Korkeampi kotihoidon tuen taso hidastaa sekä työllisten että työttömien äitien työhön paluuta

150–200 euroa ¹ korkeampi kotihoidon tuki pidentää kotihoitojaksoja keskimäärin 2–5 kuukautta, mutta tuen korotuksen tai leikkauksen vaikutus riippuu lapsen syntymää edeltävästä äidin työmarkkina-asemasta. Korkeampi kotihoidon tuki yhdistettynä äidin heikkoon työmarkkina-asemaan pidentää hoitojaksoja. Tutkimuksen oppeja voidaan soveltaa perhevapaauudistuksessa.

Kotihoidon tuki on herättänyt keskustelua. Keskustelussa on jätetty huomiotta, kuinka korkeampi kotihoidon tuki yhdistettynä äidin heikkoon työmarkkina-asemaan vaikuttaa perheiden valintoihin.

Hyvä työmarkkina-asema ennen lapsen syntymää nopeuttaa työhön siirtymistä hoitojakson jälkeen. Toisaalta heikko työmarkkina-asema hidastaa työhön siirtymistä. Heikkoon tai vahvaan työmarkkina-asemaan yhdistettynä perhe-etuudet yhtäältä mahdollistavat, mutta toisaalta rajoittavat perheiden valintoja.

Tutkimuksessa selvitettiin kotihoidon tuen työllisyysvaikutuksia. Tutkimuksen kolme päähavaintoa ovat

1) Korkeampi kotihoidon tuki yhdistettynä äidin heikkoon työmarkkina-asemaan pidentää kotihoitojaksoja

2) Korkeamman kotihoidon tuen vaikutus vaimenee, mitä vanhempi lapsi on

3) Porrastamalla etuuksia lapsen iän mukaan voidaan saada aikaan työllisyysvaikutuksia

Tutkimus valaisee kotihoidon tuen ja työmarkkina-aseman vaikutuksia

Tutkimus hyödyntää tietoja kotihoidon tuen tason vaihteluista kuntien välillä. Lakisääteinen osa kotihoidon tuesta maksetaan kaikissa Suomen kunnissa saman tasoisena, mutta kunnat voivat tarjota tämän lisäksi kuntalisää kotihoidon tukeen. Kunta voi asettaa kuntalisän määrän esimerkiksi hoidettavan lapsen iän tai lasten lukumäärän mukaan.

Mitä hyötyä kuntalisän määrän eroista on tutkimuksen kannalta? Kuntien ja vuosien välillä vaihteleva kuntalisä kertoo meille, kuinka paljon äitien työllisyys muuttuisi, jos kotihoidon tukea korotettaisiin tai porrastettaisiin esimerkiksi lapsen iän mukaan.

Korkeampi tuki pidentää hoitojaksoja

150–200 euroa korkeampi kotihoidon tuki pidentää hoitojaksoja keskimäärin 2–5 kuukautta.

Mittakaava kuulostaa pieneltä, mutta esimerkiksi jokaista kaksilapsista uutta perhettä kohden vaikutuksen kokoluokka kasvaa. Esimerkiksi jokaista 10 000 uutta yksi- tai kaksilapsista perhettä kohden tämä tarkoittaa 1 600–4 200 useampaa vuotta enemmän kotihoitoa. Toisaalta tämä tarkoittaa vähemmän lasten varhaiskasvatusta sekä vähemmän äitien kartuttamaa työkokemusta tai työllisyyspalveluihin osallistumista.

Korkeamman tuen vaikutus riippuu äidin työmarkkina-asemasta

Tutkimuksessa havaittiin, että työhön palattiin sitä nopeammin, mitä parempi työmarkkina-asema äidillä oli ennen lapsen syntymää, ja sitä hitaammin, mitä heikompi työmarkkina-asema.

Lisäksi korkeampi kotihoidon tuki vaikutti eri tavalla äiteihin, jotka olivat olleet esimerkiksi työttömiä tai työsuhteessa ennen lapsen syntymää.

Korkeamman kotihoidon tuen vaikutus oli siis sitä pienempi, mitä parempi äidin työmarkkina-asema oli ennen lapsen syntymää.

Entä, jos töitä ei ole?

Julkisessa keskustelussa kuulee usein väitteen, että kotihoidon tuen muuttamisella ei ole merkitystä: äideille ei ole töitä, johon palata.

Nähdäksemme näin negatiiviseen asenteeseen ei ole aihetta. Tutkimuksemme osoittaa ensinnäkin, että kotihoidon tuen muutoksilla voidaan lyhentää tai pidentää hoitojaksoja, koska työsuhteessa olleet vanhemmat palaavat työhön nopeammin. Toiseksi, työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella olleet vanhemmat todennäköisesti siirtyvät työllisyyspalveluihin nopeammin lastenhoitojakson jälkeen. Aikaisempi palveluihin siirtyminen voi osaltaan edistää työllistymistä. Ei myöskään ole tarkoituksenmukaista, että todellisuudessa työttömänä oleva hoitaa lasta kotona pientä korvausta vastaan työttömyysetuuden sijasta.

Toimisiko tuen määrän porrastaminen lapsen iän mukaan?

Lapsen ikä vaikutti korkeamman kotihoidon tuen työllisyysvaikutuksiin äidin lapsen syntymää edeltävän työmarkkina-aseman lisäksi. Korkeamman kotihoidon tuen vaikutus oli merkittävin alle 2-vuotiaiden lasten äideillä.

Tutkimustulos on yhdenmukainen perheiden toiveiden kanssa. Uusimman Kelan äitiyspakkauskyselyn perusteella perheet haluavat hoitaa lapsiaan 1,5–2-vuotiaaksi asti.

Tulosten perusteella porrastamalla kotihoidon tuki lapsen iän mukaan voidaan nopeuttaa työllistymistä tai työhön palaamista. Tuolloin perheille voidaan tarjota myös mahdollisuus hoitaa lasta kotona niukalla kotihoidon tuella.

Oppeja perhevapaauudistukseen

Tutkimuksen oppeja voidaan soveltaa myös perhevapaauudistuksessa, vaikka uudistuksessa kotihoidon tukeen ei tehdä merkittäviä muutoksia.

Osa vanhemmista olisi valmiina luopumaan kotihoidon tuesta kokonaan, jos vanhempainvapaita pidennettäisiin. Kun perhevapaauudistuksen avulla isät saadaan osallistumaan lastenhoitoon enemmän, lasta voidaan hoitaa noin vuoden ikäiseksi ansiosidonnaisella vanhempainrahalla.

Suurin osa vanhemmista toivoo voivansa hoitaa lapsia n. 1,5–2 vuoden ikäiseksi kotona. Jos kotihoidon tuki säilyy perhevapaauudistuksessa ja halutaan työllisyysvaikutuksia, niin tutkimuksen perusteella päättäjillä on muutamia vaihtoehtoja. Esimerkiksi tukea voitaisiin muuttaa lyhentämällä tai porrastamalla tuki lapsen iän mukaan, ilman että vanhempien toiveita sivuutetaan.

Tapio Räsänen
tutkija, Kela
Twitter: @TapioRasanen

Eva Österbacka
professori, Åbo Akademi, Kela

Lue lisää:

Österbacka E & Räsänen T. Back to work or stay at home? Family policies and maternal employment in Finland. Journal of Population Economics. Saatavilla:

Isolankila, T (2021). Perhevapaauudistuksen arvioidaan lisäävän isien vanhempainpäivärahan käyttöä ja nostavan sairausvakuutusmaksuja. Kelan tutkimusblogi 16.2.2021.

Saarikallio-Torp M ja Miettinen A (2020). Vanhempien mielestä 1,5–2 vuotta on sopiva ikä lapselle aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa. Kelan tutkimusblogi 9.9.2020.

Saarikallio-Torp M, Miettinen A ja Heinonen H-M (2020). Kotihoidon tuen kannatus edelleen vahvaa – asenteet leikkaamista kohtaan kuitenkin lieventyneet. Kelan tutkimusblogi 19.2.2020.

Räsänen T, Miettinen A ja Saarikallio-Torp M (2020). Äidin työmarkkina-asema vaikuttaa kotihoidon pituuteen. Talous ja Yhteiskunta 1/2020.

Räsänen T, Österbacka E, Valaste M ja Haataja A (2019). Lastenhoidon tukien vaikutus äitien osallistumiseen työmarkkinoille. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 14/2019.

¹ Huom! Tutkimuksesta poiketen blogissa esitetyt euromääräiset arvot on ilmoitettu nykyrahassa.