Perustulokokeilun arviointitutkimus tuottaa laajasti tietoa kokeilun vaikutuksista osallistujien elämään. Yhdellä kokeilulla ei kuitenkaan voida saada lopullisia vastauksia perustulon toimivuudesta tai toimimattomuudesta.
Kelan taannoisen omaishoitajakyselyn mukaan mielenterveyden häiriöitä sairastavat saavat vain harvoin omaishoidon tukea.
Mielenterveysperusteisia sairauspoissaolokausia alkoi vuonna 2017 noin 16 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu näkyy kaikissa ikäryhmissä, naisilla jyrkempänä kuin miehillä. Suurin osa kasvusta aiheutui masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä.
Työvoimapoliittiseen palveluun osallistuminen ei näytä lisäävän työttömien uskoa uuden työn löytymiseen. Palveluiden vaikuttavuutta heikentävät etenkin työttömien terveysongelmat. Suunnitellut uudistukset eivät tuo niihin ratkaisua. Suomen työttömyysturvaan suunnitellaan uudistusta, jonka jälkeen työttömien työnhakijoiden tulisi säilyttääkseen oikeutensa työttömyysturvaan lähettää 12 työhakemusta kolmen kuukauden aikana. Uudistuksen myötä työn tarjonnan odotetaan lisääntyvän, kun työttömät aktivoituvat hakemaan työtä ja edistämään […]
Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Etenkin nuoret saavat psykoterapiaa aiempaa enemmän ahdistuneisuushäiriön perusteella. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saatiin vuoden 2010 loppuun harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Vuonna 2011 kuntoutuspsykoterapiasta tuli järjestämisvelvollisuuden alaista kuntoutusta, ja sitä voivat saada kaikki ne, jotka täyttävät etuuden saamisen kriteerit. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on kasvanut jo pitkään, ja lakimuutoksen yhteydessä kasvu kiihtyi voimakkaasti. Tässä kirjoituksessa […]
Järjestämisvelvollisuus kasvatti kuntoutuspsykoterapian saajien määrää. Nyt psykoterapialla voidaan tukea myös työuransa loppupäässä olevia. Kelan kuntoutuspsykoterapia muuttui vuoden 2011 alusta harkinnanvaraisesta järjestämisvelvollisuuden alaiseksi kuntoutukseksi. Muutoksessa etuuden hakemisen kriteerit säilyivät pääosin samoina kuin aiemmin, mutta budjettivuoteen sidotut harkinnanvaraiset rahat eivät enää rajoita etuuden saajien määrää. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrät ovat kasvaneet lakimuutoksen jälkeen reippaasti. Vuonna 2016 psykoterapiaan […]
Psykoterapian asiakasmäärästä ei ole kokonaistilastoja, ja vaikka määrä kasvaa vuosittain, yli puolet jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Psykoterapian koordinointia on parannettava ja sen saatavuutta lisättävä. Kelan 16–67-vuotiaille tukema psykoterapia tähtää opiskelu- tai työkyvyn ylläpitämiseen, kohentamiseen ja mahdollistamiseen, jos mielenterveyden häiriö niitä uhkaa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ei ole tarkoitettu akuuttivaiheen hoidoksi. Se on lähtökohdallisesti kuntouttavaa, ja sen […]
Erilaisiin sähköisiin laitteisiin voidaan nykyään ladata monia terveyttä parantavia palveluja, jotka aiemmin piti hakea paikan päältä asiantuntijan vastaanotolla. Etäpalvelut ja digitalisaation tuotokset ovat osa nykypäivää, ja niitä kehitetään ja omaksutaan joka puolella. Myös uudistuksien kanssa hieman hitaammin liikkuvat tahot ovat alkaneet hyväksyä modernien etäpalvelujen kehittämisen ja käytäntöön ottamisen. Älypuhelimet ovat meillä aina mukana, kädessä ja […]
Masennushäiriöt ovat keskeisiä työkyvyttömyyttä aiheuttavia psykiatrisia sairauksia. Lähes joka viidennellä on jossakin elämänsä vaiheessa diagnostiset kriteerit täyttävä masennustila. Masennukseen liittyy mielialan laskua, toimintakyvyn alenemista, itsetunnon madaltumista ja joskus voimakastakin väsymystä. Aloitekykyisyys ja toimintojen loppuun saattaminen on vaikeaa, eikä masentunut kykene tuntemaan nautintoa niistä asioista, jotka aiemmin ovat tuntuneet hyviltä. Kiinnostus asioita ja toisia ihmisiä kohtaan […]
Psykoterapia on terveydenhuollon tavoitteellista ja ammatillista toimintaa, joka tähtää psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen. Psykoterapian järjestäminen kuuluu ensisijaisesti kunnallisen järjestämisvastuun piiriin, ja Kelan rahoittaman kuntoutuspsykoterapian tarkoituksena on täydentää julkisen terveydenhuollon psykoterapiapalveluita. Kela maksaa kuntoutuspsykoterapiasta osan, ja osa maksusta on kuntoutujan omavastuuosuutta. Kela ei korvaa aikarajoitteisia potilaan hoitoon kuuluvia lyhytpsykoterapioita. Yleisen käsityksen mukaan Kelan myöntämä kuntoutuspsykoterapia […]
Skitsofrenia puhkeaa tavallisesti nuoressa aikuisuudessa. Tämän vakavan psykoosisairauden syytekijöitä ei suoraan tunneta, mutta sairastumiseen vaikuttavat geneettiset ja ympäristölliset tekijät sekä niiden vuorovaikutus. Sairastuminen vaikuttaa monella tavalla siihen, miten nuori aikuinen pystyy jatkamaan kouluttautumistaan, miten hän kykenee itsenäistymään ja luomaan sosiaalisia suhteita tai saa mahdollisuuksia osallistua työelämään. Yksilöllisen kärsimyksen ja läheisten kuormittuneisuuden ohella skitsofrenia myös maksaa […]
Masennuksen hoidon yhteydessä puhutaan paljon terapiasta ja lääkkeistä. Sanomalehdissä on tämän tästä ilmoituksia erilaisista lääketutkimuksista. Terapian ja lääkkeiden lisäksi toipumista masennuksesta tukee arkisempi keino: toisilta ihmisiltä saatava apu eli sosiaalinen tuki.
Vuonna 1975 julkaistussa kirjassa Psykiatrinen kuntoutus Antti Tamminen on koonnut kirjoittamaansa lukuun työssä viihtymisen perussyitä. Nämä jo vuosisadan vaihteen tuolla puolen ilmaistut ajatukset ovat edelleen aivan ajankohtaisia. Työssä viihtymistä haittaavat perussyyt voidaan listata näin: 1) paikallaan polkemisen tunne, 2) itsensä unohdetuksi ja laiminlyödyksi kokeminen, 3) tunne siitä, ettei tiedä mistään mitään ja 4) inhimillisten kontaktien […]
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa puututaan mielenterveyspalveluja tuottavien toimijoiden väliseen yhteistyöhön (Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 194/2009, pdf 925 kt). Asia on tärkeä, koska maassamme jatketaan voimakkaasti mielenterveyspalvelujen siirtoa laitosmuotoisesta hoitokulttuurista avohoitoon sekä erillisten mielisairaaloiden lakkauttamista.
