Insuliinihoitojen aloitus väheni koronavuonna 2020
Pitkittyneen koronapandemian aikana diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien hoito on voinut viivästyä esimerkiksi rajoitustoimien ja pandemian hoidon seurauksena. Viivästys voi heijastua esimerkiksi lääkehoitojen aloittamiseen. Erityisesti elintärkeiden lääkehoitojen kuten insuliinin aloitus ei saisi vaarantua poikkeusoloissakaan.
Koronapandemian pitkäaikaissairauksiin, kuten diabetekseen liittyvä hoitovelka on aiheuttanut kasvavaa huolta. Huoli on näkynyt laajasti, muun muassa vuoden 2021 Diabetesbarometrissa, Ylen uutisissa ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa.
Insuliini on elintärkeä lääke vaikean insuliinin puutoksen hoidossa diabetestyypistä riippumatta.
Insuliinihoito on aina aiheellinen tyypin 1 diabeteksessa ja muussa vaikeassa insuliinin puutteessa. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinihoito voidaan aloittaa myös vaikeutuneen hyperglykemian hallinnassa.
Tarkastelimme insuliinihoidon aloittavien potilaiden lukumäärää vuosina 2017–2021, eli koronapandemian ja sitä edeltävien vuosien aikana. Tarkastelimme kolmea aloittajaryhmää:
- kaikkia insuliinihoidon aloittajia yhdessä
- diabeteslääkkeistä vain insuliinia ostaneita
- niitä insuliinia ostaneita henkilöitä, jotka ostivat myös tyypin 2 diabeteslääkettä.
Insuliinihoidon aloittajiksi määrittelimme henkilöt, jotka eivät olleet kahden edeltäneen vuoden aikana ostaneet insuliinia.
Insuliinihoidon aloittaneiden määrä laski 6 % ensimmäisenä koronavuonna edellisvuodesta
Insuliinihoidon aloittajia oli vuonna 2020 vähemmän kuin edeltävien vuosien perusteella olisi voinut odottaa. Aloittajien lukumäärä vaikuttaa tilastojen perusteella olleen jo ennen koronaa hieman laskussa
Kuva 1: Insuliinin käytön aloittaneiden henkilöiden määrä vuosittain 2017–2021.
Vuonna 2021 uusien aloittajien määrä kuitenkin palasi edeltävien vuosien kehityksen tasolle.
Valtaosa insuliinihoidon aloittajista käyttää myös tyypin 2 diabeteslääkkeitä. Siksi kaikkien insuliinihoidon aloittajien lukumäärän kehitys heijastelee tyypin 2 diabeteslääkkeitä ostaneiden insuliinin käytön aloittajien lukumäärän kehitystä.
Vain insuliinia ostaneiden aloittajien lukumäärää ei vähentynyt koronapandemian ensimmäisenä vuonna.
Näyttäisikin siltä, että koronapandemian ensimmäisenä vuonna 2020 insuliinin aloitus väheni erityisesti niillä diabeetikoilla, jotka käyttävät insuliinin lisäksi tyypin 2 diabeteslääkettä. Sen sijaan insuliinin aloitus ei vähentynyt niillä diabeetikoilla, jotka käyttävät pelkästään insuliinia. Tätä eroa voi osin selittää insuliininpuutoksen ja hyperglykemian erilainen oirekuva.
Pelkkä insuliinihoito aloitetaan tilanteissa, joissa se on elintärkeää eivätkä muut hoitokeinot auta, kuten esimerkiksi tyypin 1 diabeteksessa. Tilastojen perusteella näyttäisi siltä, että insuliinipuutosta sairastavien insuliinihoito on päästy aloittamaan koronasta huolimatta vuosina 2020 ja 2021 suunnitelleen yhtä monella henkilöllä kuin ennen pandemiaa.
Tyypin 2 diabeteksessa insuliinihoito voidaan aloittaa myös hyperglykemian hoitoa tehostamaan. Henkilöillä, jotka ostivat tyypin 2 diabeteslääkkeitä, muutokset lääkehoitokäytännöissä ja hoitovaihtoehdoissa (kuten uudemmat tyypin 2 diabeteslääkkeet) voivat osittain selittää aloittajamäärän laskua vuonna 2020. Toisaalta vuonna 2021 aloittajien määrä palasi aiemmalle tasolle.
Tilastotarkastelun lisäksi olisi tärkeää selvittää myös, onko insuliinihoito korona-aikana aloitettu huonommassa hoitotasapainossa oleville potilaille kuin aiempina vuosina. Myös hoidon toteutumista ja seurantaa korona-aikaan sekä tyypin 2 diabeteslääkehoidon aloittamista tulisi tarkastella koronapandemian ajalta.
Olisi tärkeää myös selvittää, viivästyikö insuliinihoidon aloitus joillakin potilailla ensimmäisenä koronapandemia vuonna.
Tilastotarkastelussa insuliinihoidon aloittajat määriteltiin lääkeostojen perusteella
Tarkastelimme insuliinihoidon aloittamista Kelan Sairausvakuutuksesta korvattavien lääketoimitusten rekisterin perusteella.
Määrittelimme diabeteslääkkeistä vain insuliinia ostaneiksi aloittajiksi henkilöt, jotka
- eivät olleet kahden edeltävän kalenterivuoden aikana ostaneet mitään diabeteslääkettä (insuliinia tai tyypin 2 diabeteslääkettä)
- eivätkä myöskään insuliinihoidon aloitusvuonna ostaneet tyypin 2 diabeteslääkettä.
Tyypin 2 diabeteslääkettä ostaneet aloittajat määrittelimme niin, että he olivat voineet ostaa tyypin 2 diabeteslääkettä joko ennen insuliinihoidon aloitusta tai insuliinihoidon aloitusvuonna.
Aiemman tarkastelun perusteella käyttämämme rekisteriaineisto soveltuu verrattain hyvin insuliinihoidon aloituksen tarkasteluun. On kuitenkin huomattava, että aineistomme ei sisällä tietoa lääkekäytöstä laitoshoidon tai ulkomailla asumisen aikana
Kirjoittajat
Hanna Rättö
erikoistutkija, Kela
Twitter: @hanna_ratto
Terhi Kurko
erikoistutkija, Kela
Twitter: @kurkota
Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)kela.fi.
Lisätietoa
Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 5.5.2022).
Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 5.5.2022).
Ojala O, Aarnio E, Tirkkonen H, Rautiainen P, Laatikainen T, Martikainen J, Lavikainen P. Insuliinihoidon aloittamisen ajankohta ja perusteet tyypin 2 diabetekseen sairastuneilla. Suomen Lääkäril 2021;76(1-2):48-52.
