Syöpälääkkeiden kehitys on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa, mutta usein uudet lääkkeet myös maksavat paljon. Samaan aikaan tutkimusnäyttö lääkkeiden tehosta on monesti epävarmaa. Onko nykyinen lääkekehityksen suunta, jossa uudet lääkkeet hyväksytään käyttöön joskus vähäiselläkin näytöllä, oikea? Tulevaisuuden haaste on erityisesti se, miten yhteiskunta kohdentaa rajalliset resurssit vaikuttaviin hoitoihin.
Pitkittyneen koronapandemian aikana diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien hoito on voinut viivästyä esimerkiksi rajoitustoimien ja pandemian hoidon seurauksena. Viivästys voi heijastua esimerkiksi lääkehoitojen aloittamiseen. Erityisesti elintärkeiden lääkehoitojen kuten insuliinin aloitus ei saisi vaarantua poikkeusoloissakaan.
Useat hyvin kalliit lääkkeet ovat siirtymässä viitehintajärjestelmään. Yksi niistä on syöpälääke lenalidomidi, joka on ollut Suomessa kymmenen lääkekorvausmenoiltaan suurimman lääkkeen joukossa. Viitehintajärjestelmässä sillä olisi potentiaalia jopa 40 miljoonan vuosittaisille säästöille, mutta toteutuvatko säästöt?
Harvinaisiin ja vakaviin sairauksiin tarvitaan nopeasti uusia lääkkeitä, joten myyntiin voidaan hyväksyä lääkkeitä, joiden tutkimusnäyttö on tavallista vähäisempi. Uudet harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat kuitenkin usein hyvin kalliita. Tällöin joudutaan miettimään, milloin näyttö lääkkeen hyödystä riittää siihen, että yhteiskunta voi osallistua kustannuksiin.
Vuosien 2014–2020 aikana uusien tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden käyttö on yleistynyt ja lääkeryhmän kustannukset ovat kasvaneet. Insuliinien kustannukset ovat samaan aikaan laskeneet.
Heti kalenterivuoden ensimmäisellä lääkeostolla tapahtuvista lääkekaton ylityksistä suurin osa aiheutuu biologisen valmisteen lääkeostosta. Maksukattojen yhdistämisen ja erilaisten kertymistapojen lisäksi tulee keskustella lääkkeiden hinnoista ja niihin vaikuttamisesta.
Kun uudelle lääkkeelle haetaan Kela-korvattavuutta, viranomaisen on arvioitava lääkkeen tuottama lisähyöty. Suuri osa uusista syöpälääkkeistä on saanut korvattavuuden, mutta päätökseen menee kohtalaisen pitkä aika. Pitäisikö lääkkeen lisähyöty arvioida jo silloin, kun sille haetaan myyntilupaa?
Tyypin 2 diabeteslääkkeitä käyttävien omavastuut nousivat vuonna 2017. Käyttäjämäärän kasvusta huolimatta kulutus väheni hieman.
Tupakoinnin lopettamisessa tarvitaan kokonaisvaltaista tukea. Vieroituslääkkeiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön tulee kiinnittää huomiota. Selvitimme, kuinka paljon suomalaiset käyttävät yleisimpiä vieroituslääkkeitä.
Vaikuttaa siltä, että korvaustason alentaminen ei ole juuri vähentänyt tyypin 2 diabeteslääkkeiden käyttöä. Lääkeryhmien välillä on kuitenkin eroja.
Erityisen kalliita ovat vain uudet muutamille käyttäjille tarkoitetut, elimistön luonnollista toimintaa korvaavat lääkkeet. Niiden korvausmenot yhtä saajaa kohden voivat olla kymmeniä tuhansia euroa.
Näyttää siltä, että rinnakkaistuontien liittäminen lääkkeiden viitehintajärjestelmään ei juuri ole innostanut valmistajia hintakilpailuun. Rinnakkaistuonti- ja rinnakkaisjakelulääkkeet [1] tulivat viitehintajärjestelmän piiriin tämän vuoden huhtikuusta alkaen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä hintakilpailua alkuperäisvalmisteiden patenttisuojan alaisilla markkinoilla. Se on osa hallituksen esittämää 134 miljoonan euron säästöpakettia lääkekorvausmenoissa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, onko rinnakkaistuontien liittäminen viitehintajärjestelmään innostanut valmistajia hintakilpailuun. Heinäkuun alussa […]
Selvitimme, näkyvätkö korvausten leikkaukset tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutuksessa ja kustannuksissa. Vuoden 2017 alusta tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät, veren glukoosipitoisuutta pienentävät lääkkeet siirrettiin ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan erityiskorvausluokkaan. Niiden korvausprosentti aleni silloin 100 prosentista 65 prosenttiin. Insuliinien korvaus säilyi ennallaan. Muutoksen arvioitiin alentavan lääkekorvausmenoja noin 20 miljoonaa euroa ja lisäävän vastaavalla summalla potilaiden omavastuita. Omavastuun […]
Avohoidon syöpälääkkeiden kustannukset ovat kasvaneet Suomessa noin kolmanneksen vuosina 2008‒2015. Kustannuskasvua selittää käyttäjämäärän lisääntyminen mutta myös uusien kalliiden lääkkeiden markkinoille tulo. Uusista myyntiluvan saavista valmisteista noin neljännes on syöpälääkkeitä. Niiden korkeat hinnat ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Lääketeollisuus perustelee korkeita hintoja uuden lääkeaineen kehittämisen korkeilla kustannuksilla ja lyhyellä patenttisuojan alaisella myyntiajalla, jolloin lääkekehitykseen käytetyt investoinnit voidaan […]
Nikotiini oli euromääräisesti tarkasteltuna myydyin yksittäinen lääkeaine Suomessa vuonna 2015. Sen tukkumyynti oli 47 miljoonaa euroa. Nikotiinia vaikuttavana aineena sisältävät nikotiinikorvaushoitovalmisteet ovat Suomessa ylivoimaisesti käytetyimpiä tupakasta vieroituksen lääkkeitä. Nikotiinikorvaushoidon tehosta ja turvallisuudesta vieroituksen tukena on vankkaa näyttöä. Näiden valmisteiden käytön tarkoituksena on vähentää tupakoinnin lopetuksen aiheuttamia vieroitusoireita korvaamalla tupakkatuotteiden sisältämää nikotiinia. Siten valmisteet vapauttavat lopettajan […]
Lääkkeiden viitehintajärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2009. Sen tavoitteena on yritysten välisen hintakilpailun ja potilaiden hintatietouden kasvattaminen ja siten lääkekustannusten kasvun hillitseminen. Ensimmäisenä vuonna viitehintajärjestelmällä saavutettiin 110 miljoonan euron säästöt, joista reilut 30 prosenttia kohdistui potilaiden maksuosuuteen. (Haula, Martikainen, Saastamoinen 2010) Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, vaikuttaa siltä, että kilpailu ei toimi järjestelmässä toivotulla tavalla. Siitä, […]
