Mitä jos sairausvakuutuksen lääke- ja matkakatto olisivatkin yhdessä?
Yhteiskatto auttaisi osaa, mutta osalle se olisi nykyistä huonompi vaihtoehto. Hyödyt kohdistuisivat etenkin ikäihmisiin, haitat aiemmin vain matkakaton saavuttaneisiin.
Erityisesti potilasjärjestöt ovat rummuttaneet tarvetta yhdistää terveydenhuollon erilliset vuosikatot. Erilaisia yhteiskattomalleja ja niiden vaikutuksia sekä muita ratkaisuja terveydenhuollon maksujen kasautumista helpottavia ratkaisuja pohditaan tuoreessa työpaperissa.
Sairastavuus ja sairauskulut jakaantuvat epätasaisesti. Valtaosalla lääke- ja matkakulut ovat pienet eikä mikään vuosikatto täyty, vain pienellä osalla kulut ovat suuria.
Kuvio 1. Sairausvakuutuksen korvaamat lääke- ja matkakustannukset vuonna 2019 ja niiden jakautuminen.
Lääke- ja matkakaton yhdistäminen ei sinänsä liene realistinen vaihtoehto, mutta niiden avulla pystyy arvioimaan erilaisia tapoja muodostaa yhteiskatto eri suuruisille vuosikatoille ja arvioimaan vaikutuksia.
Matkakatto on tuntuvasti pienempi kuin lääkekatto (300 vs. noin 580 euroa). Jos yhteiskatto olisi korkeamman eli lääkekaton suuruinen, erityisesti osalla pienemmän eli matkakaton aiemmin saavuttaneista kustannukset nousisivat, mikäli matkakustannuksille ei aseteta omaa erillistä välikattoa.
Kuvio 2. Asiakkaiden maksamien omavastuiden muutos luokiteltuna sen mukaan, olivatko he saavuttaneet lääkekorvausten tai matkakustsannusten vuotuisen omavastuun, % väestöstä.
Sairastavuus ja siten myös sairauskulut painottuvat vanhimpiin ikäluokkiin. Suurimmat vaikutukset yhteiskatosta kohdentuisivat ikäihmisille.
Kuvio 3. Asiakkaiden maksamien omavastuiden muutos eri malleissa, % väestöstä ikäryhmittäin. Mukana vain ne, joilla omavastuun määrä on muuttunut.
Jos yhteiskatto olisi esimerkiksi matkakaton suuruinen, asiakkaiden kustannukset eivät nousisi. Tämä lisäisi kuitenkin etuusmenoja ehkä huomattavastikin. Koronapandemian jälkimainingeissa tällaisia parannuksia ei ehkä ole odotettavissa.
Jos yhteiskattoa aletaan toteuttaa, tulee huolellisesti arvioida vaikutukset eri väestöryhmien näkökulmasta. Myös käyttäytymisvaikutukset tulee arvioida. Lääkeostojen ja matkojen osalta Kelassa olevat yksityiskohtaiset tiedot mahdollistavat kattavan arvioinnin esimerkiksi sosioekonomisiin taustatietoihin yhdistettynä.
Muina vaihtoehtoina etenkin alkuvuoden suuriin sairauskuluihin voisivat olla myös Tanskassa ja Ruotsissa käytössä oleva ns. liukuvasti alkava vuosikatto, ks. esim. Kelan Tutkimusblogi. Helpoiten toteutettavana keinona olisi katon kertymäkauden muuttaminen alkuvuoden sijaan esimerkiksi kesäkaudella alkavaksi.
Potilaiden maksuja voidaan laskea myös laskemalla lääkkeiden tai matkojen hintoja (ks. esim. Kelan tutkimusblogi) alkuvuonna tapahtuvasta lääkekaton täyttymisestä. Myös yksittäisten vuosikattojen suuruutta voidaan laskea, esimerkiksi sairausvakuutuksen lääkekattoa on laskettu vuoden 2012 tasosta (700 euroa) reilulla sadalla eurolla.
Päivi Tillman
erikoistutkija, Kela
Twitter: @TillmanPaivi
Pekka Heino
tutkija, Kela
Twitter: @heino_pekka
Aarni Soppi
tutkija, Kela
Twitter: @AarniSoppi
Lue lisää:
Tillman Päivi, Heino Pekka, Soppi Aarni, (2021): Liukuva lääke- ja matkakatto voisi auttaa alkuvuoteen kasautuviin suuriin sairauskuluihin Kelan Tutkimusblogi 19.1.2021
Päivi Tillman, Pekka Heino ja Aarni Soppi, (2021): Sairausvakuutuksen lääke- ja matkakorvausten vuotuiset omavastuukatot. Laskelmia vuotuisten omavastuukattojen yhdistämisestä ja liukuvasta vuosikatosta. Kela, Työpapereita 160/2021.
