Työmarkkinapolut ovat hajanaisia pitkän sairauspoissaolon jälkeisinä vuosina – tunnistimme tutkimuksessa 5 erilaista kohtaloa

Tuore Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimus tunnistaa viisi erilaista työmarkkinapolkua kuukauden kestäneen sairauspoissaolon jälkeisinä vuosina. Valtaosa palaa melko nopeasti työhön, kun taas muiden ryhmien poluissa painottuvat joko työttömyys, työkyvyttömyyseläke, kuntoutus tai tuntematon työmarkkinatila. Työmarkkinapolut ovat usein monivaiheisia.

Kun työikäinen henkilö ei voi sairauden tai vamman takia tehdä työtään, opiskella tai hakea työtä, hänelle voidaan maksaa sairauspäivärahaa kompensaationa tulojen menetyksestä. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa, jos työkyvyttömyys kestää yli kymmenen arkipäivää. Suurimmalla osalla nämä sairauspäivärahakaudet jäävät vain joidenkin päivien mittaiseksi ja he palaavatkin melko pian ansiotyöhön.

Kuitenkin osalla työkyvyttömyys pitkittyy, jolloin työhön tai esimerkiksi opiskelemaan on harvoin helppoa tai suoraviivaista palata. Sen sijaan sairauspäivärahakaudesta alkava prosessi voi sisältää monia vaiheita, joissa työ, työttömyys ja uudet työkyvyttömyysetuuden tai kuntoutuksen jaksot vuorottelevat. Työkyvyttömyyden pitkittyessä myös ansiotyön ulkopuolelle jäämisen, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen tai työttömyysjaksojen riski kasvaa selvästi.

Tuoreessa tutkimuksessamme seurasimme kuukauden kestäneen sairauspoissaolon jälkeisten työmarkkinatilojen vaihtelua aiempaa yksityiskohtaisemmin. Selvitimme ansiotyön, työttömyyden, sairauspäivärahakausien, kuntoutusjaksojen sekä työkyvyttömyyseläkejaksojen yleisyyttä ja vaihtelua kolmen vuoden aikana henkilöillä, jotka olivat olleet 30 peräkkäistä päivää työkyvyttömänä vuonna 2014.

Viisi erilaista työmarkkinapolkua

Tunnistimme viisi ryhmää, joilla oli keskenään hyvin erilaiset painotukset työmarkkinatiloissa kuukauden kestäneen sairauspoissaolon jälkeen:

1. Valtaosa (68 % tutkittavista) siirtyi ansiotyöhön melko nopeasti, ja heidän työkyvyttömyytensä jäi siis suhteellisen lyhyeksi.
2. Noin joka kymmenes (11 %) siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle verrattain pian pitkän sairauspäivärahajakson jälkeen. Eläke myönnettiin osalle määräaikaisena eli kuntoutustukena.
3. Osalla (9 %) painottui työttömyys. Tälle ryhmällä oli myös tyypillistä sairauspäivärahajaksojen toistuminen seurantavuosina.
4. Kuntoutusjaksot painottuivat 6 %:lla henkilöistä. Kuntoutus oli ryhmässä yleisimmillään vasta kahden vuoden päästä.
5. Pienehköllä ryhmällä (6 %) toimeentulo perustui pääosin johonkin muuhun kuin tarkasteltuihin työmarkkinatiloihin. Mahdollisia toimeentulon lähteitä ovat muun muassa muut sosiaalietuudet, muiden kotitalouden jäsenten tulot, omat pääomatulot tai säästöt.

Työmarkkinapolut pitkän sairauspoissaolon jälkeen usein monivaiheisia

Tutkimuksemme toi ryhmittelyn ohella esiin työmarkkinapolkujen hajanaisuuden. Kolmen vuoden aikana tutkittavat siirtyivät keskimäärin neljä kertaa työmarkkinatilasta toiseen. Lähes puolella henkilöistä siirtymiä oli kuitenkin 5 tai enemmän.

Esimerkiksi sairauspäivärahaetuus jakautui monilla useampaan erilliseen jaksoon riippumatta sairauspäivärahakauden jälkeisen muusta polusta. Näin oli myös ansiotyöhön suhteellisen nopeasti palanneilla. Tämä osoittaa, kuinka työkyvyttömyyden jälkeinen vakiintuneempi työhön paluu tapahtuu usein vasta vaiheittain lyhyempien työssäolojaksojen ja uusien sairausjaksojen jälkeen.

Monivaiheisena työmarkkinapolku näyttäytyi erityisesti niillä, joilla kuukauden kestänyttä sairauspoissaoloa seuraavina vuosina korostuivat kuntoutusjaksot. On ymmärrettävää, että työkykyhaasteiden vaatiessa kuntoutusta ei työhön tai mihinkään vakiintuneeseen työmarkkinatilaan siirrytä usein nopeasti. Sen sijaan esimerkiksi kuntoutus- ja ansiotyöjaksot voivat vuorotella keskenään.

Henkilön tausta vaikuttaa sairauspoissaolon jälkeisiin työmarkkinapolkuihin

Tutkimuksemme näytti selvästi, kuinka henkilön tausta on yhteydessä työkyvyttömyyttä seuraaviin työmarkkinapolkuihin.

Työssäolo työkyvyttömyyden alkaessa lisäsi ymmärrettävästi todennäköisyyttä nopealle työhön siirtymiselle. Työsuhteessa olevien mahdollisuus työkykyasioihin erikoistuneen työterveyshuollon tukeen onkin keskeinen voimavara työhön paluun kannalta. Toki nopeasti työhön palaavilla on keskimäärin muita vähemmän sairauksiakin.

Korkeampi ikä ja työkyvyttömyyttä edeltävä krooninen sairaus nostivat todennäköisyyttä työmarkkinapolulle, joka sisälsi määräaikaisen tai toistaiseksi maksetun työkyvyttömyyseläkkeen. Nuori ikä ja korkeampi koulutusaste puolestaan lisäsivät todennäköisyyttä kuntoutuspainotteiselle työmarkkinapolulle. Nämä havainnot on tehty myös aiemmissa tutkimuksissa.

Mielenterveysperusteinen sairauspäiväraha ennusti kuntoutuspolkua (sisältäen esimerkiksi kuntoutuspsykoterapiaa), mutta myös pidentyneen sairauspäivärahakauden jälkeistä työkyvyttömyyseläkettä. Mielenterveyden häiriön aiheuttama sairauspoissaolo vaikeuttaa tutkimusten perusteella usein täydelle työhön palaamiselle, mahdollisesti sen takia, että työelämän ja erityisesti tietotyön haasteet ovat tänä päivänä hyvin suuria.

Mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys on myös lisääntynyt huolestuttavasti viime vuosina. Yhtäältä lisääntynyt tietoisuus mielenterveydestä ja siihen liittyvistä ongelmista voi tulevaisuudessa lisätä varhaisen tuen saamista. Toisaalta jos työelämän henkiset vaatimukset lisääntyvät entisestään ja pääsy palveluihin ei parane, tulee mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys lisääntymään jatkossakin.

Näin tutkimus toteutettiin

Rajasimme tutkimuksen 18–58-vuotiaisiin henkilöihin, joilla alkoi vähintään 30 päivän pituinen sairauspoissaolokausi vuonna 2014. Kolmenkymmenen päivän yhtäjaksoinen sairauspoissaolokausi oli kertynyt sairauspäivärahan omavastuuajan ja sairauspäivärahapäivien yhdistelmänä. Rajasimme tutkimusta edelleen niihin, joilla ei ollut työkyvyttömyysjaksoja 12 kuukauden aikana ennen vuonna 2014 alkanutta pitkää sairauspoissaoloa.

Tarkastelimme tutkimuksessa työmarkkinatiloina ansiotyötä, työttömyyttä, sairauspäiväraha- ja kuntoutusjaksoja, kuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkettä. Seurasimme tiloja kuukausitasolla 36 kuukautta eteenpäin 30 päivän kestoisen yhtäjaksoisen työkyvyttömyyden jälkeen. Menetelminä käytettiin sekvenssianalyysiä, klusterointia ja multinomiaalista regressioanalyysiä.

Kirjoittajat

Riku Perhoniemi
tutkija, Kela
riku.perhoniemi@kela.fi
Twitter @perhonir

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
jenni.blomgren@kela.fi
Twitter @JenniBlomgren

Mikko Laaksonen
erikoistutkija, Eläketurvakeskus
mikko.laaksonen@etk.fi
Twitter: @mikko_laaksonen

Lisätietoa

Alkuperäinen artikkeli: Perhoniemi R, Blomgren J, Laaksonen M. Identifying labour market pathways after a 30-day-long sickness absence –a three-year sequence analysis study in Finland. BMC Public health, BMC Public Health 23, 1102 (2023).