Nuoret ja korona – “Please leave, corona, I want to live my youth”

Koronaepidemian tuoma elämänpiirin kapeneminen on vaikuttanut nuorten arkeen erityisellä tavalla. Osa nuorista kokee korona-arjen lähentäneen perhesuhteita, mutta osalla nuorista kodin ongelmat ovat kärjistyneet. Keväällä 2020 kerätyistä nuorten kirjoituksista huokuu toive rajoitusten väliaikaisuuteen, joka kannattelee tulevaisuudenuskoa.

Koronaepidemia on vaikuttanut lapsiperheiden arjen järjestämiseen monella tapaa. Keväällä 2020 kouluissa siirryttiin etäopetukseen ja useilla työpaikoilla etätyöhön. Työ ja perhearki täytyi sovittaa yhteen uusilla tavoilla myös niissä perheissä, joissa vanhemmat eivät voineet tehdä etätöitä. Monissa perheissä lomautukset tai työttömyys ovat lisänneet huolta perheen taloudesta.

Epidemia koetteleekin perheitä hyvin eri tavoin ja eriarvoisuutta syventäen. Kokemus on myös erilainen perheiden sisällä: siinä missä vanhemmat pohtivat työn ja perheen yhteensovittamista tai työttömyyttä ja taloudellista toimeentuloa, perheiden nuorille sosiaalisten kontaktien välttäminen on voinut tuntua haastavalta ja tulevaisuus epävarmalta. Nuoret saattavat kokea yksinäisyyttä, jolla voi olla pitkäaikaisia yleistä hyvinvointia ja terveyttä heikentäviä vaikutuksia.

Elämänpiirin kapeneminen neljän seinän sisälle on muuttanut sekä aikuisten että lasten ja nuorten arkea monin tavoin. Perheiden arkeen tavallisesti kuuluvat sosiaaliset suhteet ja tukiverkostot ovat kaventuneet sosiaalisen eristäytymisen vuoksi.

Kelan tutkimus käynnisti keväällä 2020 tutkimushankkeen Arjen järjestäminen ja toimeentulo koronaepidemian aikana. Hanke toteutetaan yhteistyössä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kanssa.

Tutkimushankkeessa kerättiin toukokuussa 2020 kirjoitusaineisto, jonka avulla tutkitaan, minkälaisia ongelmia poikkeusaika aiheuttaa erilaisissa lapsiperheissä esimerkiksi toimeentulon, työn ja perheen yhdistämisen, etäkoulun ja alle kouluikäisten osalta lastenhoidon järjestämisen kannalta. Aineisto sisältää 96 vanhempien kirjoitusta ja 401 kirjoitusta 15-vuotiailta ja sitä vanhemmilta nuorilta. Tässä blogitekstissä esittelemme alustavia havaintoja nuorten aineistosta.

”Elämäni muuttui ikuisiksi ajoiksi”

Nuorten kirjoitusaineiston alustavan analyysin perusteella korona-arki näyttäytyy hyvin erilaisena eri nuorille. Vastaavaa voimakasta polarisaatiota on havaittu myös muissa tutkimuksissa. Esimerkiksi joissakin perheissä yhteinen aika on lähentänyt nuorten perhesuhteita. Keväällä perheissä vietettiin yhdessä aikaa ulkoillen, pelejä pelaten ja ruokaa laittaen. Toisissa perheissä taas olemassa olevat ongelmat ovat kärjistyneet entisestään:

”Ajattelin aluksi ”karanteenia” kauhulla, mutta huomasin sen vain lähentäneen minua ja vanhempiani. Olemme esimerkiksi käyneet vanhempieni kanssa ulkoilemassa avoimilla ulkoilureiteillä.” (Nuori, 15 vuotta)

”Kotona alkoholinjuonti on lisääntynyt ja välillä tunnelma on epävarma. Äiti on koko ajan väsynyt ja turhaantunut lisääntyneestä työmäärästä, koska on hoitoalalla.” (Nuori 16, vuotta)

”– rajoituksia noudattaen tulemme selviämään tästä!”

Tilastokeskuksen toteuttaman Kansalaispulssi-kyselyn mukaan nuoret noudattavat viranomaisten antamia koronaohjeita tunnollisesti. Myös kirjoitusaineiston perusteella nuoret suhtautuvat koronarajoituksiin vakavasti ja vastuullisesti. Vaikka nuoret raportoivat paljon yksinäisyyden kokemuksia, ovat he silti valmiita noudattamaan ohjeita ja ymmärtävät rajoitusten tarpeellisuuden.

