Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Kuntoutustutkimuksen käyttöönottoa tukevat viitekehykset parantavat sekä kuntoutuksen että tutkimuksen laatua

Julkaistu 7.8.2023Päivitetty 7.8.2023

Kuntoutuksen implementaatiotutkimus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Erilaisia viitekehyksiä, jotka edistävät tutkimusta ja auttavat kuntoutuksen toteuttajia tutkimustiedon käyttöönotossa, on käytössä useita. Joukosta kuitenkin erottuu kolme käytetyintä viitekehystä, jotka kaikki ovat keskenään erilaisia.

Implementaatiotutkimuksella tuotetaan tietoa kuntoutuksen toteuttamisesta ja toimeenpanosta. Sillä edistetään vaikuttavaksi osoitettujen käytäntöjen käyttöönottoa eli implementointia.

Alan tutkimuksessa on käytössä useita erilaisia viitekehyksiä ja käsitteellisiä malleja. Niitä käytetään kuvaamaan ja opastamaan tutkimustiedon käyttöönotossa sekä ymmärtämään ja selittämään implementaatiota. Selvitimme tuoreessa tutkimuksessa, millaisia implementaatiotutkimuksen viitekehyksiä kuntoutuksen tutkimuksessa on käytetty.

Tutkimusten joukosta erottuu kolme käytetyintä viitekehystä

Kuntoutuksen implementaatiotutkimuksen määrä ja viitekehysten käyttö on noussut vuodesta 2019 eteenpäin. Tutkimusta on tehty eniten Kanadassa. Tutkimusmenetelmien osalta laadullinen tutkimus ja monimenetelmätutkimus näyttäytyivät vahvoina; käytössä oli useita eri viitekehyksiä.

Joukosta erottuivat selvästi kolme käytetyintä viitekehystä:

  1. The Knowledge-to-Action -framework (KTA)
  2. The Consolidated Framework for Implementation Research (CFIR)
  3. Theoretical Domains Framework (TDF).

Kaikki kolme käytetyintä viitekehystä ovat keskenään erilaisia. KTA kuvaa pelkästään tiedon käytäntöön saattamisen prosessia, TDF taas mukana olevien henkilöiden käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä ja CFIR yhdistää sekä prosessin että laajasti eri tekijät, jotka vaikuttavat implementaatioon.

CFIR on myös viitekehyksistä ainoa, joka on kehitetty varsinaisesti suoraan implementaatiotieteen ja -tutkimuksen käsitteisiin ja teorioihin nojaten. KTA:n ja TDF:n taustalla on muiden alojen teoreettinen tieto ja niitä onkin käytetty laajasti myös muissa yhteyksissä esimerkiksi terveyden edistämisessä (TDF) ja tiedon käytäntöön saattamisessa (KTA).

Kuntoutus ja implementaatiotutkimus – tarvetta on

Suomessa selvitettiin kuntoutuksen tutkimuksen tilannekuvaa osana kansallista kuntoutuksen uudistusta. Vuonna 2022 julkaistussa selvityksessä havaittiin, että implementaatiotutkimusta ja sen osaajia tarvitaan enemmän. Myös implementaatiotutkimuksen menetelmät kaipaavat selvityksen mukaan vahvistamista.

Implementaatiotutkimuksella pyritään varmistamaan, että kuntoutuksen toteuttajat ottavat käyttöön sellaisia käytäntöjä ja menetelmiä, jotka on osoitettu tutkimuksella vaikuttaviksi. Se on hyödyllistä, kun tarkastellaan kuntoutuksen kaltaista monimutkaista. Kuntoutus nivoutuu muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin sekä laajemmin esimerkiksi kasvatuksen, koulutuksen ja työllistymistä tukeviin palveluihin.

Implementaatiotutkimus on tarpeen erityisesti, kun kuntoutuspalveluiden konteksti muuttuu esimerkiksi uuden lainsäädännön myötä. Merkittävä muutos, joka koskee sekä palvelujärjestelmää että kuntoutuksen palvelujen sisältöjä, liittyy meneillään olevaan sote-uudistukseen, jossa vastuu monien palveluiden tuottamisesta siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Kysymys on suuresta kansallisesta reformista, joka nostaa esille tärkeitä kysymyksiä implementaatiotutkimuksen vastattavaksi. Uudistuksessa tarvitaan tietoa kuntoutuksesta eri tasoilla, ja implementaatiotutkimus vastaisi tähän tarpeeseen.

Jatkossa

Jatkotutkimusta implementaatiotutkimuksen viitekehysten hyödyntämisestä kuntoutuksen kentällä tarvitaan. Tekemämme katsauksen tulosten perusteella merkittävin tietotarve koskee viitekehysten tarkempaa vertailua, esimerkiksi missä tutkimuksen tai prosessin vaiheissa viitekehyksiä on hyödynnetty ja millä tavoin.

Olisi myös tärkeää selvittää ja vertailla eri viitekehysten tuottamaa tietoa eri tilanteissa, kuten uutta toimintatapaa käyttöönotettaessa tai toimintaympäristön muutokseen liittyvissä tilanteissa, joissa on tarve muuttaa toimintatapoja tai luopua vanhoista käytännöistä. Näin olisi mahdollista tunnistaa eri tilanteisiin parhaiten soveltuvat viitekehykset ja tuottaa kuhunkin tilanteeseen soveltuvaa tietoa.

Implementaatiotutkimuksen viitekehykset myös kehittyvät ja päivittyvät edelleen, esimerkiksi TDF-viitekehyksen uusimmassa versiossa mallin osa-alueiden määrää on lisätty. Myös CFIR-viitekehykseen liittyen on tehty tutkimusta, jonka pohjalta viitekehyksestä on tulossa 2.0-versio.

Näin tutkimus tehtiin

Tarkastelimme tutkimuksessa kuntoutuksen alueen implementaatiotutkimuksen tilannetta eri maissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Systemaattisen tiedonhaun ja artikkeleiden valinnan pohjalta löysimme 1579 kirjallisuusviitettä, joista otimme analyysivaiheeseen 73 tutkimusta.

Analyysissä erittelimme artikkeleista seuraavat tiedot:

  • julkaisuvuosi
  • maa
  • tutkimusasetelma
  • tutkittavat
  • tutkimuksissa käytetyt viitekehykset sekä niiden määrä per tutkimus.

Tarkastelimme tietoja suhteessa toisiinsa ja käytettyihin viitekehyksiin.

 

Kirjoittajat

Hennariikka Heinijoki
tutkija, Kela
hennariikka.heinijoki@kela.fi

Maarit Karhula
tutkija, Kela
maarit.karhula@kela.fi

Riitta Seppänen-Järvelä
tutkimuspäällikkö, Kela
riitta.seppanen@kela.fi

Lähteitä ja lisätietoja

Heinijoki, H., Karhula, M., & Seppänen-Järvelä, R. (2023). Implementaatiotutkimuksen viitekehysten soveltaminen kuntoutuksen tutkimuksessa. Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 60(2).

Heinonen A, Karhula M, Nenonen M, ym. Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi. Työryhmä 3. Kuntoutuksen tutkimuksen tilannekuva. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Luettu 30.05.2022.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin