Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Etuuksien ja palkka- ja yrittäjätulojen yhdistämisen monimutkaisuus on haaste nykyisessä sosiaaliturvassa

Julkaistu 16.12.2020

Yksi sosiaaliturvauudistuksen keskeisistä teemoista on ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen. Toimeentuloturvaetuuksien saajista joka kolmas saa myös palkka- tai yrittäjätuloja. Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistämisen monimutkaisuus vaikuttaa erityisesti työttömiin tai osa-aikaisesti työllistyviin.

Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa on nostettu esiin työttömyys-, tulo- ja byrokratialoukuiksi nimettyjä työnteon kannustinloukkuja. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on tunnistettu ne tilanteet, joissa työtön saa työttömyysturvan lisäksi myös asumistukea ja erityisesti ne tilanteet, joissa tulojen täydennykseksi tarvitaan viimesijaista perustoimeentulotukea. Tässä kirjoituksessa keskitytään tarkastelemaan näiden kolmen etuuden eri yhdistelmien yleisyyttä. Kirjoituksessa tarjotaan tietoa myös palkka- ja yrittäjätulojen yleisyydestä näitä etuuksia ja erityisesti niiden yhdistelmiä saaneiden työikäisten joukossa.

Joka kolmas saa työttömyysetuuden lisäksi myös yleistä asumistukea ja perustoimeentulotukea

Työttömän ensisijainen sosiaaliturva on työttömyysetuus. Jos työtön ei kuulu työttömyyskassaan, Kela voi maksaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Vuonna 2020 näiden tukien suuruus on bruttona keskimäärin noin 724 euroa/kk. Pienituloisten kotitalouksien on lisäksi mahdollista saada yleistä asumistukea. Jos kotitalouden tulot ja varat eivät tämänkään jälkeen riitä kaikkien tarpeellisten menojen kattamiseen, voi kotitalous hakea vielä perustoimeentulotukea.

Näiden kolmen etuuden päällekkäisyyttä on voitu seurata ajantasaisesti vuoden 2017 alusta lähtien, kun perustoimeentulotuki siirtyi Kelan vastuulle. Tämän tarkastelun ulkopuolelle jäävät työttömyyskassojen maksama ansiopäiväraha sekä kuntien maksama täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki.

Kuviossa 1 on tarkasteltu sitä, kuinka moni 18–64-vuotiaista etuuksien saajista on saanut kolmea Kelan etuutta (työttömyysetuus, yleinen asumistuki ja perustoimeentulotuki) samanaikaisesti helmikuussa 2020. Tarkastelusta on jätetty pois opintorahaa saavat henkilöt, koska heistä iso osa saa yleistä asumistukea, mutta he eivät yleensä voi saada työttömyysturvaa. Opiskelijoiden työssäkäynnin ja etuuksien yhdistämisen selvittäminen on oma kysymyksensä, jota ei käsitellä tässä kirjoituksessa.

Kuvaaja: 18–64-vuotiaat, jotka saivat toimeentulotukea, yleistä asumistukea ja Kelan työttömyysetuutta tai näitä samanaikaisesti helmikuussa 2020. Kuvasta näkee, että 66 900 henkilöä sai näitä kolmea etuutta samanaikaisesti.
 

Helmikuussa 2020 työttömyysetuutta (peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea) maksettiin hieman yli 200 000 henkilölle, joista 38 prosenttia sai pelkästään kyseistä etuutta. Joka kolmas työttömyysetuuden saajista sai myös yleistä asumistukea ja perustoimeentulotukea. Kolmanneksi yleisin tukiyhdistelmä 26 prosentin osuudellaan tässä joukossa oli työttömyysturva ja yleinen asumistuki. Yhdistelmänä harvinaisin oli työttömyysturva ja perustoimeentulotuki, jota sai vain 3 prosenttia työttömyysturvan saajista.

Työttömyysturvan saajista kaikkiaan 59 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 36 prosenttia perustoimeentulotukea. (Kuvio 1.) Työttömyysetuuden täydentäminen yleisellä asumistuella ja perustoimeentulotuella on siis melko yleistä.

Perustoimeentulotuen saajista suurin osa saa myös muita etuuksia

Myös yleisen asumistuen hieman yli 300 000 saajan joukossa yleisintä (44 % saajista) oli saada vain kyseistä tukea näistä kolmesta etuudesta. Vaikka opiskelijat on poistettu tästä joukosta, voi tuen saajilla olla tuloinaan kuitenkin esimerkiksi ansio-, sairaus- tai vanhempainpäivärahaa, tai palkka- ja yrittäjätuloja. Myös tässä joukossa toiseksi yleisintä (22 %) oli saada kaikkia kolmea tarkasteltua etuutta. Kahta etuutta saavat jakautuvat melko tasan: työttömyysturvaa sai 17 % ja perustoimeentulotukea 16 %. (Kuvio 1.)

Perustoimeentulotuen noin 150 000 saajan joukossa yleisin ryhmä on kaikkia kolmea etuutta saavat, joita oli lähes puolet (46 %) perustoimeentulotuen saajista. Reilulla kolmanneksella (34 %) tukiyhdistelmänä oli yleinen asumistuki ja perustoimeentulotuki. Tuen saajista 16 prosenttia sai vain perustoimeentulotukea. Perustoimeentulotuen ja Kelan maksaman työttömyysturvan yhdistelmää sai näin käänteisesti tarkasteltuna vain pieni osuus, 4 prosenttia perustoimeentulotuen saajista. (Kuvio 1.)

Puolet perustoimeentulotukea saavista aikuisista saa siis Kelan maksamaa työttömyysturvaa, yleensä yhdessä asumistuen kanssa. Tämän lisäksi työttömiksi on usein laskettu myös vailla ensisijaisia etuuksia olevat henkilöt, joita on ollut keskimäärin noin joka kolmannessa perustoimeentulotukea saaneessa kotitaloudessa. Muut perustoimeentulotukea saavat työikäiset henkilöt saavat yleensä esimerkiksi lasten kotihoidon tukea, vanhempainpäivärahaa, sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä eli he ovat siis ainakin väliaikaisesti työvoiman ulkopuolella olevia.

Perustoimeentulotuki muodostaa kannustinloukun

Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että työttömyysturvan suojaosa (yleensä 300 €/kk) ja yleisen asumistuen ansiotulovähennys (300€/kk) ovat hyviä kannusteita työnteolle taloudellisessa mielessä. Perustoimeentulotuen saaminen sen sijaan heikentää työnteon taloudellisia kannustimia.

Perustoimeentulotuessa tuen saaja saa pitää ansiotuloistaan 150 euroa ilman, että se vaikuttaa perustoimeentulotuen laskelmaan (ns. etuoikeutettu tulo). Perustoimeentulotuen 150 euron suojaosan haaste on, että sen ylittävät tulot vähentävät maksettavaa perustoimeentulotukea täysimääräisesti. Ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että perustoimeentulotukea saavat työssäkäyvät henkilöt optimoisivat palkka- tai yrittäjätulonsa juuri tuohon rajaan. Valtaosalla heistä nämä tulot ylittävät myös työttömyysturvan suojaosan eli 300 euroa kuukaudessa.

Vaikka kaikki työttömät periaatteessa kuuluvat potentiaaliseen työttömyysetuuksien ja palkkatulojen yhdistäjien joukkoon, on myös hyvä olla tietoa siitä, kuinka suuri osa etuuden saajista saa useampaa etuutta ja niiden lisäksi palkka- tai yrittäjätuloja. Erityisesti useamman sosiaaliturvaetuuden ja palkka- ja yrittäjätulojen yhdistämistä ei juurikaan ole aiemmin tarkasteltu.

Asiaa monimutkaistaa se, että vaikka kaikissa aiemmin tarkastelluissa etuuksissa on jonkinlainen palkka- ja yrittäjätulojen ja etuuden yhdistämisen mekanismi, tulot vaikuttavat etuuksiin eri tavoin. Alla on kuvattu, miten kuviossa 2 havainnollistettu palkka- ja yrittäjätulojen yleisyys helmikuussa 2020 kunkin etuuden osalta voi tarkoittaa.

Työttömyysturva

Työttömyysturva maksetaan takautuvasti yleensä edeltävän neljän viikon tai kuukauden ajanjaksolta. Jos tuensaaja hakee edelliseltä kuulta maksettavaa työttömyysturvaa säännöllisesti seuraavan kuukauden alkupäivinä, on helmikuun 2020 työttömyysturvassa kyse tammikuulta maksettavasta työttömyysturvasta. Työttömyysturva on soviteltu yhteen tammikuussa maksettuun palkkaan, joka voi koskea työnantajan palkanmaksupäivistä riippuen myös esimerkiksi joulukuussa tehtyä työtä. Lisäksi on hyvä huomata, että Kelan työttömyysturvan maksurekisteristä voidaan tunnistaa vain tilanteet, joissa työtulo ylittää sovitellun tulon rajan eli kuukauden maksujaksolla 300 e ja neljän viikon maksujaksolla 279 e. Näin ollen kaikki työttömyysturvan saajien työssäkäynti ei näy tässä tarkastelussa.

Yleinen asumistuki

Helmikuussa 2020 maksetun yleisen asumistuen laskennassa huomioitu palkka- tai yrittäjätulo riippuu siitä, milloin tukea saava ruokakunta on viimeksi hakenut pääsääntöisesti vuodeksi eteenpäin myönnettävää asumistukea tai milloin sen maksuperuste on tarkastettu. Kyseessä siis voi olla maaliskuun 2019 alusta tai sen jälkeisestä ajankohdasta vähintään 3 kuukautta jatkunut tulo tai epäsäännöllisten tulojen tilanteessa arvio seuraavien 12 kuukauden keskiarvotulosta. Todelliset tulot helmikuussa 2020 voivat kuitenkin olla suuremmat tai pienemmät, koska vasta tulojen kasvu vähintään 400 euroa tai pienentyminen vähintään 200 euroa johtaa asumistuen tarkistukseen.

Perustoimeentulotuki

Perustoimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kuluvalle tai seuraavalle kuukaudelle, kun kuukauden muut tulot ja menot ovat tiedossa. Helmikuussa 2020 maksetun perustoimeentulotuen laskennassa huomioiduissa tuloissa voi olla kysymys helmikuussa 2020 tosiasiallisesti saaduista palkka- tai yrittäjätuloista, niiden arviosta tai edeltävien kuukausien perusteella arvioiduista tuloista.

Toisin sanoen se, miten etuuteen vaikuttavat tulot huomioidaan ajallisesti, vaihtelee etuuksittain. Tässä tarkastelussa on yksinkertaistamisen vuoksi luovuttu siitä, että palkka- tai yrittäjätulot olisi huomioitu tuloina kaikkien etuuksien laskennassa juuri helmikuussa 2020. Henkilö on sen sijaan laskettu tulojen saajaksi, jos hänellä on ollut palkka- tai yrittäjätuloja edes jossain tarkastelun kohteena olevan helmikuussa 2020 maksetun etuuden laskennan pohjana. Käytännössä tämä tarkoittaa yleisimmin yleisen asumistuen laskennan pohjana olleita palkka- tai yrittäjätuloja.

Moni käy töissä kannustinloukuista huolimatta

Helmikuussa 2020 Kelan maksamaa työttömyysetuutta saaneesta hieman yli 200 000 henkilöstä vajaalla viidenneksellä oli lisäksi palkka- tai yrittäjätuloja. Työttömyysetuutta ja yleistä asumistukea saavista näitä tuloja oli lähes kolmanneksella. (Kuvio 2.) Palkka- tai yrittäjätuloja saaneista työttömyysturvan saajista huomattava osa (45 %) sai lisäksi yleistä asumistukea ja noin joka kuudes (17 %) yleistä asumistukea ja perustoimeentulotukea.

Kaikkia kolmea etuutta ja niiden lisäksi palkka- tai yrittäjätuloja saaneita oli noin 6 100 henkilöä eli lähes joka kymmenes kolmea etuutta yhtäaikaisesti saaneista 66 900 henkilöstä. Kaikkein yleisimmin palkka- tai yrittäjätuloja oli kuitenkin pelkkää asumistukea saaneilla henkilöillä, joista palkka- tai yrittäjätuloja oli yli 60 prosentilla.

Kuvaaja: Palkka- ja yrittäjätulojen yleisyys Kelan etuuksien saajilla. Osuus 18–64-vuotiaista etuuksien saajista helmikuussa 2020.
 

Viimesijaisen perustoimeentulotuen saajien heikot taloudelliset kannustimet työntekoon ja perustoimeentulotukea saavien henkilöiden mahdollisesti hankalampi työmarkkinatilanne (taustalla esimerkiksi usein pitkittynyttä työttömyyttä, mahdollisia työ- ja toimintakyvyn ongelmia) näkyvät myös tässä tarkastelussa. Perustoimeentulotukea saavien työnteko on muiden etuuksien saajia harvinaisempaa. Palkka- tai yrittäjätulojen kasvaessa oikeus perustoimeentulotukeen myös lakkaa melko nopeasti varsinkin, jos kyse on pienestä kotitaloudesta.

Joka tapauksessa myös kaikista työikäisistä perustoimeentulotuen saajista palkka- tai yrittäjätuloja oli 13 prosentilla. Noin puolet perustoimeentulotukea ja palkka- tai yrittäjätuloja saavista henkilöistä sai myös yleistä asumistukea ja joka kolmas vielä lisäksi työttömyysetuuttakin. Sen sijaan perustoimeentulotuen, työttömyysturvan ja palkka- tai yrittäjätulojen yhdistelmä on hyvin harvinainen. Vain noin 500 henkilöä sai näitä kolmea yhtäaikaisesti helmikuussa 2020. (Kuvio 2.)

Kuviossa 2 kuvattu tilanne ei aivan täsmällisesti kerro, ovatko kyseisiä etuuksia saaneet ylipäänsä saaneet palkka- tai yrittäjätuloja juuri helmikuussa 2020. Kuitenkin siitä voidaan päätellä jonkinlainen mittakaava sille joukolle, jolle palkka- ja yrittäjätulojen ja sosiaaliturvan yhdistäminen on arkipäivää ja se, että tämän joukon työntekoa ainakaan työttömyys- tai byrokratialoukut eivät ole hillinneet.

Tuija Korpela
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin