Pentti Linkolan ajatuksia karsastaa moni, syystäkin. Silti huolta väestönkasvun seurauksista ei voi sivuuttaa.   Viime viikolla ilmestyi toimittaja Riitta Kylänpään kirjoittama elämäkerta Pentti Linkolasta. Teosta on luonnehdittu vuoden kirjalliseksi tapaukseksi. Kirja poiki heti julkistamisen jälkeen myös joukon Linkolan ajattelua ruotivia lehtikirjoituksia. Sosiaaliturvan tutkijat ovat tarttuneet hänen teksteihinsä harvoin, vaikka Linkolan puheissa ja teksteissä väestökysymys, yhteiskuntasuunnittelu, […]


Reilu kolmannes kyselyyn vastanneista asiakkaista kokee, että Kela on hoitanut toimeentulotukitehtävät huonommin kuin kunnat. Lähes yhtä moni arvioi Kelan suoriutuvan kuntia paremmin.   Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden alussa kunnista Kelan hoidettavaksi. Siirron toteutuksen myötä lakisääteiset käsittelyajat ylittyivät ja palvelu ruuhkautui. Lisäksi tehtyjen ratkaisujen laadussa on todettu olevan aiempaa enemmän puutteita. Asiakkaiden tekemät oikaisuvaatimukset ovat ruuhkauttaneet niiden […]


Kysyimme Kelan työntekijöiden näkemyksiä siitä, mitkä asiakasryhmät ovat hyötyneet toimeentulotuen Kela-siirrosta ja keiden tilanne on puolestaan heikentynyt. Molempien ryhmien kirjo on suuri.   Perustoimeentulotuen Kela-siirrosta on kulunut muutama kuukausi. Kevään aikana on käynyt selväksi, että uudistuksen alkuvaiheen toteutus on kangerrellut pahoin. Keskeiseksi syyksi on nähty se, että sekä asiakkaiden palvelutarpeet että etuuden käsittelyyn tarvittava aika […]


Perustulokokeilua koskevissa kyselytutkimuksissa olemme selvittäneet, millaista kannatusta perustulo saa kansan keskuudessa (ks. Kelan tutkimusblogit 29.9.2015, 1.10.2015, 5.10.2015 ja 1.2.2016). Uusimmassa, huhtikuussa 2016 tehdyssä kyselyssä selvitimme muun muassa sitä, mitä väestöryhmiä kokeiluun tulisi ottaa mukaan ja miten halukkaita nämä ryhmät itse ovat osallistumaan kokeiluun. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme asiaa osatyökykyisten ja vajaakuntoisten kannalta.


Blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Aiemmat kirjoitukset on julkaistu 29.9.2015, 1.10.2015 ja 5.10.2015. Kelan tutkimusblogissa julkaistiin syksyllä 2015 kirjoitussarja perustuloa koskevista kansalaismielipiteistä. Yleisesti ottaen perustulo sai laajaa kannatusta kansan keskuudessa. Perustuloa koskevaa kysymystä ei tuolloin asetettu mihinkään kehykseen, ts. emme viitanneet mihinkään taloudellisiin, verotuksellisiin tai tulonjaollisiin seurausvaikutuksiin. Kysymys kuului yksinkertaisesti: ”Mitä mieltä olette järjestelmästä, […]


Iltasanomat kertoi 19.11.2015 toimeentulotuen alikäytöstä ja sen kustannuksista sekä toimeentulotuen hakemiseen liittyvistä ongelmista. Jutussa haastatellun Pasi Moision mukaan viimesijaisen etuuden alikäytöstä voi seurata vaikeasti selätettävissä oleva talousvaikeuksien vyyhti. Sitä saattavat sävyttää pikavippikierteet, häädöt, terveyden pettäminen,  työkyvyttömyys tai avioero. Moision mukaan niiden kustannukset yhteiskunnalle voivat nousta suuremmiksi kuin toimeentulotuen menot. Huomio on tärkeä, vaikka toimeentulotuen asema viimesijaisena vakavien […]


Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan kolmas osa. Ensimmäinen osa julkaistiin 29.9.2015 ja toinen osa 1.10.2015. Yleisesti ottaen perustulo saa kannatusta kansan keskuudessa (ks. blogisarjan ensimmäinen osa). Erojakin löytyy. Blogisarjan toisessa kirjoituksessa tarkastelimme niiden kytkentää sosioekonomiseen asemaan. Koska perustulon toteutuminen tai toteutumatta jääminen on poliittinen prosessi, tässä sarjan kolmannessa kirjoituksessa tarkastelemme […]


Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan toinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin 29.9.2015 ja kolmas osa 5.10.2015. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme perustulomallien kannatusta eri sosioekonomisissa ryhmissä ja eri työmarkkina-asemassa olevien keskuudessa. Työmarkkina-asemaa ei kysytty vuoden 2002 kyselyssä (aineistoista ks. edellinen blogimme), joten siitä esitetään vain vuoden 2015 tulokset. Molemmissa kyselyissä enemmistö vastaajista kannattaa sekä […]


Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan ensimmäinen osa. Toinen osa julkaistiin 1.10.2015 ja kolmas osa 5.10.2015. Viime aikoina Suomessa on keskusteltu perustulosta vilkkaasti. Osasyynä keskusteluun on ollut hallitusohjelmaan kirjattu maininta perustulokokeilusta. Perustulolla tarkoitetaan lukuisia erilaisia tapoja järjestää sosiaaliturva, kuitenkin siten, että kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Se on […]


Helsingin Sanomat kertoi 7.9.2015 Suomen Yrittäjien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä koskevan kyselyn tuloksista. Jutun perusteella seteliä käyttää yli 120 kuntaa, mutta vain kuusi kuntaa − Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Lohja, Mikkeli ja Oulu − oli laskenut setelin euromääräiset kustannukset. Kaikki laskelman tehneet kunnat ilmoittivat saavuttaneensa sen avulla säästöjä. Setelin tuottamat taloudelliset hyödyt näyttävät vaihtelevan kaupungeittain ja toiminnoittain […]


Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (6.5.2015) Paavo Rautio kysyy, mitä neuvoja Pekka Kuusi, jo 1960-luvulla kulttihahmoksi noussut sosiaalipoliitikko, antaisi julkisen talouden sopeutuksesta. Rautio nostaa esiin Kuusen ajatukset sosiaalipolitiikan tehtävästä talouskasvun edistäjänä: ”Järjestelmän tulee siis olla sellainen, että se pelaa kasvun kanssa samaan suuntaan. Sosiaalipolitiikka toimii kasvun ehdoilla – tukee ja avustaa sitä. − − Kuusen mukaan talouskasvu […]


Suomen sosiaaliturvamenot olivat vuonna 2012 noin 60 miljardia euroa. Niistä toimeentulotukimenojen osuus on noin yksi prosentti (THL 2014). Vaikka etuuden osuus kokonaismenoista on pieni, se puhuttaa paljon asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä. Yksi olennainen keskustelunaihe on, miten toimeentulotuen saajien tueksi rakennettu auttamisjärjestelmä kohtaa heidät asiakkaina. Tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota toimeentulotukiasiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen – tai pikemminkin tunnistamatta jättämiseen […]


Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on yhteen kietoutuneiden, monisyisten ja monitulkintaisten asioiden muodostama kokonaisuus. Sitä koskevat reformit eivät ole aina edenneet, kuten alussa ajateltiin. Esimerkiksi käynee tempoilevasti edennyt SOTE-uudistus. Keskeinen tulos useissa tutkimuksissa on, että politiikkaprosessi tai polku tehtäväksi annosta lainsäädäntöön on varsin monipolvinen ja täynnä umpikujia, välistävetoja ja uusia avauksia (Saari 2009, 240). Sosiaaliturvaa ja sen järjestämistä […]


Helsingin Sanomissa oli tiistaina (2.4.) maa- ja metsätalousministeriötä käsittelevä Heli Saavalaisen kirjoitus.  Siinä kerrottiin, että ministeriö on sivuuttanut metsälakiesityksessään metsien monimuotoisuudesta huolta kantavien metsä- ja ympäristötutkijoiden näkemykset, samoin meren- ja kalantutkijoiden lohenkalastuskiintiöiden rajoituksia koskevat kannanotot. Lisäksi ministeriön myöntämät suurpetojen kaatoluvat ovat ylittäneet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) tutkijoiden suositukset.


Palveluseteli on kasvattanut viime vuosina Suomen kunnissa nopeasti suosiotaan uutena sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen tapana. Tämä käy ilmi esimerkiksi Suomen Kuntaliiton ja Sitran palvelusetelin käyttöä koskevasta selvityksestä viime vuodelta. Seteliä ja veronmaksajien rahoja kärkkyvien sosiaali- ja terveyspalveluyrittäjien mielestä setelin käyttöönotto tapahtuu kuitenkin liian hitaasti.


Viikonloppuna (15.10.2011) Kela pääsi iltapäivälehtien otsikoihin. Syynä oli paitsi Kelan halu olla sinut asiakkaidensa kanssa myös viime keväänä tehty asiakaskysely, jossa joka kolmas vastaaja ilmoitti, ettei ollut ymmärtänyt Kelan päätöksessä kerrottuja perusteluja. Se, mistä tutkimuksesta oli kyse, miten kysymys oli formuloitu ja keitä kysely tarkemmin ottaen koski, jäi jutuissa epäselväksi. Myöskään juttujen lähteenä olevasta STTn […]


”Suomalaisille annetun hyvinvointilupauksen toteuttamiseen ei ole rahaa”. Näin totesi pääministeri Matti Vanhanen 1.2.2010 Kesärannassa antamassaan haastattelussa. Samana päivänä valtiovarainministeriö julkaisi raportin, jonka mukaan ilman sopeutustoimia julkinen talous ajautuu kestämättömään tilanteeseen (1). Kyseisillä julkilausumilla tasavallan eturivin vaikuttajat herättelevät kansalaisia syventämään kriisitietoisuuttaan.