Kela-taksien kilpailutus säästää sekä asiakkaan että valtion rahoja
Kela-taksien kilpailutuksesta hyötyvät eniten ne asiakkaat, jotka tekevät harvoja, lyhyehköjä matkoja. Valtiolle kilpailutus tuo säästöjä pitkien matkojen ja usein matkustavien asiakkaiden kohdalla. Kela on kilpailuttanut Kela-taksien alueelliset välityspalvelukeskukset vuodesta 2018 alkaen.
Kela-taksien hankinnoissa taksien välityspalvelukeskukset tarjoavat alennusprosenttia suhteessa valtioneuvoston asetuksessa säädettyyn Kela-korvattavan taksimatkan enimmäishintaan. Palveluntarjoajat valitaan kilpailutuksessa alennusprosenttien perusteella niiden tarjoajien joukosta, jotka täyttävät Kelan asettamat vähimmäisvaatimukset.
Ennen vuoden 2018 taksimarkkinoiden vapauttamista kaikkien taksikyytien hinnat perustuivat valtioneuvoston asettamiin kiinteisiin enimmäishintoihin. Olen aiemmassa kirjoituksessa tarkastellut, miten kasvanut kilpailu on vaikuttanut alennusprosentteihin ja siten Kela-taksien hintoihin.
Nykyiselle sopimuskaudelle valittujen palveluntarjoajien keskimääräinen alennusprosentti on noin 20. Tällä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, sillä esimerkiksi vuonna 2021 Kela-takseilla ajettiin yhteensä noin 3,5 miljoonaa matkaa, joiden kustannukset olivat noin 236 miljoonaa euroa. Kela korvasi matkojen kustannuksista noin 193 miljoonaa euroa eli yli 80 prosenttia.
Alennusprosentit hyödyttävät sekä asiakasta että julkista taloutta
Asiakas maksaa jokaisesta yhdensuuntaisesta Kela-korvatusta matkasta enintään 25 euron omavastuun. Jos matka maksaa alle 25 euroa, asiakas maksaa koko matkan kustannuksen.
Jos matkan perushinta olisi esimerkiksi enimmäishintojen asetuksen perusteella 20 euroa, ja valitun palveluntuottajan alennusprosentti olisi 20, tulisi kyydin lopulliseksi hinnaksi 16 euroa. Asiakas säästäisi silloin 4 euroa kilpailutuksen seurauksena.
Matkakorvauksilla on myös vuosittainen enintään 300 euron omavastuu eli niin sanottu matkakatto, jonka jälkeen Kela vastaa matkojen kustannuksista.
Asiakkaat hyötyvät palveluntuottajakohtaisista alennusprosenteista, jos matkan hinta jää sekä 25 euron omavastuurajan että vuosittaisen 300 euron matkakaton alapuolelle.
Käytännössä alennusprosenteista hyötyvät siis eniten ne asiakkaat, jotka tekevät vuoden aikana vain harvoja lyhyehköjä matkoja. Koska jokaiselle kilpailutusalueelle valitaan nykyään kaksi palveluntarjoajaa, asiakkaat hyötyisivät myös valitsemalla suuremman alennusprosentin tarjoavan tuottajan.
Paljon matkustavat asiakkaat puolestaan hyötyvät matkakatosta, joka rajaa heidän vuosittaisen omavastuunsa 300 euroon.
Kela ja julkinen talous puolestaan hyötyvät alennusprosenteista, jos matkan hinta ylittää 25 euron omavastuurajan tai asiakkaan vuosittainen 300 euron matkakatto on täyttynyt.
Jos asiakkaan kaikkien vuoden aikana ottamien taksikyytien enimmäishintoihin perustuva kustannus olisi esimerkiksi 500 euroa, ja asiakkaan valitseman palveluntuottajan alennusprosentti olisi 20, tulisi kyytien lopulliseksi yhteishinnaksi 400 euroa. Kela säästäisi silloin 100 euroa kilpailutuksen seurauksena.
Kilpailutus poisti asiakkaan omavastuun tilauspuheluista
Kela-taksien asiakkaat ovat hyötyneet myös siitä, että kilpailutuksissa välityspalvelukeskukset on velvoitettu tarjoamaan asiakkaille ilmainen taksien tilauspuhelupalvelu. Ennen välityspalvelukeskusten kilpailutuksia ja markkinoiden avaamista tuottajat perivät tilauspuheluista maksun asiakkailta. Puheluiden hinnat vaihtelivat noin 1,5 euron molemmin puolin alueesta riippuen.
Tilauspuhelut muodostivat merkittävän tulonlähteen välityskeskuksille. Esimerkiksi vuonna 2016 välityskeskukset saivat lähes 2 miljoonaa euroa tilauspuhelumaksuja. Tuottajat saivat tuloja myös puheluista, jotka eivät johtaneet matkan tilaamiseen.
Muutoksella Kela siirsi tilauspalvelun kustannukset asiakkaiden harteilta tuottajille. Taustalla oli tavoite siitä, ettei asiakkaan varallisuus estäisi tärkeiden terveydenhuollon matkojen tilaamista.
Kirjoittaja
Visa Pitkänen
Tutkija, KTM, Kela
Twitter: @visapitkanen
Kirjoittajan sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi(at)kela.fi.
