Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Nuoren kuntoutusraha kohdistuu oikein: nuoriin, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea, palveluita ja etuuksia

Julkaistu 18.8.2022

Ne 16–19-vuotiaat, jotka saavat nuoren kuntoutusrahaa, käyttävät muita sosiaaliturvaetuuksia ja sote-palveluita merkittävästi yleisemmin kuin muut saman ikäiset nuoret. Etuus kohdistuu siis niille, joille se on tarkoitettukin. Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimuksemme tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä.

Nuoren kuntoutusrahaa saaneet käyttävät sekä perusterveydenhuollon avosairaanhoidon että erikoissairaanhoidon palveluita selvästi yleisemmin kuin muut saman ikäiset, ilmenee tuoreesta Kuntoutus-lehdessä julkaistusta rekisteritutkimuksestamme.

Ryhmien välillä oli selvä ero myös laitoshoitojaksoissa, mielenterveyspalveluissa ja julkisen sektorin sosiaalipalveluissa, kuten vammaispalveluissa ja sosiaalihuollon palveluissa: nuoren kuntoutusrahaa saaneet käyttivät myös niitä enemmän kuin muut saman ikäiset nuoret.

Kuvaaja: Julkisen sektorin terveys- ja sosiaalipalveluita käyttäneiden ikävakioitu osuus (%, 95% LV) 16–21-vuotiailla nuoren kuntoutusrahan saajilla ja muilla saman ikäisillä vuonna 2018. Kuvasta näkee, että nuoren kuntoutusrahaa saaneet käyttivät kaikkia tarkastelussa olleita sote-palveluitaenemmän kuin muut nuoret.

Kuvio 1. Julkisen sektorin terveys- ja sosiaalipalveluita käyttäneiden ikävakioitu osuus (%, 95% LV) 16–21-vuotiailla nuoren kuntoutusrahan saajilla ja muilla saman ikäisillä vuonna 2018. Lähde: Koskenvuo ym. 2022.

Lähes jokainen nuoren kuntoutusrahan saaja sai myös muita palveluita ja etuuksia

Nuoren kuntoutusraha on herättänyt viime aikoina keskustelua ja epäilyjä oikeasta kohdentumisesta ja sairausperusteisten kriteerien täyttymisestä (esimerkiksi Yle 15.11.2021 ja Yle 17.11.2021). Tutkimustiedolle nuoren kuntoutusrahan saajista onkin selvästi tarvetta.

Tämän tutkimuksen tulosten mukaan yli puolet (53 %) nuoren kuntoutusrahan saajista oli saanut vuonna 2018 ainakin yhtä seuraavista palveluista: julkisia päihde-, mielenterveys-, vammais- tai kehitysvammaispalveluita tai sosiaalihuollon palveluita.

Tarkastelimme julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden lisäksi Kelan työkyvyttömyys-, kuntoutus- ja vammaisetuuksia.

Valtaosa (72 %,) nuoren kuntoutusrahan saajista oli saanut Kelan vammaistukea, työkyvyttömyyseläkettä tai jotakin edellä mainituista palveluista.

Jos myös Kelan kuntoutuspalvelujen saaminen lisätään tarkasteluun, lähes jokainen nuoren kuntoutusrahan saajista oli saanut ainakin jotain tässä tarkasteltua etuutta tai palvelua. Muista saman ikäisistä alle viidesosa oli jonkin tähän tarkasteluun sisällytetyn etuuden tai palvelun käyttäjiä.

Tuloksemme osoittavat, että nuoren kuntoutusraha on kohdentunut sellaisiin nuoriin, joilla on merkittävässä määrin tuen, sairausperusteisten etuuksien ja terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta. Kela on toimeenpannut nuoren kuntoutusrahaa siten kuin lainsäätäjä on tarkoittanut.

Kuvaaja: Useiden palveluiden tai etuuksien saajien ikävakioitu osuus (%, 95% LV) 16–21-vuotiailla nuoren kuntoutusrahan saajilla ja muilla saman ikäisillä vuonna 2018. Kuvasta näkee, että lähes jokainen nuoren kuntoutusrahan saaja on myös muiden palveluiden ja etuuksien piirissä.

Kuvio 2. Useiden palveluiden tai etuuksien saajien ikävakioitu osuus (%, 95% LV) 16–21-vuotiailla nuoren kuntoutusrahan saajilla ja muilla saman ikäisillä vuonna 2018.

Etuuksien ja palvelujen yhteensovittaminen on tunnistettu yhdeksi sosiaaliturvan keskeiseksi haasteeksi.

