Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilulla on useita hyötyjä

Created with Sketch. 27.4.2021
Created with Sketch.
Paavonen Anna-Marie

Jaa artikkeli Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilulla on useita hyötyjä sosiaalisessa mediassa

Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilussa asiakas voi tutustua oppilaitoksessa häntä kiinnostavan koulutusalan opintoihin. Palvelu on suunnattu erityisesti nuorille. Kirjoituksessa kuvataan, miten koulutuskokeilujaksot ovat tähän mennessä toteutuneet oppilaitoksissa ja millaisia niiden hyödyt ovat olleet.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluihin kuuluva koulutuskokeilu on enintään kymmenen päivää kestävä palvelu, jonka aikana asiakas voi saada käsityksen häntä kiinnostavan koulutusalan vaatimuksista ja siitä sopisiko koulutusala hänelle.

Koulutuskokeilujakso voidaan toteuttaa ammattioppilaitoksissa tai ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Kelan koulutuskokeilujen toteuttamiselle määrittelemien suuntaviivojen mukaan asiakas valitsee itse oppilaitoksen, jossa kokeilujakso toteutetaan.

Koulutuskokeilu on suunnattu henkilöille, joilla on jonkin sairauden tai vamman vuoksi erityisiä vaikeuksia koulutusalan valinnassa. Nuorilla asiakkailla (16‒29 vuotiaat) palveluun hakeutumisen peruste voi olla jokin diagnosoitu sairaus tai vamma tai olennaisesti heikentynyt toimintakyky (L 1097/2018 7a§).

Kelan lisäksi koulutuskokeiluja järjestää työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) sekä vakuutuslaitokset. TE-palvelut järjestävät koulutuskokeilujaksoja esimerkiksi osana ammatinvalinta- ja uraohjaustaan.

Koulutuskokeilu on kuulunut Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluvalikoimaan pitkään. Sen toteutumisesta oppilaitoksissa on ollut kuitenkin vielä vähän tietoa.

 

Tutkimuksessa tarkasteltiin koulutuskokeilujen toteutumista

Teksti perustuu Kelan tutkimuksessa toteutettuun selvitykseen koulutuskokeilujen toteutumisesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten koulutuskokeilujaksot ovat tähän mennessä toteutuneet oppilaitoksissa ja millaisia hyötyjä palvelulla on ollut.

Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin koulutuskokeiluun hakeutumista estäneitä ja edistäneitä tekijöitä. Näiden tekijöiden kartoittamisessa teoreettisena viitekehyksenä käytettiin käyttäytymisen muutosinterventioiden suunnitteluun ja arviointiin kehitettyä COM-B-mallia.

Jotta henkilö käyttäytyisi tavoitellulla tavalla, COM-B-mallin mukaan hänellä tulisi olla riittävät kyvyt, käyttäytymisen mahdollistava suotuisa ympäristö ja motivaatio toimia tavoitellulla tavalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sellaisia ammattilaisten toimintaan ja palvelujärjestelmään liittyviä tekijöitä, jotka ovat estäneet tai edistäneet asiakkaiden koulutuskokeiluun hakeutumista (myös esim. McDonagh ym. 2018).

 

Koulutuskokeiluun ohjaudutaan useimmiten perusopetuksen jälkeen

Vuonna 2019 koulutuskokeiluja oli toteutunut seitsemässä ammatillisessa oppilaitoksessa ja yhteensä 11 koulutusalalla. Asiakkaat ovat tutustuneet kokeilujaksoilla esimerkiksi liiketoiminnan ja tieto-ja viestintätekniikan sekä kiinteistö-, rakennus-, auto- ja catering-alan perustutkintokoulutuksiin.

Koulutuskokeiluun osallistui vuonna 2019 yhteensä 114 asiakasta. Iältään asiakkaat  olivat useimmiten 14‒17-vuotiaita ja sukupuoleltaan miehiä. Asiakkaiden koulutuksen suunnittelua ja koulutusalavalintaa ovat vaikeuttaneet esimerkiksi oppimisvaikeudet tai kehitysvammaan tai autismin kirjon häiriöihin liittyvät tuen tarpeet.

