Vajaa kolmasosa Suomen 16 vuotta täyttäneestä väestöstä saa Kelan syyperusteisia etuuksia. 40 % syyperusteisten etuuksien saajista saa lisäksi asumistukea, perustoimeentulotukea tai molempia.
Vuoden 2017 marraskuussa Suomen 16 vuotta täyttäneestä väestöstä 15 % sai tukea asumiseen, 4 % perustoimeentulotukea ja 3 % molempia. Kelan syyperusteisia etuuksia saavista asumistukea sai 40 %, perustoimeentulotukea 9 % ja molempia 8 %.
Heistä, jotka eivät saaneet syyperusteisia etuuksia Kelasta, asumistukea sai 5 %, perustoimeentulotukea 2 % ja molempia prosentti.
Syyperusteiset etuudet vastaavat yleensä johonkin tunnistettuun tuen tarpeeseen, kuten työttömyyteen, sairauteen, työkyvyttömyyteen, vanhuuteen tai lapsen saamiseen. Asumistuilla tuetaan sananmukaisesti asumista ja toimeentulotuki on viimesijainen tarveharkintainen tuki. Syyperusteiset etuudet ovat henkilökohtaisia, asumistuki (enää harvojen saamaa opintotuen asumislisää lukuun ottamatta) ruokakuntakohtainen ja toimeentulotuki perhekohtainen.
Asumistuen ja toimeentulotuen tarve vaihtelee syyperusteisen etuuden mukaan
Asumistuen ja perustoimeentulotuen saannin vaihtelua etuuksittain voi tarkastella infograafista, jossa on kuvattu myös etuuksien saajien lukumäärät marraskuussa 2017.
Infograafista huomataan, kuinka erityisesti perustoimeentulotukea ja molempia tukia saavien osuus on suurimmillaan työttömän perusturvaa ja vähimmäismääräisiä päivärahoja sekä kuntoutusrahaa saavien joukossa. Asumistuen saaminen on melko yleistä lähes kaikissa ryhmissä.
Opintorahan saajista kaksi kolmasosaa sai tukea asumiseen, mutta perustoimeentulotukea heistä sai vain vajaa 4 %. Vaikka itse opintoraha on pieni (250,28 €/kk), opintolainan valtiontakaus (650 €/kk) luetaan useimmiten opiskelijan tuloksi, jolloin oikeutta perustoimeentulotukeen ei synny.
Takuueläke ja eläkkeensaajan asumistuki taas turvaavat eläkettä saavien toimeentuloa niin, että takuueläkkeen saajista vain yhdellä 20:stä syntyi tarvetta viimesijaiselle perustoimeentulotuelle.
Sen sijaan lähes kaksi viidestä vähimmäismääräisen sairauspäivärahan saajasta, lähes puolet vähimmäismääräisen kuntoutusrahan saajista ja joka neljäs muuten kuin työtulojen perusteella vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa saavista sai perustoimeentulotukea marraskuussa 2017. Myös edeltävän etuuden perusteella määräytyneen sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan saajista huomattava osa sai perustoimeentulotukea.
Vähimmäismääräisten päivärahojen korotus on askel oikeaan suuntaan
Vuonna 2017 vähimmäismääräiset päivärahat ja saman suuruinen vähimmäismääräinen kuntoutusraha (593,25 €/kk) eivät yltäneet perustoimeentulotuen yksin asuvan perusosan tasolle (487,89 €/kk), kun niistä vähennettiin 20 %:n vero.
Vuonna 2018 tehty korotus nosti ne 1,6 euroa yli vuoden 2018 perusosan (491,21 €/kk). Kesällä tekemämme tarkastelu osoittaa, että ainakaan vähimmäismääräisten sairauspäivärahojen saajien perustoimeentulotuen tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt tämän korotuksen myötä.
Eduskunnan tämäpäiväisen (18.12.2018) päätöksen mukaan vähimmäismääräiset päivärahat nostetaan vuoden 2019 alussa työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan tasolle (HE 206/2018). Korotuksen myötä ne ylittävät toimeentulotuen perusosan verojen jälkeen noin 60 eurolla.
Kuten infograafista huomataan, verojen jälkeen noin 557 euron suuruisen peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajista huomattava osuus saa myös perustoimeentulotukea. Voikin olla, että korotuksen jälkeen toimeentulotuen tarve vähenee vähimmäismääräistä päivärahaa ja kuntoutusrahaa saavien joukossa vain euromääräisesti.
Korotusta voidaan kuitenkin pitää selkeänä parannuksena vähimmäismääräisten päivärahojen saajien suhteellisen pienelle joukolle (noin 30 000 henkilöä vuonna 2017).
Samaan aikaan eduskunta päätti korottaa myös takuueläkkeen sekä nuorten kuntoutusrahan tasoa (HE 206/2018; HE 160/2018). Sen sijaan kolmatta vuotta jatkuva kansaneläkeindeksin jäädytys vuoden 2017 leikatulle tasolle jättää erityisesti työttömän perusturvan jälkeen elinkustannusten kehityksestä.
Oletettavasti vaaleja kohti kiihtyvästä sosiaaliturvaan liittyvästä keskustelusta kiinnostuneiden kannattaa tutustua ainakin uusiin viitebudjetteihin sekä selvitykseen työttömyysturvan uudistamisesta. Alkuvuodesta on luvassa ensimmäisiä tuloksia perustulokokeilusta, uusi perusturvan riittävyyden arviointiraportti sekä Toimeentulotuki ja asumiskustannukset -hankkeemme loppuraportti.
Tuija Korpela
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Miten kela voi myöntää tammikuun lopussa joulukuun tt-tuen maksusitomuksena joulukuuksi apteekkiin jota ei kuitenkaan voitu kirjottaa koska oli tammikuun loppu noin.100e ois pitäny saada tilille tai enemmän en saanu muutako sähkölaskun takas jota ei ollut maksettu ja siitä oli tullut muistutus korkojen kera ois varmaan vieläkin siellä keräämässä korkoja jos en ois kysynyt koko laskua. Käskivät viedä soskuun et se kuuluu niiden maksaa parin viikon päästä soittivat soskusta että minun pitää itse maksaa se koska on niin pienikin se lasku 40e. Sosiaalitoimisto oli ajanut minut pois kyseisestä asunnosta poliisin kans ja vaihto oven lukon. Lasku siis siltä ajalta kun en asunut siinä. sosku oli sitä mieltä että voin olla asunnoton ko on muitakin asunnottomia. Säin kyllä asunnon mut en ollu saanu avaimia vielä kun uusi vuokranantaja oli työmatkalla saksassa olin vielä maksanu vuokratki koko kesältä ilman asumistukea niin ei uusittu vuokrasopimusta koska minulla ei ole vara asua siinä vuokra oli 650e veden kans sain sit takautuvan asumistuen elokuulle 258e josta kela peri 200e jotain takas ja sosku 58e en saanu mitään muutakokorkojen korot maksettavaksi ja ulosottoon isot velat kelan ja soskun takia neljän vuoden aikana.