Osasairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen jatketaan yleensä työssä
Osasairauspäivärahan käyttö on vuosi vuodelta yleistynyt. Tutkimuksemme mukaan enimmäismäärän osasairauspäivärahapäiviä käyttäneistä valtaosa jatkaa työssä ilman työkyvyttömyysetuuksia. Kuitenkin noin neljännes siirtyy osasairauspäivärahakauden jälkeen vuoden kuluessa osakuntoutustuelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
Osasairauspäiväraha tuli osaksi etuusjärjestelmäämme vuonna 2007. Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työkyvyttömän henkilön työssä jatkamista ja paluuta kokoaikaiseen työhön työkyvyttömyysjakson jälkeen. Osasairauspäivärahakauden aikana työntekijä vähentää työntekoa noin puoleen ja saa tältä ajalta etuutena puolet täyttä sairauspäivärahaa vastaavasta summasta.
Vuoden 2022 alussa julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan on kertynyt vahvaa näyttöä siitä, että osasairauspäivärahalla voidaan edistää työkyvyttömäksi tulleiden työntekijöiden työhön paluuta ja työssä jatkamista. Tuoreessa tutkimuksessamme selvitimme, mitä enimmäisajan osasairauspäivärahaa saaneille tapahtuu osasairauspäivärahaoikeuden päätyttyä.
Osasairauspäivärahan käyttö yleistyy vuosi vuodelta
Noin 29 000 henkilöä sai osasairauspäivärahaa vuonna 2021. Osasairauspäivärahan saajien määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt, mutta on edelleen varsin pieni verrattuna täyden sairauspäivärahan saajien määrään (noin 305 000 henkilöä vuonna 2021).
Yleisimmin osasairauspäivärahaa saadaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Viime vuosien kasvu johtuu suurimmalta osin tästä sairauspääryhmästä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella osasairauspäivärahaa saaneiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2017 vuoteen 2021. Viime vuosien trendi on samansuuntainen kuin sairauspäivärahassa.
Kuva 1: osasairauspäivärahaa saaneet yhteensä ja yleisimmissä sairauspääryhmissä vuosina 2007–2021. Lähde: Kelan tilastot.
Vuosina 2007–2009 osasairauspäivärahaa saattoi saada vasta 60 arkipäivää kestäneen täyden sairauspäivärahakauden jälkeen.
Vuodesta 2010 alkaen osasairauspäivärahaa on voinut saada suoraan sairausvakuutuslain mukaisen työkyvyttömyyden omavastuuajan jälkeen (sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää). Tämä näkyy osasairauspäivärahan saamisen yleistymisenä vuoden 2009 jälkeen.
Enimmäisajan jälkeen jatketaan useimmin työssä
Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa saman sairauden takia pääsääntöisesti enintään 120 arkipäivältä samalla enimmäisajalla eli noin kahden vuoden aikana.
Aiemmin ei ole ollut tutkimustietoa siitä, mitä osasairauspäivärahapäivien enimmäismäärän käyttäneille tapahtuu osasairauspäivärahaoikeuden päätyttyä. Selvitimme asiaa tutkimuksessa, jonka tulokset on julkaistu Työpoliittisessa aikakauskirjassa (Blomgren ym. 2022).
Tarkastelimme rekisteritutkimuksessamme henkilöitä, joilla tuli vuoden 2017 aikana täyteen osasairauspäivärahan 120 maksupäivän enimmäismäärä. Tutkimme, kuinka moni näistä henkilöistä jatkoi osasairauspäivärahakauden jälkeen työssä ja kuinka moni siirtyi osasairauspäivärahalta muille etuuksille.
Muita etuuksia, joille henkilöt siirtyivät, olivat muun muassa täysi sairauspäiväraha, kuntoutusraha, osittainen tai täysi kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke sekä työttömyysetuus.
Noin viidennes vuonna 2017 osasairauspäivärahakauden päättäneistä oli ollut osasairauspäivärahalla 120 päivän enimmäisajan. Tämä tarkoittaa runsasta 3 000:ta henkilöä. Tulostemme mukaan valtaosa heistä jatkoi osasairauspäivärahakauden jälkeen työssä ilman samanaikaisia työkyvyttömyysetuuksia.
Heti osasairauspäivärahakauden jälkeen 83 prosenttia ja kuukauden kuluttua 77 prosenttia oli työssä saamatta samanaikaisesti mitään työkyvyttömyysetuuksia. Vuoden kuluttua osuus oli pudonnut reiluun puoleen.
Täydelle sairauspäivärahalle siirtyminen osasairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen oli harvinaista. Varsin moni siirtyi pian osasairauspäivärahakauden päättymisen jälkeen osittaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli joko määräaikaiselle osakuntoutustuelle tai toistaiseksi voimassa olevalle osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
Kuukauden kuluessa 15 prosenttia oli siirtynyt osakuntoutustuelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle, ja vuoden kuluessa näille eläkkeille siirtyneitä oli jo noin neljännes. Heistä suurin osa todennäköisesti kävi osa-aikatyössä, sillä yleensä työntekoa jatketaan osakuntoutustuen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana.
Vuoden kuluttua osasairauspäivärahakauden päättymisestä vain muutama prosentti oli siirtynyt täydelle kuntoutustuelle tai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Noin 80 prosenttia niistä ihmisistä, jotka olivat olleet osasairauspäivärahalla sen enimmäisajan, oli jatkanut työssä joko ilman samanaikaisia etuuksia tai osatyökyvyttömyysetuuksien tukemana.
Osasairauspäivärahan käyttöä syytä edelleen kasvattaa
Työikäisen väestön osittaisenkin työkyvyn hyödyntäminen on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi työllisyysasteen nostamisen tavoitetta.
Osasairauspäivärahalla voidaan tutkimusten mukaan tukea työkykyongelmia kokevien henkilöiden työhön osallistumista, jos vaihtoehtona olisi olla täydellä sairauspäivärahalla ja kokonaan poissa työstä. Osasairauspäivärahalla voidaan myös ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.
Havainnoivan tutkimuksemme perusteella ei voida tehdä päätelmiä osasairauspäivärahan vaikuttavuudesta. Tuloksemme kuitenkin tukevat tulkintaa siitä, että osasairauspäivärahakausi on voinut edistää kokoaikaista työhön paluuta.
Valtaosalle osasairauspäivärahaa enimmäismäärän saaneista osasairauspäivärahakausi näyttää riittävän työkyvyn palautumiseen. Tällöin työssä jatkaminen onnistuu, eikä heti osapäivärahakauden jälkeen ole tarvetta jatkaa täydellä sairauspäivärahalla tai siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Toisaalta melko merkittävälle osalle osasairauspäivärahapäivien enimmäismäärän käyttäneistä näyttää osasairauspäivärahakauden aikana vakiintuvan tilanne, jossa osa-aikainen työnteko onnistuu osittaisen työkyvyttömyysetuuden tukemana. Kun osasairauspäivärahaoikeus loppuu, nämä henkilöt siirtyvät seuraavaksi määräaikaiselle osakuntoutustuelle tai toistaiseksi voimassa olevalle osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
Osa-aikainen työnteko osasairauspäivärahakauden aikana on saattanut pitää niin työntekijän kuin työnantajankin ajatukset jäljellä olevassa työkyvyssä täyden työkyvyttömyyden sijaan. Osaeläkkeen aikana yleensä jatketaan osa-aikaista työntekoa.
Vaikka osasairauspäivärahan käyttö on vuosi vuodelta kasvanut, olisi sen käyttöä edelleen varaa lisätä.
Täyteen sairauspäivärahaan verrattuna osasairauspäivärahan saaminen on vielä vähäistä. Vuonna 2021 osasairauspäivärahaa saaneiden määrä vastasi noin yhdeksää prosenttia täyden sairauspäivärahan saajamäärästä. Korvattujen osasairauspäivärahapäivien osuus vastasi kahtatoista prosenttia täysien sairauspäivärahapäivien määrästä.
Osasairauspäivärahan käyttö voi edelleen yleistyä, kunhan sekä työntekijöiden, työnantajien että lääkärikunnan tietoisuus etuudesta kasvaa ja asenteet osaetuuden käytölle ja osa-aikatyön järjestelyille ovat myötämielisiä.
Kirjoittajat
Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
etunimi.sukunimi(at)kela.fi
Twitter: @JenniBlomgren
Mikko Laaksonen
erikoistutkija, Eläketurvakeskus
etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Twitter: @mikko_laaksonen
Riku Perhoniemi
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi(at)kela.fi
Twitter: @perhonir
Lue lisää
Blomgren Jenni, Laaksonen Mikko & Perhoniemi Riku (2022): Työssä jatkaminen ja sosiaaliturvaetuudet osasairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen. Työpoliittinen aikakauskirja 2022; 65(2): 45–59.
Blomgren Jenni & Perhoniemi Riku (2022): Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä kasvaa taas. Kelan Tutkimusblogi 10.5.2022.
Ervasti Jenni, Kausto Johanna, Leino-Arjas Päivi, Turunen Jarno, Varje Pekka, & Väänänen Ari (2022): Työkyvyn tuen vaikuttavuus: Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:7. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.
Repo Johanna, Hiljanen Ismo, Liukkonen Virpi & Vainiemi Kirsi (2022): Osasairauspäiväraha työhön paluun tukena. Työterveyslääkäri 2022;40(1):32–34.