Useimmiten koulutuskokeilulla on suunniteltu nuorelle soveltuvaa koulutusta perusopetuksen jälkeen. Perusopetuksen päättyessä koulutuskokeilujaksolle ovat ohjanneet nuoria peruskoulun ammattilaiset, kuten opinto-ohjaajat, opettajat ja erityisopettajat.

Koulutuskokeilun aikana on esimerkiksi arvioitu, riittävätkö nuoren opiskeluvalmiudet, kuten matemaattiset tai motoriset taidot, koulutusalalla opiskeluun. Ennen tutkintotavoitteiseen koulutukseen hakeutumista nuorelle soveltuvaksi vaihtoehdoksi voidaan katsoa myös esimerkiksi osallistuminen ammatillisiin opintoihin valmentavaan VALMA-koulutukseen.

Koulutuskokeilulla on arvioitu myös koulutukseen hakeutumisen oikea-aikaisuutta nuorelle, jonka toisen asteen opinnot ovat keskeytyneet. Koulutuksen keskeytymisen taustalla on tavallisestiollut mielenterveyden ongelmia. Koulutuskokeilujaksolla voidaan esimerkiksi arvioida, herättävätkö opetustilanteet nuoressa ahdistuneisuutta ja olisiko koulutukseen hakeutuminen siten nuorelle vielä oikea-aikaista. Kokeilujaksolle nuoria ovat näissä tilanteissa ohjanneet esimerkiksi NUOTTI-valmentajat.

 

Asiakkaat osallistuvat oppilaitoksen arkeen

Koulutuskokeilussa asiakkaat ovat tavallisesti osallistuneet koulutusalaan liittyvien opinto- ja työtehtävien tekemiseen. Pääasiassa asiakkaat ovat tutustuneet koulutusalan ammatilliseen opetukseen. Tavoite on ollut, että asiakkaat pääsevät osallistumaan oppilaitoksen tavalliseen arkeen ja että asiakkaat saisivat kokeilujaksolla mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan koulutusalalla opiskelusta.

Asiakkaat ovat tutustuneet koulutuskokeilussa myös oppilaitoksen tiloihin sekä majoittumiseen ja vapaa-ajan toimintaan oppilaitoksessa. Joissakin ammatillisissa erityisoppilaitoksissa asiakkaat yöpyvät oppilaitoksen asuntolassa tai opiskelijatalossa koulutuskokeilun ajan.

Koulutusalan soveltuvuutta asiakkaalle on arvioitu pääasiassa havainnoimalla asiakasta. Havainnoimiseen ovat osallistuneet esimerkiksi koulutusalan opettajat ja ammatilliset ohjaajat. Havainnoimalla asiakasta on arvioitu esimerkiksi asiakkaan motorisia taitoja, hänen ohjauksen tarpeitaan ja kiinnostusta koulutusalalla opiskeluun.

Kokeilujakson aikana asiakkaita on myös haastateltu ja heille on teetetty erilaisia opiskeluvalmiuksia kartoittavia testejä. Opiskeluvalmiuksia kartoittavilla testeillä on arvioitu esimerkiksi asiakkaiden matemaattisia taitoja. Koulutusalan soveltuvuuden arviointiin on tällöin osallistunut myös oppilaitoksen erityisopettaja.

 

Koulutuskokeilulla on useita hyötyjä

Oppilaitosten ammattilaisten mukaan koulutuskokeilun merkittävin hyöty asiakkaille on ollut onnistuminen koulutusalavalinnassa perusopetuksen päättymisen jälkeen. Tutustumalla koulutukseen oppilaitoksessa paikan päällä nuori voi saada koulutusalasta totuudenmukaisemman kuvan kuin esimerkiksi lukemalla kuvauksia alasta.

Koulutuskokeilun avulla asiakas voi myös havaita, ettei koulutusalan opinnot sovellu hänelle tai että koulutukseen hakeutuminen on hänelle liian aikaista. Oppilaitosten ammattilaisten mukaan koulutuskokeilulla voidaankin ehkäistä myös nuorten mahdollisia tulevia pettymyksen ja epäonnistumisen kokemuksia sekä koulutuksen keskeytymistä.

Koulutuskokeilulla voidaan tukea nuoria myös siirtymässä toisen asteen koulutukseen. Oppilaitosten ammattilaisten mukaan osa koulutuskokeilun asiakkaista on kokenut erilaisiin elämänmuutoksiin sopeutumisen vaikeaksi. Tällainen muutos on ollut esimerkiksi siirtymä toisen asteen koulutukseen. Koulutuskokeilussa nuori voi tutustua oppilaitokseen sekä sen henkilökuntaan ja tiloihin etukäteen, mikä usein helpottaa muutokseen sopeutumista.

 

Tietoa palvelusta tulisi olla enemmän

Oppilaitosten ammattilaisten mukaan nuoret ovat hakeutuneet koulutuskokeilujaksolle harvoin omaehtoisesti. Merkittävin koulutuskokeiluun hakeutumista edistänyt tekijä onkin ollut nuoren saama tuki palveluun hakeutumiseen.

Hakeutumisessa tukena nuorilla on usein ollut peruskoulun ammattilaisia tai jokin muu nuorten kanssa työskentelevä ammattilainen, kuten NUOTTI-valmentaja. Myös peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten välinen alueellinen yhteistyö ja vakiintuneet käytännöt palveluun ohjaamiseen ovat edistäneet nuorten hakeutumista palveluun.

Kun nuoria on ohjattu koulutuskokeiluun perusopetuksen päättyessä, myös nuoren huoltaja on usein ollut aktiivinen nuoren koulutuksen suunnittelussa.

Merkittävin koulutuskokeiluun hakeutumista estänyt tekijä on ollut se, ettei nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla ole ollut tietoa palvelusta. Oppilaitosten ammattilaisten mukaan tietoa palvelusta tulisi välittää peruskouluihin ja nuoria kuntoutukseen ohjaaville ammattilaisille. Palvelujärjestelmässä tulisi olla enemmän tietoa myös Kelan nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista.

Oppilaitosten ammattilaisten mukaan myös esimerkiksi kuntien sosiaalipalveluissa, Ohjaamoissa ja nuorten kuntoutuspalveluja toteuttavilla tahoilla tulisi olla nykyistä enemmän tietoa koulutuskokeilun mahdollisuudesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

Anna-Marie Paavonen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Lue lisää:

Kela. Koulutuskokeilu. Helsinki: Kela, 2020. Saatavissa: https://www.kela.fi/koulutuskokeilu. Viitattu: 15.4.2021.

Kela. Nuoren ammatillinen kuntoutus. Helsinki: Kela, 2021. Saatavissa: https://www.kela.fi/nuoren-ammatillinen-kuntoutus. Viitattu: 15.4.2021.

L 1097/2018. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista.

McDonagh LK, Saunders JM, Cassell J, Curtis T, Bastaki H, Hartney T ym. Application of the COM-B model to barriers and facilitators to chlamydia testing in general practice for young people and primary care practitioners. A systematic review. Implementation Science 2018; 13: 130. DOI: 10.1186/s13012-018-0821-y.

Michie S, van Stralen MM, West R. The behaviour change wheel: a new method for characterising and designing behaviour change interventions. Implementation Science 2011, 6: 42. DOI: 10.1186/1748-5908-6-42.

Paavonen A-M, Seppänen-Järvelä R. Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilu. Toteutuminen, kohderyhmä ja koetut hyödyt. Helsinki: Kela, Työpapereita 161, 2021.