Sosiaaliturvajärjestelmää uudistettaessa keskeinen kysymys on, millainen on se yhteiskunta, jossa haluamme tulevaisuudessa elää. Suomen perustulokokeilu lisäsi osallistujien luottamusta omaan tulevaisuuteensa, toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin.
Perustulokokeilun arviointitutkimus tuottaa laajasti tietoa kokeilun vaikutuksista osallistujien elämään. Yhdellä kokeilulla ei kuitenkaan voida saada lopullisia vastauksia perustulon toimivuudesta tai toimimattomuudesta.
Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen konsortiohanke Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) on käynnistynyt vauhdilla. Poliittista päätöksentekoa ja sen suunnittelua palvelevien asiantuntijatehtävien lisäksi strateginen tutkimusrahoitus on mahdollistanut jo useampien kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä julkaistujen artikkelien viimeistelyn. Huomattavasti suurempi joukko tutkimuskäsikirjoituksia on kuitenkin työn alla. Konsortio-osapuolten välisen yhteistyön ja ylipäänsä eriarvoisuutta koskevan tutkimustoiminnan näkökulmasta erityisen hedelmälliseksi toimintatavaksi on […]
Suomen Akatemia valitsi alkusyksystä hankkeet ensimmäisiin strategisen tutkimuksen ohjelmiin. Strateginen tutkimusrahoitus on uusi rahoitusinstrumentti, joka eroaa perinteisistä akateemisista rahoitusmuodoista tietyin osin. Uuden rahoitusmuodon tavoitteena on kehittää toimintatapaa, jossa korkeatasoinen tieteellinen yhteiskuntapoliittisesti relevantti tutkimus tavoittaisi aiempaa vahvemmin tiedonkäyttäjät. Konsortiohankkeet ovat myös moninkertaisesti totuttua laajempia. Ne ovat lähestymistavaltaan monitieteisiä ja ratkaisukeskeisiä. Kelan tutkijat mukana kahdessa hankkeessa Kelan […]
Luottamus on yhteiskunnallisen toiminnan kulmakivi. Se on saksalaisen sosiologin Georg Simmelin sanoin yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista ”synteettisistä” voimista. Luottamus kanssaihmisiin ja instituutioihin lujittaa ja ylläpitää sosiaalisia siteitä ja yhteiskunnallista järjestystä. Se edesauttaa sosiaalista ja taloudellista toimintaa ja sen ennakoitavuutta, vähentää epävarmuuksia ja mahdollistaa esimerkiksi taloudellisten toimijoiden riskinoton. Luottamus eri muodoissaan on useiden tutkimusten mukaan erityisen vahvaa […]
Sosiologi Erving Goffman kyselee kuuluisan Frame Analysis –teoksensa alussa ”Missä olosuhteissa ajattelemme, että asiat ovat todellisia?”. Asioiden tulkitseminen ”tosiksi” tai ”todellisiksi” riippuu Goffmanin mukaan siitä kehyksestä, jossa asioita tulkitaan. Juuri tähän liittyy myös poliittisen retoriikan voima. Asioiden kehystäminen on olennainen osa poliittista argumentaatiota ja kamppailua, jossa kielelliset käsitteet antavat asioille merkityksen ja ohjaavat poliittista keskustelua. […]
Toimeentulotuki on sosiaaliturvajärjestelmän viimesijainen toimeentulon turvaamisen muoto. Se otettiin käyttöön vuoden 1984 alusta voimaan tulleen sosiaalihuoltolain yhteydessä korvaten näin vuodesta 1956 asti toimineen kuntien jakaman huoltoavun. Kuitenkin jo pari vuotta lain voimaanastumisesta sosiaali- ja terveysministeriön asettama perustoimeentuloryhmä esitti, että Kelasta kehitettäisiin kansanvakuutuslaitos, joka vastaisi perustoimeentulosta, ja toimeentulotukea haettaisiin sosiaalitoimistosta vain silloin, kun sieltä haettaisiin muitakin […]
Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden, lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Se, mitä tämä kaikki tarkoittaa, ei kuitenkaan ole selvää. Perustuslain tulkinta jää tavallisen lainsäädännön määriteltäväksi ja toimeenpanevien tahojen ratkaistavaksi. Suomen lainsäädäntö ei ole kovin yksiselitteinen sen suhteen, mitä perusturva on ja mikä turvan tason tulisi olla. Suomen Akatemian rahoittamassa […]
Viimeaikoina on keskusteltu runsaasti kahdesta asiasta: Euroopan taloudesta ja kuntauudistuksesta. Eurooppalaista taloutta ravisuttaa niin sanottujen kriisimaiden taloudellinen tilanne, joista Kreikka on suurimmassa pulassa. Kriisimaita yritetään auttaa lainarahalla. Suomessa sen sijaan on useita kriisikuntia, joiden taloutta ratkaisemaan piirrettiin uusi kuntakartta. Resepti, jota noudatetaan Euroopassa, ei ole suosiossa suomalaisessa kuntakeskustelussa. ”Rahan kaataminen” kuntiin on tuomittu jo lähtökohtaisesti. […]
Erään poliittiseen sosiologiaan kuuluvan lähestymistavan mukaan kriisit avaavat mahdollisuuksien ikkunan, jonka puitteissa olemassa olevia toimintatapoja ja järjestelmiä voidaan muuttaa. Suomessa vuosien 1990–1993 lamaa on joissakin tulkinnoissa pidetty juuri tällaisena mahdollisuuksien ikkunana ja ”suunnanmuutoksen” mahdollistajana. Se, missä määrin vuonna 2007 Yhdysvaltojen asuntoluottojen subprime-kriisistä syntynyt globaali finanssikriisi toimii muutoksien veturina, on edelleen epäselvä ja riippuu monesta tekijästä.
Vuosi 2010 on Euroopan unionissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Sen tavoitteissa korostuvat oikeus ihmisarvoiseen elämään ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ihmiselämän arvokkuuden periaatteita nostettiin esiin jo aiemmin lokakuussa 2009, jolloin Norjan kruununprinssi Haakonin, filosofi Pekka Himasen ja sosiaalisen investointipankin Operation Hopen perustaneen John Bryantin vetämä hanke Global Dignity järjesti maailmanlaajuisen Global Dignity –päivän. Samankaltaista huolta […]