Tutkimustietoa sosiaaliturvaetuuksien saajien etuus- ja palvelukokonaisuuksista on kuitenkin suhteellisen vähän. Samalla kuva etuuksien saajien terveydestä ja elämäntilanteesta palvelutarpeineen jää vajaaksi.

Tässä tutkimuksessa saimme tietoa etuus- ja palvelukokonaisuuksista nuorilla, joiden työ- tai opiskelukyky on heikentynyt ja joilla on tarve erityisille tukitoimille. Tämä aiempaa kokonaisvaltaisempi tieto tukee sosiaaliturvan uudistamistyötä, kuntoutusetuuksien vaikutusarviointia ja nuorten ammatillisen kuntoutuksen kehittämistä.

Ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien etuuksista ja palveluista

Kokonaisvaltaista tietoa ei ennen tätä ole ollut siitä, kuinka paljon nuoren kuntoutusrahan saajat käyttävät muita etuuksia ja palveluita.

Tässä tutkimuksessa tarkastelimme rekisteriaineistoa kaikista Oulussa vuoden 2018 ajan asuneista 16–21-vuotiaista (N = 14 063). Selvitimme eri terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä etuuksien käyttöä vuoden 2018 ajalta kahdessa ryhmässä: nuoren kuntoutusrahan saajat ja muut saman ikäiset nuoret.

Ennen tätä, tutkimus- ja tilastotietoa on ollut saatavilla nuoren kuntoutusrahan saajamäärien kehityksestä ja siitä, mitä nuorille rekisteritietojen perusteella tapahtuu nuoren kuntoutusrahan päättymisen jälkeen.

Aiempiin vuosiin verrattuna nuoren kuntoutusrahalta siirrytään nykyään harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle ja yhä useampi nuori jatkaa opiskelua ja pyrkii työmarkkinoille. Vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen arvioidaan vaikuttaneen tähän kehitykseen.

Nuoren kuntoutusraha auttaa nuorta tulemaan toimeen ja pääsemään työelämään

Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on varmistaa nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa nuoren työllistymisedellytyksiä sekä turvata toimeentuloa.

Nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa 16–19-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky tai mahdollisuudet valita ammatti on olennaisesti heikentynyt ja joilla on tarve tehostetulle kuntoutukselle eli erityisille tukitoimille. Etuutta maksetaan opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen osallistumisen ajalta sen kuukauden loppuun, jona nuori täyttää 20 vuotta tai siihen asti, kun opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukainen tutkinto on suoritettu.

Vuoden 2021 aikana nuoren kuntoutusrahan saajia oli 13 966 (Kelasto 2022). Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kasvanut viime vuosina.

Saajamääriä on kasvattanut erityisesti vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos, jonka myötä etuuden myöntäminen ei enää edellyttänyt asiakkaalta työkyvyttömyyden uhkaa. Lisäksi lainmuutoksen myötä kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä arvioitaessa voitiin alkaa tarkastella myös opiskelukyvyn, ei pelkästään työkyvyn heikentymistä sekä asiakkaan kokonaistilannetta, kuten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä elämäntilannetta.

Lue lisää

Koskenvuo Karoliina, Rinne Hanna, Blomgren Jenni (2022): Nuoren kuntoutusrahaa saavat ovat usein myös muiden etuuksien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saajia. Kartoittava rekisteritutkimus Oulun väestössä vuonna 2018. Kuntoutus 2022; 45 (2): 24–32.

Haavisto Anni, Koskenvuo Karoliina, Laihanen Joonas, Hevosmaa Marjut, Leväniemi Jenni, Myllylä Laura (2021): Nuoren kuntoutusrahalta siirrytään aiempaa harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Kelan tutkimusblogi 30.8.2021.

Oulu-aineistoa hyödyntävä tutkimushanke: Sosiaaliturvan etuuksien ja palveluiden käyttö Oulussa 2013–2018.

Yle. 15.11.2021. Kotona asuva 16-vuotias voi saada Kelalta 800 euroa kuntoutusrahaa kuussa – nyt opettajat arvostelevat etuutta, joka pahimmillaan menee päihteisiin.

Yle. 17.11.2021. Nuoren kuntoutusraha suututtaa, ministeriö ja Kela puolustavat 800 euron etuutta: ”Yhä useampi nuori jatkaa opiskelua ja pyrkii työmarkkinoille”

Kela, Nuoren kuntoutusraha

Kirjoittajat

Karoliina Koskenvuo
Tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @KaroliinaKosken

Hanna Rinne
Tutkija, Kela
Twitter: @Hanna_Rinne

Jenni Blomgren
Tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @JenniBlomgren

Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)kela.fi.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin