Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Aktiivimallin oppivuosi

Julkaistu 16.5.2019

Ne työttömät, joiden työttömyysetuutta aktiivimalli on alentanut, ovat täyttäneen aktiivisuusehdon heikosti myös seuraavalla tarkastelujaksolla.

Tässä blogissa tarkastelemme vuoden 2018 aikana aktiivimallin piiriin tulleiden Kelan työttömyysetuuden saajien aktiivisuusehdon täyttymistä.

Vuoden 2018 aikana Kela seurasi lähes 340 000 työttömyysetuuden saajan aktiivisuutta. Heistä valtaosa oli työmarkkinatuen saajia. Peruspäivärahan saajia oli noin 17 %.

Aktiivimalli tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Se tarkoittaa, että täyden työttömyysetuuden saadakseen työttömän tulee täyttää aktiivisuusehto. Kela tarkastelee aktiivisuutta 65 maksupäivän eli noin kolmen kuukauden jaksoissa. Jakson aikana työttömän tulee osoittaa aktiivisuutensa joko tekemällä palkkatyötä vähintään 18 tuntia, ansaitsemalla yritystoiminnalla vähintään 245,64 euroa tai osallistumalla TE-toimiston hyväksymään työllistymistä edistävään toimenpiteeseen, palveluun tai omaehtoiseen opiskeluun vähintään 5 päivän ajan.

Tarkastelluista henkilöistä viidenneksellä oli vuoden 2018 aikana vain yksi tarkastelujakso, ja suurimmalla osalla jaksoja oli enintään neljä. Tarkastelujakson pituus on noin kolme kuukautta silloin, kun etuutta maksetaan keskeytyksettä. Tässä blogissa seurataan kunkin henkilön neljää ensimmäistä tarkastelujaksoa.

Peruspäivärahan saajat poistuvat työttömyysetuudelta työmarkkinatuen saajia useammin

Kuvio 1 näyttää tarkastelujakson aloittaneiden työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajien tilanteen neljän ensimmäisen tarkastelujakson lopussa.

Kunkin tarkastelujakson lopussa henkilö on jaoteltu johonkin seuraavista tilanteista: (1) aktiivisuusehto on täyttynyt, (2) aktiivisuusehto ei ole täyttynyt, (3) henkilö on poistunut työttömyysetuudelta tai (4) tarkastelujakso on edelleen kesken tai keskeytynyt.

Työmarkkinatuen saajista 39 % täytti aktiivisuusehdon, 35 % jätti sen täyttämättä ja 16 % poistui työttömyysetuudelta. Lopuilla jakso oli kesken tai keskeytynyt ensimmäisen tarkastelujakson lopussa.

Peruspäivärahan saajista aktiivisuusehdon täytti pienempi osa kuin työmarkkinatuen saajista eli 27 %. Ehdon jätti täyttämättä 30 %, ja etuudelta poistujia oli 29 %. Lopuilla jakso oli kesken tai keskeytynyt ensimmäisen tarkastelujakson lopussa.

Nämä osuudet säilyivät lähes samoina vielä toisella ja kolmannella tarkastelujaksolla.

Graafi: aktiivisuusehdon täyttyminen tarkastelujaksoittain etuuden lajin mukaan. Kuvasta näkee, että työmarkkinatuen saajat täyttävät aktiivisuusehdon useammin kuin peruspäivärahan saajat.
 

Kuvio 1.

Vain tilanteissa (1) ja (2) aktiivisuusehdon täyttyminen on voitu varmistaa, koska tarkastelujakson 65. maksupäivä on tullut täyteen. Työttömyysetuudelta poistuminen on tässä määritelty siten, että työttömyysetuutta ei ole maksettu ainakaan 30 kalenteripäivään.

Tarkastelujakso on edelleen kesken, jos 65. maksupäivä ei ole vielä täyttynyt eikä henkilö ole poistunut työttömyysetuudelta. Tarkastelujakso keskeytyy aina silloin, jos henkilö menettää (tilapäisesti) oikeuden työttömyysetuuteen. Näitä tilanteita ovat mm. karenssin tai työssäolovelvoitteen saaminen tai sovitellun etuuden ehtojen noudattamatta jättäminen.

Uusi tarkastelujakso voi alkaa vasta, kun oikeus työttömyysetuuteen palautuu, ja silloin työttömyysetuus maksetaan täytenä.

Noin puolet täytti aktiivisuusehdon – työmarkkinatuen saajat useimmiten TE-palveluilla, peruspäivärahan saajat työtuloilla

Kuvio 2 jaottelee aktiivisuusehdon täyttymisen perusteen eri kategoriat: palkkatyö, yritystoiminnan tulot ja TE-palvelu tai muu aktiivisuudeksi hyväksyttävä palvelu tai toiminta. Kuviossa ovat mukana vain ne, joiden 65. maksupäivä on tullut täyteen ja joiden aktiivisuus on näin ollen tarkastettu.

Työmarkkinatuen saajista 13 % täytti aktiivisuusehdon palkkatyöllä tai yritystoiminnan tuloilla ja 40 % osallistumalla TE-palveluihin tai muihin palveluihin. Loput 47 % eivät täyttäneet aktiivisuusehtoa ensimmäisellä tarkastelujaksolla.

Peruspäivärahan saajista taas 28 % täytti aktiivisuusehdon palkkatyöllä tai yritystoiminnan tuloilla ja 19 % osallistumalla TE-palveluihin tai muihin palveluihin. Runsas puolet, 53 % ei täyttänyt aktiivisuusehtoa ensimmäisellä tarkastelujaksolla.

Enimmillään yksi prosentti kummankin etuuden saajista täytti aktiivisuusehdon yritystoiminnan tuloilla.

Peruspäivärahan saajilla palkkatyön tekeminen on lisääntynyt työttömyyden pitkittyessä: neljännellä tarkastelujaksolla 47 % täytti aktiivisuusehdon palkkatyöllä tai yritystoiminnan tuloilla.

Graafi: aktiivisuusehdon täyttymisen syy niillä, joiden aktiivisuutta on tarkasteltu. Kuvasta näkee, että palkkatyö on yleisempää peruspäivärahan saajilla.
 

Kuvio 2.

Kuviosta 2 ei voida päätellä sitä, ovatko henkilöt samoja eri tarkastelujaksoilla. Yksilötason aineisto kuitenkin selventää asiaa: niistä, jotka toisella tai kolmannella tarkastelujaksolla täyttivät aktiivisuusehdon TE-palveluilla, yli 90 % oli täyttänyt sen samalla perusteella myös edellisellä jaksolla.

Niistä, jotka toisella tai kolmannella tarkastelujaksolla täyttivät aktiivisuusehdon palkkatyöllä, yli 80 % oli täyttänyt sen samalla perusteella myös edellisellä jaksolla.

Jonkin verran tätä selittää työllistymistä edistävien toimenpiteiden tai osa-aikaisten työsuhteiden pitkä kesto, jonka vuoksi ne voivat ulottua usealle tarkastelujaksolle.

Alentamispäätöksen saaneet täyttivät aktiivisuusehdon heikosti seuraavallakin jaksolla

Aktiivimallin keskeisin ajatus on, että se kannustaa työttömiä täyttämään aktiivisuusehdon, jotta he välttyvät työttömyysetuuden alentamiselta. Kuitenkin tilastojen valossa vaikuttaa siltä, että aktiivisuusehdon täyttäminen tai sen täyttämättä jättäminen toistuu pitkälti samanlaisena tarkastelujaksosta toiseen.

Kuviossa 3 on verrattu aktiivisuusehdon täyttämistä täyden etuuden ja alennetun etuuden saajilla kunkin henkilön toisella tarkastelujaksolla. Kuviossa on otettu huomioon vain aktiivimallin vuoksi tehty etuuden alentaminen, ja muita syitä etuuden alentamiseen ei ole huomioitu.

Alennettua työmarkkinatukea saaneista 14 % täytti ja 63 % jätti täyttämättä aktiivisuusehdon. Täyttä etuutta saavilla nämä osuudet olivat lähes päinvastoin: 62 % täytti ja 11 % jätti täyttämättä aktiivisuusehdon.

Peruspäivärahan saajilla ero alennettua ja täyttä etuutta saavien välillä on pienempi.

Graafi: aktiivisuusehdon täyttymisen tilanne toisen tarkastelujakson lopussa etuuden alentamisen mukaan. Kuvasta näkee, että alentamispäätöksen saaneet täyttivät aktiivisuusehdon heikosti.
 

Kuvio 3.

Työttömyysetuuden alentaminen lisännyt hieman toimeentulotuen tarvetta

Kuvio 4 näyttää, kuinka suuri osa työttömyysetuuden saajista sai lisäksi Kelasta perustoimeentulotukea sen mukaan, saako henkilö työttömyysetuuden täytenä vai alennettuna. Kuviossa on otettu huomioon vain aktiivimallin vuoksi tehty etuuden alentaminen, ja muita syitä etuuden alentamiseen ei ole huomioitu.

Kuvion 4 mukaan niistä henkilöistä, joiden työmarkkinatukea on alennettu aktiivimallin vuoksi, toimeentulotukea saa 42 %. Täyttä työmarkkinatukea saaneilla luku on 40 %.

Aktiivimallin vuoksi alennettua peruspäivärahaa saaneista toimeentulotukea saa 31 %, täyden peruspäivärahan saajista 18 %.

Graafi: perustoimeentulotuen saajien osuus toisella tarkastelujaksolla työttömyysetuuden alentamisen mukaan. Kuvasta näkee, että alennettua työttömyysetuutta saaville maksettiin useammin toimeentulotukea.
 

Kuvio 4.

Kuvio esittää toisen tarkastelujakson tilanteen, koska ensimmäisellä tarkastelujaksolla kenenkään etuutta ei ole alennettu. Kolmannella ja neljännellä tarkastelujaksolla toimeentulotuen saajien osuudet ovat hyvin samankaltaiset kuin kuviossa 4.

Perustoimeentulotuen saajaksi on tässä määritelty henkilö, joka on saanut tukea yhtenäkin kuukautena kyseisellä tarkastelujaksolla. Koska kotitalouksien tulot ja menot vaihtelevat usein kuukausittain, toimeentulotuki ei välttämättä korvaa alennetun työttömyysetuuden aiheuttamaa tulonmenetystä täysimääräisesti joka kuukausi. Kuitenkin jos toimeentulotuki korvaa tulonmenetyksen edes osittain, kannusteet aktiivisuusehdon täyttämiseen ovat heikot.

Kuvion 4 mukaan työmarkkinatuen saajilla toimeentulotuen saaminen on hieman saattanut laskea kannusteita täyttää aktiivisuusehto, kun taas peruspäivärahan saajilla toimeentulotuen saaminen vaikuttaa selvemmin heikentäneen näitä kannusteita.

Aineisto

Tässä blogissa tarkastelun kohdejoukkona ovat kaikki Kelan aktiivisuuden seurannan rekisterissä olevat työttömyysetuuden saajat vuoden 2018 aikana.

Kohdejoukolle on yhdistetty työmarkkinatuen ja/tai peruspäivärahan maksamiseen liittyviä tietoja vuosilta 2016–2018. Kohdejoukolle on myös yhdistetty perustoimeentulotuen saamiseen liittyviä tietoja vuosilta 2017–2018. Kaikki aineistot on poimittu Kelan rekistereistä.

Signe Jauhiainen
Tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @SigneJauhiainen

Viveka Tschamurov
Tutkija, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää:

Lisätietoa aktiivisuusehdon täyttymisestä eri taustamuuttujien (mm. ikä, sukupuoli, asuinpaikka) mukaan

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin