Yksityisen sektorin rooli lääkkeiden määräämisessä vaihtelee maakunnittain

Created with Sketch. 26.3.2021
Created with Sketch.
Heino Pekka
Created with Sketch.
Kari Heini
Created with Sketch.
Koskinen Hanna
Created with Sketch.
Rättö Hanna

Jaa artikkeli Yksityisen sektorin rooli lääkkeiden määräämisessä vaihtelee maakunnittain sosiaalisessa mediassa

Yksityisen sektorin osuus määrätyistä resepteistä vaihteli maakunnittain 13–31 prosentin välillä. Koko maan tasolla yksityisellä sektorilta määrättyjen reseptien osuus sairausvakuutuksen lääkekustannuksista oli arviolta noin 21 % ja korvauksista vajaat 19 %. Tarkempaa tietoa tarvitaan esimerkiksi työterveyshuollon roolista.

Terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen liittyvää vastuuta on tarkoitus keskittää hyvinvointialueille sote-uudistuksessa. Vastuun siirtämistä hyvinvointialueille selvitetään myös julkisin varoin katettavien lääkekustannusten osalta.

Tässä blogissa tarkastelemme julkisella ja yksityisellä sektorilla määrättyjä lääkemääräyksiä maakunnittain Kanta-palvelujen Reseptikeskuksen aineistoon perustuen. Kirjoitus jatkaa lääkkeitä aluenäkökulmasta tarkastelevaa blogisarjaa. Sarjan ensimmäisessä osassa tarkastelimme avohoidon lääkekustannusten ja -korvausten jakautumista maakunnittain.

Tarkastelussamme tieto lääkemääräyksen sektorista (julkinen/yksityinen) perustuu sen organisaation sektoriin, jossa lääke on määrätty. Organisaation maakunta on määritetty THL:n rekisteriin organisaatiolle ilmoitettujen sijaintia koskevien tietojen perusteella. Maakuntia tarkastellaan vuoden 2019 kuntajakoon perustuen.

 

Yksityisen sektorin osuus määrätyistä resepteistä vaihteli maakunnittain 13–31 prosentin välillä

Vuonna 2020 Suomessa määrättiin 26,4 miljoonaa sähköistä reseptiä. Tieto organisaation sektorista saatiin määritettyä lähes kaikille resepteille; julkisen sektorin organisaatioissa oli määrätty noin 70 % ja yksityisellä sektorilla 30 % resepteistä. Reseptejä, joille oli mahdollista määrittää sektorin lisäksi reseptin kirjoittaneen organisaation maakunta, oli 24,4 miljoonaa kappaletta. Puuttuvat maakuntatiedot olivat pääosin yksityiselle sektorille sijoittuvia itsenäisten ammatinharjoittajien tietoja.

Yksityisestä terveydenhuollosta määrättyjen reseptien osuus maakunnissa vaihteli (ks. kartta). Vuonna 2020 matalin osuus, alle 15 % resepteistä, oli Pohjois-Karjalassa (12,9 %), Etelä-Savossa (14,5 %) ja Etelä- Pohjanmaalla (14,7 %).

Selkeästi eniten reseptejä määrättiin yksityisellä sektorilla Uudenmaan maakunnassa, jossa 31,4 % lääkemääräyksistä sijoittui yksityiselle sektorille. Muita alueita, joilla yksityisen sektorin osuus oli yli 20 % olivat Pirkanmaa (25,0 %), Ahvenanmaa (22,9 %), Varsinais-Suomi (22,8 %), Pohjois-Pohjanmaa (20,7 %) ja Keski-Pohjanmaa (20,7 %).

 

Yksityisen sektorin osuus suurin väkiluvultaan suurissa maakunnissa

Yksityisen sektorin osuus lääkkeiden määräämisessä oli suurin väkiluvultaan suurissa maakunnissa, kuten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näissä maakunnissa, joihin suuri osa väestöstä on keskittynyt, on myös runsaasti yksityisen terveydenhuollon sektorin palvelutarjontaa.

 

Tietoa työterveyshuollon merkityksestä puuttuu vielä

Kelan tilastojen mukaan vuonna 2018 työterveyshuollon piiriin kuului 1 907 000 henkilöä, mikä on merkittävä osa työikäisestä väestöstä. Työterveyshuollon palvelut tuotettiin valtaosin lääkärikeskuksissa.

Tässä tarkastelussa käytössä olevilla tiedoilla ei ollut mahdollista selvittää, mikä osuus julkisen tai yksityisen sektorin määräämistä lääkkeistä on määrätty työterveyshuollossa. Työterveyshuollon piiriin kuuluvilla käynneillä määrätyt lääkemääräykset ryhmittyvät tässä tarkastelussa joko julkiselle tai yksityiselle sektorille sen mukaan, kummalle sektorille organisaatio, jossa lääkkeet on määrätty, kuuluu. Käytännössä esimerkiksi kuntien omana toimintanaan tuottamat työterveyshuollon palvelut ovat julkisen sektorin toimintaa, kun taas yksityisen sektorin toimijoiden tuottamat työterveydenhuollon palvelut kuuluvat yksityiselle sektorille.

Lääkkeiden määräämisestä työterveyshuollossa on olemassa vain vähän tutkimusta. Vuoden 2013 tietoihin perustuvan tutkimuksen mukaan noin 30 % työikäisten oululaisten sairausvakuutuksesta korvatuista lääkeostoista perustui työterveyshuollossa määrättyihin lääkemääräyksiin.

On kuitenkin huomattava, että myös maakunnan väestön ikärakenne vaikuttaa käytettävien palvelujen sektoriin ja sitä kautta lääkkeiden määräämiseen eri sektoreilla. Esimerkiksi yli 65-vuotiaat eivät pääosin ole työterveyshuollon piirissä. Julkisen sektorin terveyspalveluiden käyttö on iäkkäillä yleisempää kuin nuoremmissa ikäluokissa. Koska ikääntyessä sairauksien määrä kasvaa, mikä lisää lääkehoitojen tarvetta, julkisen sektorin reseptien määrän kasvu on nykyisessä järjestelmässä väestön ikääntyessä oletettavaa.

Iäkkäiden ihmisten merkittävää osuutta lääkkeiden käyttäjinä kuvaa se, että vuonna 2020 sairausvakuutuksesta korvattavista lääkeostoista 58 % eli noin 31,9 miljoonaa ostoa oli yli 65-vuotiaiden lääkeostoja ja ikäryhmään kohdistui noin 49 % lääkekustannuksista ja -korvauksista.

 

Lääkekustannukset ja -korvaukset painottuvat julkisella sektorilla määrättyihin lääkkeisiin

Lääkekorvaukset ja -kustannukset ovat nousseet sellaisissa lääkeryhmissä, joiden potilaita hoidetaan Suomessa suurelta osin julkisella sektorilla. Näitä lääkeryhmiä ovat esimerkiksi syöpälääkkeet ja immuunivasteiden muuntajat sekä veritautien hoitoon käytettävät lääkkeet, joista maksetut lääkekorvaukset olivat 780 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja kattoivat 48 % kaikista maksetuista lääkekorvauksista.

Jos tietoja vuoden 2020 sairausvakuutuksen lääkekustannuksista ja -korvauksista tarkastellaan lääkeryhmittäin (ATC-luokittelu, pääryhmätaso) olettaen, että yksityisellä sektorilla määrättyihin lääkkeisiin perustuu kunkin lääkeryhmän kustannuksista ja korvauksista sama osuus kuin resepteistä, perustuisi yksityiseltä sektorilta määrättyihin resepteihin kustannuksista noin 21 % ja korvauksista 18,7 %.

 

Lääkehoidon kokonaisuuden tunnistamisen tarve alueilla korostuu

Alueille kohdistuvat lääkekustannukset voivat nykyjärjestelmässä perustua sekä yksityisellä että julkisella sektorilla (mukaan lukien näillä toimiva työterveyshuolto) määrättyihin lääkkeisiin. Lääkehoitojen alueellisen tasa-arvon ja toisaalta kustannuskehityksen ohjaamisen näkökulmasta on tärkeää pohtia, miten lääkkeiden määrääminen terveydenhuollon eri sektoreilla vaikuttaa lääkkeiden määräämisen kokonaisuuteen. Tätä aihetta tulisi tutkia lisää eri näkökulmista ottaen huomion työterveyshuollon rooli ja myös sairaaloissa toteutettavat lääkehoidot.

 

Heini Kari
Erikoistutkija, Kela
Twitter: @heinikari

Pekka Heino
Tutkija, Kela
Twitter: @heino_pekka

Hanna Koskinen
Ryhmäpäällikkö, Kela
Twitter: @hannakkoskin

Hanna Rättö
Tutkija, Kela
Twitter: @hanna_ratto

 

Lue lisää:

Aaltonen K, Miettinen J, Maljanen T, Virta L, Martikainen JE. Lääkkeiden määrääminen avohoidon eri sektoreilla. Suom Lääkäril 2018; 73(35): 1875–80.

Kela 2020: Kelan tilastot kuvina. Työterveyshuolto. Saatavilla: https://www.kela.fi/documents/10180/1630873/Tyoterveyshuolto_kuviot.pdf (viitattu 23.2.2021).

Kela 2021a: Kanta-palvelut, Tilastot. Saatavilla: https://www.kanta.fi/tilastot (viitattu 19.3.2021).

Kela 2021b: Sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset. Saatavilla: https://www.kela.fi/tilastot-aiheittain/korvatut-reseptit (viitattu 19.3.2021).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021: Sote-organisaatiorekisteri. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/ohjeet-ja-soveltaminen/koodistopalvelun-ohjeet/sote-organisaatio-rekisteri (viitattu 17.3.2021).

Tilastokeskus 2021: Maakunnat 2019. Saatavilla: https://www.tilastokeskus.fi/fi/luokitukset/maakunta/maakunta_1_20190101/ (viitattu 24.3.2021).