Opintolainahyvityksen käyttöönoton jälkeen opintolainan nostaminen yleistyi ja tutkintonsa tavoiteajassa suorittaneiden osuus kasvoi
Opintolainahyvitys otettiin käyttöön vuonna 2014. Tarkoituksena oli parantaa mahdollisuuksia päätoimiseen opiskeluun ja siten kannustaa nopeampaan valmistumiseen. Uudistuksen jälkeen useampi opiskelija nosti opintolainaa. Tavoiteajassa ja opintolainahyvityksen määräajassa valmistuneiden opiskelijoiden osuudet kasvoivat.
Selvitimme Kelan tutkimuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta, kuinka opintolainan käyttö ja eri aikarajoissa valmistuneiden osuudet muuttuivat opintolainahyvityksen käyttöönoton jälkeen (Selvitys opintolainahyvityksestä).
Selvityksessä havaitsimme, että opintolainan nostaminen yleistyi ja opintolainahyvityksen edellyttämässä määräajassa valmistuneiden sekä tutkinnon tavoitteellisessa suorittamisajassa valmistuneiden osuudet kasvoivat opintolainahyvityksen käyttöönoton jälkeen.
Opintolainahyvitykseen ovat oikeutettuja henkilöt, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 jälkeen ja valmistuneet korkeakoulusta määräajassa.
Opintolainahyvitys: Kela maksaa osan opintolainasta, jos ehdot täyttyvät
Kela maksaa opintolainahyvitystä 40 prosenttia siitä valtion takaaman opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa. Opintolainahyvityksen määräaika ja enimmäismäärä riippuvat tutkinnon laajuudesta.
Esimerkiksi 210 opintopisteen ammattikorkeakoulututkinto on suoritettava neljässä lukuvuodessa ja opintolainahyvitystä voi saada siinä enintään 4 120 euroa. Määräaikaan voi saada pidennystä muun muassa varusmiespalveluksen, sairauden tai lapsen syntymän vuoksi.
Kela on maksanut opintolainahyvitystä käyttöönoton alusta vuoden 2021 loppuun mennessä noin 226,5 miljoonaa euroa noin 55 000 henkilölle. Keskimäärin lainahyvitys on ollut noin 4 150 euroa saajaa kohden.
Opintolainahyvityksen saajista noin 73 prosenttia on suorittanut opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkintonsa ammattikorkeakoulussa ja 27 prosenttia yliopistossa.
Opintolainaa nostaneiden osuus kasvoi
Opintolainaa nostaneiden osuus on noussut lukuvuosittain sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden että yliopisto-opiskelijoiden joukossa. Opintolainaa nostaneiden osuus on esitetty kuviossa erikseen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille aloituslukuvuoden mukaan.
Kuvio 1: Opintolainaa nostaneiden osuus opintojen aloituslukuvuoden ja korkeakoulutyypin mukaan.
Tarkasteluajankohdasta riippumatta suurempi osa yliopisto-opiskelijoista kuin ammattikorkeakouluopiskelijoista on nostanut opintolainaa. Lainaa nostaneiden osuus on kuitenkin kasvanut enemmän ammattikorkeakouluissa.
Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa opintolainaa nostaneiden osuus kasvoi noin 2 prosenttiyksikköä lukuvuosina 2012–2013 ja 2013–2014 aloittaneiden välillä.
Sen sijaan opintolainahyvityksen käyttöönoton yhteydessä, lukuvuosina 2013–2014 ja 2014–2015 aloittaneiden välillä, opintolainaa nostaneiden osuus kasvoi noin 6 prosenttiyksikköä korkeakoulutyypistä riippumatta.
Myöhemmin opintolainaa nostaneiden osuuden kasvu on jatkunut lievänä ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa ja lähes pysähtynyt yliopisto-opiskelijoiden joukossa. Opintolainaa nostaneiden osuus kasvoi siis voimakkaimmin juuri opintolainahyvityksen käyttöönoton yhteydessä.
Tavoiteajassa ja määräajassa valmistuneiden osuudet nousivat
Luokittelimme opintojen keston tarkastelemiseksi opiskelijat neljään toisensa poissulkevaan luokkaan:
- korkeakoululainsäädännön mukaisessa tavoiteajassa valmistuneet
- tavoiteajan umpeutumisen jälkeen mutta opintolainahyvityksen määräajassa valmistuneet
- määräajan umpeutumisen jälkeen valmistuneet
- ei valmistuneet.
Kuvio 2: Valmistumisaika opintojen aloituslukuvuoden ja korkeakoulutyypin mukaan.
Aloituslukuvuosien 2012–2013 ja 2013–2014 välillä sekä tavoiteajassa valmistuneiden että tavoiteajan umpeutumisen jälkeen mutta määräajassa valmistuneiden osuudet kasvoivat vain lievästi.
Sen sijaan lukuvuonna 2014–2015, eli välittömästi opintolainahyvityksen käyttöönoton jälkeen, aloittaneista opiskelijoista selvästi suurempi osuus valmistui tavoite- tai määräajassa.
Muutos oli erityisen suuri yliopisto-opiskelijoilla. Tavoiteajassa valmistuneiden yliopisto-opiskelijoiden osuus nousi 24,7 prosentista 28,2 prosenttiin ja tavoiteajan jälkeen mutta määräajassa valmistuneiden osuus 19 prosentista 25,4 prosenttiin edellisenä lukuvuonna aloittaneisiin verrattuna.
Aloituslukuvuosien 2014–2015 ja 2015–2016 välillä tavoiteajassa valmistuneiden opiskelijoiden osuus on edelleen kasvanut.
Vastaavasti määräajan umpeutumisen jälkeen valmistuneiden opiskelijoiden osuus on laskenut aloituslukuvuosittain. Lasku oli suurinta juuri opintolainahyvityksen käyttöönoton jälkeisenä aloituslukuvuonna.
Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät (vielä) ole valmistuneet, on pääsääntöisesti kasvanut hieman aloituslukuvuosittain. Tämä selittynee sillä, että myöhemmin aloittaneet ovat opiskelleet vähemmän aikaa.
Havaintojen tulkinnassa on huomioitava, että osalla havaintoaineistoon kuuluvista henkilöistä opinnot ovat vielä aidosti kesken. Siten esimerkiksi luokan ”Ei valmistunut” osuus tulee laskemaan, erityisesti myöhemmin aloittaneita tarkasteltaessa.
Joillakin vuosina 2014–2016 opintonsa aloittaneista yliopisto-opiskelijoista opintolainahyvityksen määräaika ei ole vielä umpeutunut. Tämä koskee laajimpia 330 ja 360 opintopisteen tutkintoja.
On siis todennäköistä, että lukuvuosina 2014–2015 ja 2015–2016 aloittaneiden osalta määräajassa valmistuneiden osuus tulee jonkin verran nousemaan. Siten selvityksessä havaittu kasvu määräajassa valmistuneiden osuudessa on varovainen arvio lopulta toteutuvassa kasvussa.
Lopuksi huomautamme, että selvityksessä käytetyn tutkimusasetelman perusteella opintolainahyvityksen käyttöönoton tarkkaa vaikutusta ei voida erottaa tarkasteluaikana vaikuttaneista trendimäisistä muutoksista tai muista samaan aikaan opiskeluaikoihin tai opintolainan käyttöön vaikuttaneista tekijöistä.
Esimerkiksi vuoden 2014 opintotukiuudistuksessa 1.8.2014 jälkeen aloittaneiden korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa nostettiin mutta tukikuukausien enimmäismäärää laskettiin. Vuoden 2017 opintotukiuudistus puolestaan lisäsi opintotuen lainapainotteisuutta (Kelan tilastollinen vuosikirja 2017, liite 7).
Näin selvitys tehtiin
Selvityksen aineisto perustuu Kelan rekisteritietoihin. Aineistoon kuuluivat lukuvuosina 2012–2013, 2013–2014, 2014–2015 sekä 2015–2016 ensimmäiset korkeakouluopintonsa aloittaneet henkilöt (N=162 018).
Selvityksessä vertailtiin lukuvuosina 2012–2013 ja 2013–2014 ensimmäiset korkeakouluopintonsa aloittaneita lukuvuosina 2014–2015 ja 2015–2016 aloittaneisiin. Heistä vain lukuvuosina 2014-2015 ja 2015-2016 opintonsa aloittaneet olivat siis oikeutettu opintolainahyvitykseen.
Lukuvuosina 2012–2013 ja 2013–2014 aloittaneet olivat oikeutettuja opintolainavähennykseen, joka on verovähennys.
Ulkomaisissa korkeakouluissa aloitetut opinnot ja valmistuneet tutkinnot rajattiin pois aineistosta.
Henkilön oppilaitokseksi määriteltiin hänen ensimmäisenä suorittamansa tutkinnon oppilaitos. Jos henkilö ei ole suorittanut tutkintoa, hänen oppilaitoksensa määräytyi ensimmäisenä aloitetun tutkinnon perusteella.
Henkilöiden tietoja seurattiin vuoden 2021 joulukuun 20. päivään saakka.
Kirjoittaja
Tuomas Nurminen
tutkija, Kelan tutkimus
Twitter: @tuomas_nurminen
Kirjoittajan sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi(at)kela.fi.
Lue lisää
Nurminen, T. Selvitys opintolainahyvityksestä. Helsinki: Kela, 2022.
