Kela korvaa työssä tai opiskelussa tarvittavan apuvälineen vuosittain 550–600 asiakkaalle

Created with Sketch. 6.5.2019
Created with Sketch.
Mäkinen Jenna
Created with Sketch.
Salminen Anna-Liisa

Jaa

Kelan korvaamien, opiskelua ja työtä helpottavien apuvälineiden saajien määrä on pysynyt vuosina 2008–2018 suhteellisen tasaisena. Nuoret ovat suurin saajaryhmä. Apuvälineiden kokonaiskustannukset eivät myöskään ole nousseet.

 

Kela voi järjestää ja korvata ammatillisena kuntoutuksena apuvälineitä asiakkaalle, jolla on sellainen sairaus tai vamma, jonka takia opiskelu tai työn tekeminen ilman apuvälinettä ei ole mahdollista tai se on kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa. Kelan vastuulla ovat kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka edellyttävät erityistä teknistä tasoa.1

Opiskelua ja työtä helpottavia vaativia ja kalliita apuvälineitä ovat muun muassa erilaiset tietokoneen käytön apuvälineet kuten puhesyntetisaattori tai erikoisnäytöt, tietokoneohjelmat kuten ruudunluku- tai suurennusohjelmat sekä kuulemista hälyisissä ympäristöissä helpottavat FM-laitteet.2

Kelan korvaaman apuvälineen voi saada aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen tai lukio-opintoihin tai ammatilliseen koulutukseen. Työhön apuväline voidaan myöntää, jos kyse on asiakkaan pääasiallisesta työstä tai olennaisista lisäansioista eläkkeen lisäksi.

Kela arvioi apuvälineen tarvetta sen perusteella, miten asiakkaan sairaus tai vamma haittaa opiskelua tai työtä.

 

Apuvälineitä korvataan eniten nuorille

Kelan tilastoraporttien mukaan vuosina 2008–2018 uusien apuvälineiden saajien määrä vaihteli vuosittain noin 550–600 henkilön välillä. Heistä reilu puolet on naisia. Suurin osa apuvälineiden saajista on nuoria, 13–22-vuotiaita, joskin tarkastelujakson aikana nuorten osuus saajissa on laskenut. Tietotekniikan arkipäiväistyminen oppilaitoksissa selittänee nuorten osuuden pienenemistä.

 

 

Samansuuntaisesti suurin osa apuvälineitä saaneista henkilöistä on ollut vuoteen 2012 saakka opiskelijoita, mutta sittemmin työssä olevia henkilöitä. Myös työttömille henkilöille on myönnetty apuvälineitä työllistymisen edistämiseksi, esimerkiksi työkokeiluun.

 

 

Silmän ja korvan sairaudet ovat yleisin peruste apuvälineen saamiselle

Sairauspääryhmittäin tarkasteltuna silmän ja korvan sairaudet ovat ylivoimaisesti yleisimmät syyt apuvälineiden saamiselle. Tarkastelujakson aikana kuulon sairauksien vuoksi apuvälineitä saaneiden osuus on kasvanut.

Muita yleisimpiä perusteita apuvälineiden saamiselle ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet sekä hermoston sairaudet, joista suurimpana CP-oireyhtymä.

 

 

Kokonaiskustannuksissa vähän vaihtelua

Apuvälineiden kokonaiskustannukset ovat vaihdelleet tarkastelujakson aikana 1,2 ja 1,6 miljoonan euron välillä. Yksittäisten apuvälinepäätösten kustannukset ovat olleet keskimäärin 2 000–2 500 euroa.

Kuluttajahintaindeksillä korjattuna apuvälineiden kokonaiskustannukset ovat tarkastelujaksolla jopa hieman laskeneet.

 

 

Suurin osa saa hakemansa apuvälineen – hylkäyksiä noin kolmasosa päätöksistä

Suurin osa hakijoista saa apuvälinehakemukseensa myönteisen päätöksen.

Kelaan saapuneista apuvälinehakemuksista hylätään noin kolmasosa, ja tarkastelujakson (2008–2018) aikana tehtiin 216–270 hylkäyspäätöstä vuodessa.

Hylkäykset johtuvat ensisijaisesti seuraavista syistä: 1. apuvälineen hankinta ei ole perusteltavissa sairauden tai haitan vuoksi, 2. apuväline ei ole tarpeellinen työssä tai ammatillisessa opiskelussa, 3. apuväline ei ole kallis tai vaativa ja kuuluu sen vuoksi terveydenhuollon, oppilaitoksen tai työnantajan korvattavaksi, 4. apuväline ei ole Kelan kuntoutuslain mukaista kuntoutusta.

 

Yhteistyö terveydenhuollon ja järjestöjen kanssa oleellista

Työnjako terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa koetaan Kelassa melko selkeäksi. Kelan ammatillisen kuntoutuksen osaamiskeskuksen asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi perustietokoneen myöntämisessä on kuntakohtaisia eroja, minkä vuoksi Kela järjestää joskus vain erikoisohjelmat asiakkaan työssä käyttämään tietokoneeseen ja joskus tietokoneen erikoisohjelmineen.

Kela arvioi apuvälineiden tarpeen aina tapauskohtaisesti. Henkilön apuvälineiden tarpeen kartoittamiseksi Kela voi järjestää tarvittavia selvityksiä esimerkiksi Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä.

Kelan vakuutuspiireissä toimivien ratkaisutyöntekijöiden tekemä sujuva yhteistyö kuntien terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa on oleellista, jotta parhaat mahdolliset apuvälineratkaisut työn ja opiskelun tukemiseksi voidaan järjestää niitä tarvitseville vammaisille henkilöille.

Sujuvasta yhteistyöstä huolimatta voisi vammaisten henkilöiden elämää helpottaa se, että kaikki heidän työ- ja toimintakykyään helpottavat apuvälineet järjestettäisiin keskitetysti samasta paikasta.

 

 

Anna-Liisa Salminen
tutkimusprofessori, Kela
Twitter: @annaliisasal

Jenna Mäkinen
tutkija, Kela
Twitter: @jennahmakinen

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Lue lisää:

Kelan ammatillisen kuntoutuksen osaamiskeskuksen asiantuntijoiden (5 henkilöä) haastattelu 13.2.2019

Kelasto-raportit, kuntoutuksen hakijat ja ratkaisut sekä saajat ja maksetut etuudet vuosilta 2008–2018

Kela, Ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuohje 30.1.2019

Salminen, A-L. Apuvälinekirja. Oppimateriaalikeskus Opike. 2010.

kela.fi/apuvalineet

 

 

Viitteet:

  1. Pääasiallinen vastuu apuvälinepalveluista on kunnilla. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.
  2. Ergonomiaa parantavat työtuolit ja -pöydät sekä erilaiset työntekoa helpottavat mukautetut toimistovälineet kuuluvat yleensä työnantajan tai oppilaitoksen korvattavaksi.