Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Mistä toimeentulo sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä?

Julkaistu 23.2.2021

Sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy vuosittain tuhansilla suomalaisilla. Tuore tutkimus osoittaa, että enimmäisajan täyttyminen ennakoi valtaosalla vähintään osittaista työkyvyn menettämistä vuosien ajaksi. Tästä kertovat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja uusien sairauspäivärahakausien yleisyys. Samoin työttömyyskausien yleisyys ja ansiotyön harvinaisuus enimmäisajan täyttymisen jälkeen kertovat, että täyden työkyvyn palautuminen on harvinaista.

Työurien pidentäminen ja riittävän työllisyysasteen saavuttaminen ovat Suomelle suuria haasteita. Yksi avain näihin tavoitteisiin on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja työkyvyttömyyden pitkittymistä.

Sairauspäivärahan tarkoitus on varmistaa toimeentulo työkyvyn tilapäisesti heikennyttyä. Sitä voidaan pääsääntöisesti maksaa enintään noin vuoden ajalta kerrallaan. Etuuteen on rakennettu 30, 60 ja 90 maksupäivän kohdalle seurantapisteitä, joiden tarkoitus on auttaa ehkäisemään työkyvyttömyyden pitkittymistä ja edistää oikea-aikaista kuntoutuksen ja työhön paluun vaihtoehtojen kartoittamista.

Jos työkyvyttömyys jatkuu tätä pidempään, voidaan henkilölle edellytysten täyttyessä myöntää työkyvyttömyyseläke. Muita vaihtoehtoja tässä vaiheessa ovat esimerkiksi työhön siirtyminen, kuntoutus tai turvautuminen sosiaaliturvaan, kuten työttömyysetuuteen.

Tietoa sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeisistä poluista ei ole

Sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeisistä toimeentulon poluista on niukasti tietoa. Tutkimustieto on tärkeää, jotta voidaan arvioida, toimivatko yhtäältä pitkittynyttä työkyvyttömyyttä ehkäisemään ja toisaalta toimeentuloa varmistamaan luodut järjestelmämme. Aihe on myös korostuneen tärkeää juuri nyt, kun pitkät sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat uudelleen yleistyneet pitkäaikaisen vähenemisen jälkeen.

Pyrimme siksi tutkimuksessamme selvittämään toimeentulon lähteitä sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen. Kuinka moni hakee työkyvyttömyyseläkettä ja siirtyy eläkkeelle? Mistä toimeentulo muodostuu niillä henkilöillä, jotka enimmäisajan jälkeen joko saavat hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen tai eivät edes hae eläkettä?

Kaksi kolmesta siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle

Tutkimuksessamme oli mukana 13 081 henkilöä, joiden sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyi vuonna 2012. Heistä 68 % siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavan vuoden aikana. 18 % haki työkyvyttömyyseläkettä, mutta sitä ei myönnetty. 14 % puolestaan ei hakenut työkyvyttömyyseläkettä enimmäisajan täyttymistä seuraavan vuoden aikana.

Kuvio 1 näyttää, kuinka yleisiä eri toimeentulon lähteet olivat kahden vuoden seurannassa niillä henkilöillä, jotka eivät sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeisenä vuonna siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuviossa on erikseen esitetty tilanne ensimmäisenä ja toisena seurantavuotena hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneilla ja niillä, jotka eivät hakeneet työkyvyttömyyseläkettä.

Jos eläkehakemus hylätään, mistä toimeentulo?

Kuten aiemmissa tutkimuksissakin on havaittu, hylkäävää työkyvyttömyyseläkepäätöstä seurasi useimmiten työttömyysetuudella eläminen (Kuvio 1).

Toisena seurantavuotena myös uudet sairauspäivärahakaudet olivat erittäin yleisiä. Ensimmäisenä seurantavuotena sairauspäivärahaa saaneita ei juuri ollut, koska sairauspäivärahaa voidaan enimmäisajan täyttymisen jälkeen maksaa uudelleen alkuperäisen sairauden perusteella vasta vuoden kestäneen yhtäjaksoisen työkykyisyysajan jälkeen. Voidaan siis olettaa, että toisen seurantavuoden sairauspäivärahakaudet perustuivat pääosin samoihin sairauksiin kuin enimmäisajan täyttäneet jaksot.

Työkyvyttömyyttä aiheuttavat sairaudet siis estävät todennäköisesti monella työn tekemisen riippumatta työkyvyttömyyseläkepäätöksestä. Alle puolet hylkäävän eläkepäätöksen saaneista oli ensimmäisen seurantavuoden aikana ansiotyössä.

Osa hylkäävän eläkepäätöksen saaneista oli ohjattu eläkkeen sijaan ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutuksessa oli ollut viidennes sekä ensimmäisenä että toisena seurantavuotena.

Aiemman tutkimuksen perusteella osa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneista voi myös joutua erilaisiin etuuskierteisiin.


Kuvio 1. Toimeentulon lähteiden yleisyys henkilöillä, jotka eivät siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä.

Jos työkyvyttömyyseläkettä ei haeta, mistä toimeentulo?

Jos asiakas puolestaan ei hakenut työkyvyttömyyseläkettä sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymistä seuraavan vuoden aikana, tyypillisin toimeentulon lähde oli ansiotyö (kuvio 1). Moni oletettavasti palasi sairauspoissaolokauden jälkeen entiseen työhönsä, kenties jollakin tapaa muokatulla toimenkuvalla. Moni työhön palanneista ei sairautensa takia kuitenkaan pystynyt jatkamaan entisessä työssään. Tämä näkyi ansiotyön yleisyyden vähenemisenä ja uusien sairauspäivärahajaksojen yleistymisenä toisena seurantavuotena, samoin kuin työttömyysetuuden yleisyytenä molempina seurantavuosina.

Vain harva tästä ryhmästä oli ollut ammatillisessa kuntoutuksessa. Näin oli, vaikka ammatillisen kuntoutuksen tiedetään monella palauttavan työkykyä ja nostavan lyhyen aikavälin seurannoissa tulevan työssäolon todennäköisyyttä.

Kahden vertailtavan ryhmän (hylkäävä eläkepäätös, ei eläkehakemusta) väliset erot eri toimentulon lähteiden yleisyydessä pysyivät melko samanlaisina, vaikka vakioimme tilastollisesti demografisten, sosioekonomisten ja sairauteen liittyvien taustatekijöiden vaikutuksia.

Miten ehkäistä työkyvyttömyyden muuttumista pysyväksi?

Tutkimuksemme osoittaa, että sairauspäivärahan enimmäisajan täyttyminen ennakoi valtaosalla vähintään osittaista työkyvyn menettämistä seuraavienkin vuosien osalta. Tästä kertoo se, että kaksi kolmannesta siirtyy enimmäisajan täyttymistä seuraavien kahden vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös enimmäisaikaa seuraavien uusien sairauspäivärahakausien ja työttömyyskausien yleisyys sekä ansiotyön harvinaisuus kertovat siitä, että täyden työkyvyn palautuminen on harvinaista.

Työkyvyn palauttaminen ja jäljellä olevan työkyvyn hyödyntäminen työssä ovat ensisijaisen tärkeitä. Pitkään sairauspäivärahalla olevia tulisi tukea entistäkin tehokkaammin päivärahakauden aikana. Sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain mukaisten 30, 60 ja 90 päivän seurantapisteiden hyödyt työhön palaamisen tukemisessa ovat Työterveyslaitoksen tutkimusten perusteella olleet vaatimattomia. Työkyvyn seurannan ja tukemisen järjestelmää on siten tarve kehittää edelleen.

Tutkimuksessamme kolmannes sairauspäivärahan enimmäisajan täyttäneistä oli ansiotyön ulkopuolella sairauspäivärahakauden alkaessa. Heidän kohdallaan suuri haaste on työterveyshuoltoa vastaavien palveluiden puuttuminen ja pitkien sairauspäivärahajaksojen aikana tehtävien seurantojen puuttuminen. Kun tuki ja seuranta on puutteellista, sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy muita herkemmin ja johtaa eläkehakemukseen. Tämä on yksi syy viime aikoina keskustelua herättäneeseen työttömyyden ja työkyvyttömyyden limittymiseen. Ansiotyön ulkopuolella olevien olisi saatava vastaavaa tukea kuin työlliset saavat, jotta he päätyisivät nykyistä harvemmin eläkkeenhakijoiksi.

Riku Perhoniemi
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @perhonir

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @JenniBlomgren 

Mikko Laaksonen
erikoistutkija, Eläketurvakeskus
etunimi.sukunimi@etk.fi
Twitter: @mikko_laaksonen

Lue lisää:

Perhoniemi R, Blomgren J, Laaksonen M. Mitä sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä? Toimeentulon lähteet kahden vuoden seurannassa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2021: 58: 16–30.

Näin tutkittiin

Kelan ja Eläketurvakeskuksen yhteishanke on ensi kertaa Suomessa tarkastellut työkyvyttömyyseläkehakemuksia ja -ratkaisuja yleistettävästi yhdistämällä tietoja työ- ja kansaneläkkeistä etuus- ja ansiorekistereihin. Hanke oli osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa TITA (Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana) -konsortiohanketta.

Tutkimuksen kohdejoukkona oli 70 prosentin edustava satunnaisotos 18–60-vuotiaista Suomen väestöön vuoden 2011 lopussa kuuluneista henkilöistä. Kohdejoukko rajattiin edelleen henkilöiksi, joille maksettujen sairauspäivärahapäivien enimmäismäärä tuli täyteen kalenterivuoden 2012 aikana (N=13 081).

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin