Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Sote-uudistus on mahdollisuus kehittää parempia sote-palveluita – Kelan ja Vaasan yliopiston yhteistyöhankkeessa selvitetään palveluiden käyttäjien tarpeita

Julkaistu 3.4.2023Päivitetty 23.5.2023

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus haastaa eri toimijoiden yhteistyösuhteet. Samalla muutoksessa on myös mahdollisuuksia kehittää palveluita vastaamaan paremmin niiden käyttäjien tarpeita. Kelan ja Vaasan yliopiston uusi tutkimushanke paneutuu erityisesti Kelan ja hyvinvointialueiden väliseen yhteistyöhön.

Suomalaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on parhaillaan käynnissä suuri murrosvaihe, joka näyttäytyy monin tavoin ja vaikuttaa muun muassa eri toimijoiden yhteistyösuhteisiin. Uudet hyvinvointialueet ottavat organisaatioina parhaillaan alkuaskeliaan yhteiskunnallisessa tilanteessa, johon liittyy suuria kysymysmerkkejä ja pirullisia ongelmia.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on monimutkainen kokonaisuus, jossa isossa roolissa ja isojen haasteiden äärellä ovat hyvinvointialueiden rinnalla myös muut toimijat, Kela mukaan lukien. Tässä murroksen ja haasteiden kontekstissa myös palveluorganisaatioiden yhteistyötä muotoillaan uusiksi.

Sote-palveluiden uudistamiseen liittyy liuta organisatorisia ja yhteiskunnallisia haasteita. Muutoksen aika pitää sisällään myös mahdollisuuksia kehittää palvelukonsepteja sekä yhteistyön ja osallistumisen toimintatapoja, niin että palveluita voitaisiin tuottaa laadukkaammin ja kohdennetummin vastaten samalla yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin.

Fokuksessa Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyö

Vaasan yliopiston tutkijat pureutuvat palveluiden ja niihin liittyvän yhteistyön kysymyksiin vuosina 2023–2024 yliopiston ja Kelan yhteistyönä toteutettavassa hankkeessa.

Tutkimus paneutuu erityisesti Kelan ja hyvinvointialueiden väliseen yhteistyöhön, sen käytänteisiin sekä kansalaisten rooliin palvelunkäyttäjinä ja asiakkaina, mutta myös kehittämiseen vaikuttavina osallistujina. Lisäksi tutkimuksessa keskeinen kiinnostuksen kohde on palvelun käyttäjien palveluista saama käyttöarvo, jota lähestytään tarkastelemalla palveluiden sujuvuutta sekä Kelan että hyvinvointialueiden näkökulmista.

Tutkimuksellisesti hanke ammentaa palveluperustaisen toimintalogiikan ajatuksesta, jossa keskiössä ovat palvelun käyttäjien tarpeet. Palveluperustaisuuden avulla hankkeessa pyritään paitsi tukemaan käytännön kehittämistyötä myös kasvattamaan aiheeseen liittyvää tutkimuksellista ymmärrystä käytännöstä ammentavan empiirisen tiedon avulla.

Kysymykset julkisten palvelujen arvosta ja sen muodostumisesta liittyvät palveluperustaisuuteen (lue lisää palveluperustaisuudesta esim. Osborne 2018 ja Vargo ja Lusch 2004). Palvelujen arvon nähdään syntyvän niitä käytettäessä. Näin ollen kansalaisella palvelun käyttäjänä on keskeinen rooli palveluita suunniteltaessa ja niiden arvoa tarkasteltaessa. Palvelun arvoa ei nimittäin voida vangita sen ominaisuuksiin, sillä palvelun koettuun arvoon vaikuttavat käyttäjien yksilölliset tilanteet, sekä esimerkiksi henkilökohtaiset arvot, uskomukset ja tavat. Yksilölliset erot saattavat aiheuttaa myös jännitteitä, jotka vaikeuttavat kokonaisvaltaisen, tarpeisiin vastaavan ja tarvelähtöisen palvelun tuottamista.

Uutta ymmärrystä palveluiden ja organisaatioiden ekosysteemistä

Toimijoiden välinen yhteistoiminta kiinnittyy vahvasti palveluperusteisuuden ajatukseen. Tällöin palvelunkäyttäjille pyritään luomaan arvoa eri toimijoiden toiminnan yhteistyönä. Samalla kuitenkin sekä hyvinvointialueet että Kela voidaan nähdä toimivan osana palveluiden ja organisaatioiden ekosysteemiä. Hankkeessa erityisen kiinnostuksen kohteena olevan Kelan ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön tarkastelu tuottaakin tällöin myös lisää ymmärrystä palveluiden ja organisaatioiden ekosysteemistä, toisin sanoen sekä palveluiden kokonaisuudesta että palveluorganisaatioiden välisistä suhteista.

Yhteistyöhanke ja sen painotus palveluperustaisuuteen täydentää Kelan omaa sosiaaliturvan tutkimusta ja tarjoaa uudenlaista tieteellistä tukea palveluiden kehittämiseen. Kelan ja hyvinvointialueiden asiakkaat ovat suurelta osin yhteisiä ja Kela on aktiivisesti alkanut rakentaa yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa. 

Hanketta johtaa professori Petri Virtanen ja hankkeen tutkijoita ovat professori Harri Jalonen, tutkijatohtori Kaisa Kurkela ja väitöskirjatutkija Salla Maijala. Hanke on tapaustutkimus, jossa kohteena on Kelan ohella myös hyvinvointialueita. Aineistoa tullaan keräämään hankkeen aikana eri tavoin (esim. kysely, haastattelut, eDelphi-asiantuntijapaneeli).

Yhteistyönhankkeen etenemisestä kerrotaan matkan varrella Kelan tutkimusblogissa seuraavan kahden vuoden aikana.

Hankkeen tutkijat

Hankkeen johtaja Petri Virtanen on professori Vaasan yliopiston johtamisen akateemisessa yksikössä ja Canberran yliopiston vieraileva professori Australiassa. Petriä on kiinnostanut kohta 30 vuotta se, miten julkinen palvelu toimii, miten ihmiset julkisia palveluja käyttävät ja millaisen arvon he palveluille antavat.

Harri Jalonen on professori Vaasan yliopiston johtamisen akateemisessa yksikössä ja dosentti Tampereen yliopistossa. Harri on kiinnostunut erilaisista arvokkaaksi kelpuuttamisen tavoista, tiedolla johtamisesta ja tietämättömyyden kohtaamisesta.

Salla Maijala on projektitutkija Vaasan yliopiston johtamisen akateemisessa yksikössä ja sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinnon suorittanut sairaanhoitaja. Sallaa kiinnostaa erityisesti palveluperusteisen arvonluonnin mahdollisuudet julkisessa johtamisessa sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnan murrokset vaikutukset julkisen johtamisen kehittämiseen ja dynamiikkaan.

Kaisa Kurkela on tutkijatohtori Vaasan yliopiston johtamisen akateemisessa yksikössä. Kaisa on tutkinut paikallista demokratiaa ja kansalaisten mahdollisuuksia osallistua siinä. Kaisaa kiinnostaa erityisesti kansalaisten erilaiset toimijaroolit sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä mahdollisuudet ottaa kansalaisia mukaan palveluiden kehittämiseen ja suunnittelemiseen.

Hankkeen tutkijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@uwasa.fi

 

 

 

Lisälukemistoa hankkeen teemoista:

Jalonen H. (2020). Sote-uudistus – kompleksisuusteoreettinen tulkinta. Hallinnon Tutkimus, 39 (4), 302–309.

Osborne, S. (2018). From public service-dominant logic to public service logic: are public service organizations capable of co-production and value co-creation?, Public Management Review, 20:2, 225-231.

Valtioneuvosto (2021). Hyvinvointialueiden viitearkkitehtuuri. Viitearkkitehtuurin kuvaus. Ensimmäinen julkaistava versio 1.0 24.9.2021.

Vargo, S. L., & Lusch, R. F. (2004). Evolving to a new dominant logic for marketing. Journal of Marketing, 68(1), 1–17.

 

 

 

 

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin