Sosiaaliturvajärjestelmää uudistettaessa keskeinen kysymys on, millainen on se yhteiskunta, jossa haluamme tulevaisuudessa elää. Suomen perustulokokeilu lisäsi osallistujien luottamusta omaan tulevaisuuteensa, toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin.
Perustulokokeilun arviointitutkimus tuottaa laajasti tietoa kokeilun vaikutuksista osallistujien elämään. Yhdellä kokeilulla ei kuitenkaan voida saada lopullisia vastauksia perustulon toimivuudesta tai toimimattomuudesta.
The Finnish basic income experiment will end as scheduled on 31 December 2018. An evaluation of the experiment has already started. What is the purpose of the evaluation? When will the results come out? Project’s scientific leader, professor Olli Kangas explains.
Suomen perustulokokeilu päättyy vuoden lopussa. Mitä kokeilusta tutkitaan, ja milloin saadaan tuloksia? Tutkimushankkeen tieteellinen johtaja Olli Kangas kertoo videolla.
The Finnish basic income experiment is coming to an end. A recently launched evaluation study is now looking at the income, employment and wellbeing effects of receiving a basic income. Results will become available during 2019 and 2020.
Suomen perustulokokeilu lähenee loppuaan, ja sen tieteellinen arviointitutkimus on nyt käynnissä. Tutkimus tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllisyyteen, tuloihin ja hyvinvointiin. Tulokset selviävät vaiheittain vuosien 2019–2020 aikana.
Kohuotsikoissa Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on joko maailman paras tai Euroopan eriarvoisin. Kumpikin tulkinta vetää mutkat suoriksi. Järjestelmässä on ongelmakohtia, mutta monessa vertailussa se pärjää varsin hyvin.
Jos sote-uudistus olisi tehty osissa, olisi ollut mahdollista tehdä korjausliikkeitä tuhoamatta kokonaisuutta peruuttamattomasti. Seuraukset ovat jo nyt olleet arvaamattomia.
Eri maiden eläketurvan tasoa ei voi verrata yhdellä mittarilla. Kelan tutkimuksen Kansaneläke 80 vuotta -seminaarissa (24.5. 2017) pohdiskelin Suomen kansaneläkkeen nykytilaa teemalla ”Kansaneläke on kattava, mutta onko se myöskin riittävä?” Vastaus oli mielestäni ilmeinen: kansaneläke ei ole riittävä. Jos kansaneläke olisi riittävä, niin vuonna 2011 voimaan tullutta takuueläkettä ei olisi tarvittu. Sain runsaasti palautetta esityksestäni, […]
Heikki Hiilamo esitti osana Kalevi Sorsa -säätiölle tekemäänsä kiintoisaa 15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi -raporttia, että lapsilisiä alettaisiin verottaa. Asia on tuotu esille myös poliittisessa keskustelussa. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta ja oikeudenmukaiselta: otetaan rikkailta ja annetaan köyhille. Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi. Käsittelimme lapsilisän uudistusvaihtoehtoja Tutkimusblogissa perusteellisesti 4.4.2014. Suurin osa silloisista johtopäätöksistämme pätee edelleen. Tässä kirjoituksessa pureudumme […]
Työvoimapoliittiseen palveluun osallistuminen ei näytä lisäävän työttömien uskoa uuden työn löytymiseen. Palveluiden vaikuttavuutta heikentävät etenkin työttömien terveysongelmat. Suunnitellut uudistukset eivät tuo niihin ratkaisua. Suomen työttömyysturvaan suunnitellaan uudistusta, jonka jälkeen työttömien työnhakijoiden tulisi säilyttääkseen oikeutensa työttömyysturvaan lähettää 12 työhakemusta kolmen kuukauden aikana. Uudistuksen myötä työn tarjonnan odotetaan lisääntyvän, kun työttömät aktivoituvat hakemaan työtä ja edistämään […]
Kela vastaa nyt kaikkien merkittävien perusturvaetuuksien hoidosta. Suomalaisen yhteiskunnan muutokset ja haasteet vaikuttavat myös Kelan etuuksiin ja toimintaan. Keskipitkällä aikavälillä sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät talous- ja työllisyyskehitykseen ja siitä johtuvaan julkisten menojen sopeutuspaineeseen. Kansainvälistä taloudellista ja poliittista kehitystä on vaikea ennakoida. Koska Suomi on pieni ja avoin talous, kansainväliset kriisit ja talouden suhdanteet vaikuttavat […]
Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa ideat elävät sykleissä. Joskus syklit ovat pidempiä, joskus lyhempiä. Hyvinvointijärjestelmien rakennusvaiheessa toisen maailman sodan jälkeen politiikassa oli vahva tasa-arvoisuuden eetos. Yhteiskuntaa haluttiin rakentaa tasa-arvoiseksi.
The Finnish basic income experiment and the persons selected to participate in it have attracted considerable public interest. While such interest is understandable, the participants should not be approached any more than they would otherwise be in order not to distort the results of the experiment. From a research standpoint, it is clear that any […]
The research team hopes that Finland will over the coming years try out different types of basic income arrangements. The research team that worked on the Finnish basic income experiment submitted its final report to the Government on 16 December 2016. The first stage of the Finnish basic income experiment will be launched at […]
Forskningsgruppen hoppas att Finland under de kommande åren testar olika typer av basinkomstalternativ. Den forskningsgrupp som har utrett Finlands försök med basinkomst lämnade sin slutrapport till landets regering 16.12.2016. Den första fasen av försöket med basinkomst inleds i början av 2017. I sin slutrapport rekommenderar forskningsgruppen att försöket utvidgas 2018.
Perustulokokeilua valmistellut tutkimusryhmä toivoo loppuraportissaan, että Suomi kokeilee seuraavina vuosina erityyppisiä perustuloratkaisuja. Nyt alkaneen kokeilun koeasetelma on monien kompromissien tulos. Suomen perustulokokeilua selvittänyt tutkimusryhmä jätti loppuraporttinsa maan hallitukselle 16.12.2016. Perustulokokeilun ensimmäinen vaihe alkaa vuoden 2017 alussa. Loppuraportissaan tutkimusryhmä suosittelee, että kokeilua laajennetaan vuonna 2018.
Vaikka perustulo korvaisi vain kourallisen nykyisistä sosiaalietuuksista, se voisi selkeyttää tukiviidakkoa ja vähentää byrokratiaa varsin monen asiakkaan kohdalla. Perustulokokeilu alkoi suunnitelmien mukaisesti vuoden alussa, ja ensimmäiset maksut tilitettiin kokeiluryhmälle 9.1.2017. Kokeilua on moitittu monista eri näkökulmista, osin syystä, osin syyttä. Eräiden mielestä maksettava summa on aivan liian pieni ja toisen mielestä aivan liian suuri. […]
