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan ihmisen perustarvetta olla yhteydessä toisiin ihmisiin ja kuulua yhteisöön. Kuntoutuksessa yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa ammattilaisen ja asiakkaan välisessä suhteessa, mutta myös esimerkiksi vertaistuen avulla ryhmämuotoisessa toiminnassa.

Vertaistuki nousi sydänkuntoutuksen ammattilaisten vastauksissa merkittävään asemaan, jopa tärkeimmäksi kuntoutumisen edistäjäksi. Kokemusten jakaminen kurssitovereiden kanssa nähtiin erityisen merkittävänä, kuten yksi vastaaja kertoo:

“Vertaistuen jakaminen kasvotusten on ensisijaista sydänkuntoutujien palautteen mukaan.”

Oma väylä -kuntoutuksessa ryhmätapaamiset mahdollistivat sekä vertaistuen että sosiaalisten tilanteiden harjoittelemisen. Vertaistuki nähtiin tärkeänä. Toisaalta osalle asiakkaista ryhmätilanteet olivat kuormittavia ja ryhmään osallistuminen aiheutti jännitystä.

Läheisten tuki ja osallistuminen kuntoutumisen prosessiin arvioitiin sydänkuntoutuksessa tärkeäksi. Läheisillä on mahdollisuus osallistua sydänkuntoutuskurssille kahden päivän ajan. Ammattilaiset näkivät tämän niin tärkeäksi, että he toivoivat enemmän läheisten mukanaoloa ja yhteistä ohjelmaa asiakkaiden kanssa. Toisaalta todettiin, että ryhmän toimintaan vaikuttaa, jos kaikkien läheinen ei tule jaksolle.

Oma väylä -kuntoutuksessa läheisen osallistumisen hyödyllisyyden koettiin olevan tilannekohtaisempaa. Ammattilaiset kokivat erityisesti nuorempien ja kotona asuvien asiakkaiden läheisten osallistumisen tärkeäksi. He toivat esille, että läheisen mukana olon tulee lähteä asiakkaan omasta halusta ja että läheinen voi joillekin olla myös muu kuin perheenjäsen. Joskus läheisen ja asiakkaan tavoitteet ja toiveet kuntoutukselle voivat erota toisistaan, mikä voi tuoda oman haasteensa kuntoutukseen.

Yhteisöllisyyttä voidaan tukea kuntoutuksessa myös verkostoyhteistyöllä. Sydänkuntoutuksen ammattilaisten mukaan heidän ei ole aina mahdollista tehdä tarpeeksi yhteistyötä asiakkaiden läheisten ja muiden verkostojen kanssa. Myös asiakkaiden tarve eri yhteistyötahojen mukana ololle vaihtelee. Asiakkaita kuitenkin kannustetaan olemaan yhteydessä esimerkiksi vertaistukea tarjoaviin sairausryhmäkohtaisiin yhdistyksiin. Kolmannen sektorin edustajia kutsutaan kuntoutuskursseille esittelemään järjestötoimintaa. Ammattilaiset näkivät tällaisen yhteistyön tärkeänä.

Jatkoa seuraa – pysy kanavalla

Tämä kirjoitus perustuu meneillään olevaan Kelan aikuisten sydänkuntoutuksen ja neuropsykiatrisen Oma väylä -kuntoutuksen implementaatiotutkimukseen. Se on osa Kelan rekisteröitymismenettelyn (REKKU) kokeilua ja sen meneillään olevaa tutkimusta.

Tutkimuksen aineistojen keruu on aktiivisessa vaiheessa. Tutkimuksen edetessä saamme syvemmin tietoa tämän tutkimuksen teemoista, kuten siitä, miten asiakkaiden motivaatio säilyy koko kuntoutuksen ajan.

Jatkossa saamme tietoa myös siitä, miten uusi palvelukuvaus vaikuttaa sydänkuntoutuksen toteuttamiseen ja täyttääkö uudenmuotoinen Oma väylä -kuntoutus sille asetetut odotukset. Pääsevätkö nuoret osallistumaan kuntoutuksen suunnitteluun, ja miten palveluntuottajat onnistuvat räätälöimään kullekin nuorelle juuri hänen tarpeisiinsa vastaavan kuntoutuskokonaisuuden?

Tutkimuksen toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Kelan tutkimusyksikkö.

Kirjoittajat

Hennariikka Heinijoki
tutkija, Kela
Twitter: @HHeinijoki

Sari Saukkonen
projektitutkija, XAMK
Twitter: @Sari_Saukkonen
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)xamk.fi

Riitta Seppänen-Järvelä
tutkimuspäällikkö, Kela

Maarit Karhula
tutkija, Kela
Twitter: @MaaritEKarhula

Ismo Ukkola
tutkija, Kela

Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)kela.fi ellei muuta ole mainittu.

Aikaisemmin julkaistut kirjoitukset tutkimuksesta

• Rekisteröitymismenettelyn kokeilu (kela.fi)
• Kelan kuntoutuksen toimeenpano ja toimivuus (xamk.fi)
• Oma väylä -kuntoutuksen nuori asiakas haluaa vahvistusta arjen hallintaan ja sosiaalisiin taitoihin (Tutkimusblogi)
• Asiakas haluaa sydänkuntouksesta tietoa ja tukea elämäntapamuutokseen (Tutkimusblogi)

Lähteet

Deci, E. L. & Ryan, R. M. 2000. The “What” and “Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry, 2000, nro Vol. 11, No. 4, s. 227–268. Lawrence Erlbaum Associates, Inc.