”En varmaan koskaan tule jakamaan juomapulloa ystävän kanssa tai yskäisemään ilman kaikkia mahdollisia suojatoimia. Matkailu vähentyy, kaupassa käynti vähentyy ja joudun miettimään tulevaisuuteni uudestaan.” (Nuori 16 vuotta)

”Tämän hetkinen tilanne ei itseä ahdista paljoa, sillä tiedän tämän menevän aikanaan ohi, kunhan vain kaikki yhdessä menemme rajoitusten mukaan.” (Nuori 16 vuotta)

Kirjoituksista välittyy vahva toiveikkuus ja usko tilanteen väliaikaisuuteen. Kirjoitusten keruuhetkellä keväällä 2020 nuoret kävivät vielä etäkoulua ja elettiin koronaepidemian ensimmäistä aaltoa ja siihen liittyviä poikkeusoloja valmiuslain nojalla. Tuolloin koronasta ja muun muassa sen tuomista yhteiskunnallisista vaikutuksista tiedettiin nykyistä vähemmän. Osa nuorista pohti koronatilanteen vaikutuksia omaan tulevaisuuteensa, mutta myös laajemmin yhteiskunnallisesti ja globaalista näkökulmasta:

”Miten näin taloudellisesti vaikean ajan jälkeen saan töitä. Mitä ammatteja tarvitaan varmasti? Miten voin varmistaa tulevaisuuteni helppouden? Monia kysymyksiä, joihin vain aika voi vastata. Kuitenkin salaisesti jo unelmoin muutaman vuoden päässä odottavasta kesästä, jolloin ehkä voisinkin jo oikeasti ottaa rennosti. Kuka tietää, ehkei elämä koskaan palaa normaaliksi, ehkä palaa. Sen näkee sitten.” (Nuori 16 vuotta)

”Minua ei oma tulevaisuuteni pelota, mutta enemmänkin maailman tulevaisuus koska ilmastonmuutos ja koronavirus ovat läsnä. Kuinka paljon maailma muuttuu tämän takia? Se minua pelottaa, surettaa ja ahdistaakin.” (Nuori 17 vuotta)

”suomalaisella sisulla selvitään kaikesta”

Aineiston keruuhetkellä tiedettiin, että poikkeusolot, tiukat rajoitukset ja etäkoulun käyminen olivat päättymässä. Koronaepidemia näyttäytyi monelle nuorelle väliaikaisena, mikä heijastui toiveikkuutena ja uskona tilanteen helpottumiseen. Monella nuorella myös jaksaminen perustui ajatukseen, tilanteen väliaikaisuudesta:

”Pitää vain ajatella, että ei enää kauaa ja kohta kaikki palaa melkein ennalleen.” (Nuori 15 vuotta)

Keväällä nuorten jaksaminen perustui pitkälti uskoon tilanteen väliaikaisuudesta. Elettäessä nyt tammikuussa 2021 koronaepidemian toista aaltoa ja esimerkiksi monien nuorten harrastusten keskeydyttyä uudelleen ja tiukkojen rajoitusten ollessa yhä voimassa, voi nuorten toiveikkuus olla koetuksella. Tärkeä kysymys onkin: miten nuoret voivat nyt?

Koronaepidemia on vaikutuksiltaan hyvin laaja. Koska poikkeusoloilla on erityisen suuret vaikutukset nuoriin ikäluokkiin, kriisin sosiaaliset vaikutukset voivat olla erittäin pitkäaikaisia. Näitä vaikutuksia tarkastellaan myös useissa muissa tutkimuksissa, selvityksissä ja raporteissa, kuten kansallisen lapsistrategian valmistelun yhteyteen asetetun koronatyöryhmän raporteissa. On syytä huomata, että monet vaikutukset voivat tulla esille myös pidemmän aikavälin kuluessa. Onkin tärkeää, että poikkeusolojen sosiaalista vaikutuksista kerätään edelleen tietoa, jota voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

Koronakriisi on monin tavoin lisännyt nuorten epävarmuutta ja huolta omasta arjesta ja tulevaisuudesta. On tärkeää kaikin tavoin vahvistaa nuorten tulevaisuudenuskoa, toiveikkuutta ja myönteisiä osallisuuden kokemuksia.

Ella Sihvonen
Erikoistutkija, Kela
Twitter: @EllaSihvonen

Miia Saarikallio-Torp
Erikoistutkija, Kela

Esa Iivonen
Johtava asiantuntija, MLL
Twitter: @EsaIivonen

Lue lisää:

Pelastakaa Lapset: Stressi, huoli ja yksinäisyys – koronapandemian vaikutukset lasten ja nuorten elämään. 2020.

Sosiaali- ja terveysministeriö: Työryhmä: Pitkittyvä koronakriisi vaikuttaa syvästi lasten ja nuorten hyvinvointiin. 2021.

Valtion nuorisoneuvosto ja Tilastokeskus: Kansalaispulssi 1-8/2020: Yhdistelmäaineisto 15-29-vuotiaista nuorista. 2020.