Avohoidon lääkekustannukset vaihtelevat maakunnittain – tulevaisuudessa korostuvat tiedolla johtaminen ja kokonaisuuden hallinta

Created with Sketch. 14.1.2021
Created with Sketch.
Heino Pekka
Created with Sketch.
Kari Heini
Created with Sketch.
Koskinen Hanna
Created with Sketch.
Rättö Hanna
Created with Sketch.
Sarnola Kati

Jaa artikkeli Avohoidon lääkekustannukset vaihtelevat maakunnittain – tulevaisuudessa korostuvat tiedolla johtaminen ja kokonaisuuden hallinta sosiaalisessa mediassa

Maakunnat voivat tulevaisuudessa rahoittaa avohoidon lääkekorvausmenoja. Lääkkeiden kustannukset ja sairausvakuutuskorvausten määrät kuitenkin eroavat maakuntien välillä. Maakuntien tai tulevaisuuden hyvinvointialueiden rahoitusvastuun laajentaminen edellyttää tiedolla johtamista ja tiedon laaja-alaista hyödyntämistä.

 

Sote-uudistuksen yhteydessä halutaan purkaa sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitusta. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti marraskuussa 2020 purkamista pohjustavia valmisteluryhmiä. Lääkekorvauksien valmisteluryhmän tehtävänä on selvittää, mitä osaa sairaanhoitokorvauksista ja etuuksien kokonaisuudesta purkaminen koskisi (STM, asettamispäätös 148:00, 2020).

Yksi keino purkamiseen on maakuntien tai tulevien hyvinvointialueiden osallistuminen rahoituksen järjestämiseen.

Tällä hetkellä lääkkeitä rahoitetaan julkisista varoista kaksikanavaisen järjestelmän kautta: julkisessa terveydenhuollossa lääkkeiden rahoitusvastuu on pääosin kunnilla, kun taas avohoidon reseptilääkkeiden kustannuksia korvataan sairausvakuutuksesta kansallisella tasolla. Lisäksi potilaat maksavat osan sairausvakuutuksesta korvatuista lääkkeistä itse omavastuina. Reseptilääkkeisiin liittyviä kustannuksia voidaan maksaa myös toimeentulotuesta (voit lukea lisää aiheesta Kelan Tutkimusblogista).

Maakuntien rahoitusvastuun kasvattamisen odotetaan rohkaisevan niitä arvioimaan nykyistä paremmin lääkehoitojen vaikuttavuutta ja kustannuksia sekä kannustavan seuraamaan ja kehittämään lääkehoitoprosesseja ja lääkkeen määräämisen ohjausta.

Tarkastelemme tässä blogikirjoituksessa avohoidon lääkekustannusten ja -korvausten jakautumista maakunnittain. Lisäksi tarkastelemme, miten kustannukset ja korvaukset ovat kehittyneet vuosien 2016 ja 2019 välillä. Tarkastelemme myös, miten ne kussakin maakunnassa suhteutuvat keskimääräisiin kustannuksiin ja korvauksiin korvauksensaajaa kohden koko maassa. Maakuntatason tarkastelu on kiinnostavaa myös tulevien hyvinvointialueiden näkökulmasta, sillä ne perustuvat nykyiseen maakuntajakoon.

Kirjoitus aloittaa lääkekustannusten alueellista kohdentumista käsittelevien blogikirjoitusten sarjan.

 

Avohoidon reseptilääkkeet yksi nopeimmin kasvavista terveydenhuollon kustannuseristä

Vuonna 2018 Suomen terveydenhuollon menot olivat 21,1 miljardia euroa, joista lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden osuus oli hieman yli 12 prosenttia (2,6 miljardia euroa) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020).

Avohoidon reseptilääkkeiden menot ovat yksi nopeimmin kasvavista kustannuseristä. Vuonna 2018 kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna yli 8 prosenttiyksikköä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020).

Vuonna 2019 avohoidon reseptilääkkeistä maksettiin lääkekorvauksia 1,55 miljardia euroa yli kolmelle miljoonalle lääkkeiden käyttäjälle (Fimea ja Kela 2020). Kaiken kaikkiaan korvattuja lääkemääräyksiä oli 43,4 miljoonaa kappaletta. Kelan perustoimeentulotuen maksusitoumuksilla maksettu apteekkiostojen summa oli noin 37 miljoonaa euroa.

 

Kustannukset ja maksetut korvaukset ovat kasvaneet Kainuuta lukuun ottamatta

Tässä blogikirjoituksessa käytetty tieto lääkkeen ostajan asuinalueesta perustuu tapahtumavuoden asuinkuntatietoon. Maakuntia tarkastellaan vuoden 2019 kuntajakoon perustuen (Tilastokeskus 2020).

Ensin tarkastelemme avohoidon sairausvakuutuksesta korvattavien reseptilääkkeiden kustannusten muutosta korvauksensaajaa kohden vuodesta 2016 vuoteen 2019. Muutos vaihtelee maakunnittain (Kuva 1). Se on ollut suurinta Lapissa (+14,8 %) ja Pohjanmaalla (+12,2 %) ja maltillisinta Kainuussa (+1,4 %). Nousu on ollut maltillista myös Kymenlaaksossa (+4,8 %), Uudellamaalla (+4,9 %), Ahvenanmaalla (+5,5 %) ja Päijät-Hämeessä (+5,7 %).

Koko Suomen osalta kustannusten muutos korvauksensaajaa kohden on ollut keskimäärin +7,6 %.

 

Kustannusten muutos korvauksensaajaa kohden vaihtelee maakunnittain

Avohoidon sairausvakuutuksesta korvattavien reseptilääkkeiden kustannusten muutos korvauksensaajaa kohden vuodesta 2016 vuoteen 2019 maakunnittain.

 

Kuva 1.  

 

Maksettujen sairausvakuutuskorvausten muutos korvauksensaajaa kohden vaihtelee sekin maakunnittain ja seuraa pääpiirteittäin kustannusten muutosta (Kuva 2). Korvauksien muutos korvauksensaajaa kohden on ollut suurinta Lapissa (+14,7 %), Pohjanmaalla (+13,1 %) ja Varsinais-Suomessa (+12,9 %). Kainuu on ainoa maakunta, jossa korvauksien määrä saajaa kohden on laskenut (-1,6 %). Muutos korvauksensaajaa kohden on Kainuun jälkeen ollut maltillisinta Kymenlaaksossa (+3 %), Päijät-Hämeessä (+3,2 %), Uudellamaalla (+5 %) ja Pohjois-Savossa (+5,1 %).

Koko Suomen osalta korvausten muutos korvauksensaajaa kohden on ollut keskimäärin +10,7 %.

 

Korvausten määrä saajaa kohden laski vain Kainuussa

Maksettujen sairausvakuutuskorvausten muutos korvauksensaajaa kohden vuodesta 2016 vuoteen 2019 maakunnittain.

Kuva 2.    

 

Jos korvaustensaajien määriä maakunnissa ei oteta huomioon, sekä kustannusten että maksettujen korvausten muutos vuodesta 2016 vuoteen 2019 vaihtelevat nekin maakunnittain.

Kustannusten muutos on ollut suurinta Lapissa (+13 %) ja Varsinais-Suomessa (+12,8 %) ja maltillisinta Kainuussa (-2,1 %) ja Kymenlaaksossa (+1,2 %) (Kuva 3).

Korvausten muutos on ollut suurinta Lapissa (+17,8 %), Varsinais-Suomessa (+17,6 %) ja Pohjanmaalla (+16,5 %) ja maltillisinta Kainuussa (-1,8 %) ja Kymenlaaksossa (+2,3 %) (Kuva 4). Huomattavaa on, että tässä tarkastelussa maakunnista vain Kainuussa kustannukset ja korvaukset ovat vuonna 2019 olleet pienemmät verrattuna vuoteen 2016.

 

Kustannusten ja korvausten kokonaismäärä laski vain Kainuussa

Avohoidon sairausvakuutuksesta korvattavien reseptilääkkeiden kustannusten muutos vuodesta 2016 vuoteen 2019 maakunnittain.

 

Maksettujen sairausvakuutuskorvausten muutos vuodesta 2016 vuoteen 2019 maakunnittain.

 

On selvää, että esimerkiksi muuttoliike ja väestön ikääntyminen vaikuttavat kustannusten ja korvausten muutoksiin, eivätkä maakunnat ole samanlaisessa tilanteessa. Jos maakunnat tai tulevat hyvinvointialueet osallistuvat avohoidon lääkekustannusten rahoittamiseen, tulee pohdittavaksi, miten rahoituksella järjestetään tarvittavat palvelut huomioiden maakuntien erilainen ikä- ja sairastavuusrakenne.

 

Tiedolla johtamisella kohti alueellista tasa-arvoa

Maakuntien rahoitusvastuun laajentaminen lääkekorvauksissa voi aiheuttaa maakunnalle tarvetta säästää joidenkin muiden tehtäviensä hoitamisessa, ellei riittäviä keinoja kustannusten hallintaan ole otettu käyttöön. Asian nostaa esille STM:n lääkehoitoa ja lääkkeiden jakelua käsittelevä virkamiesmuistio, ns. lääkealan tiekartta. Maakunnissa onkin syytä pohtia tarkasti jo etukäteen, onko kustannusten hillintä yksittäisellä osa-alueella, esimerkiksi korvattavissa lääkkeissä, se tapa, jolla halutaan edetä. Yhteiskunnallisena tavoitteena kuitenkin lienee potilaan paras mahdollinen hoito olemassa olevat resurssit sekä hoitojen ja toimenpiteiden vaikuttavuus huomioiden.

Lääkehuollon järjestämistä ja rahoitusta tulee tarkastella kokonaistaloudellisesti ja turvata vaikuttavien lääke- ja muiden hoitojen yhtäläinen saatavuus sekä alueellisen tasa-arvon toteutuminen. Se edellyttää saatavilla olevien kustannus-, korvaus- ja vaikuttavuustietojen hyödyntämistä.

Lääkkeisiin ja lääkekorvauksiin liittyvän rahoitusvastuun osittainenkin siirtäminen maakunnille ja tulevaisuuden hyvinvointialueille vaatii alueilta kyvykkyyttä ja resursseja tiedolla johtamiseen. Muutoin vaarana on alueellinen eriytyminen siten, että hoidot ovat potilaille tarjolla eri tavalla heidän asuinalueestaan riippuen.

Selvitettävänä asiana on myös esimerkiksi se, miten lääkkeiden korvaaminen turvataan tilanteessa, jossa menot ylittävät ennakkoarvion. Tällä hetkellä ei ole olemassa myöskään alueellista lääkehoidon kokonaisuuden ohjauksen tasoa, joten tehtävä tulee olemaan maakunnille uusi ja vaativa.

Sekä kansallisella että alueellisella ohjauksella on niin rahoitusvastuiden uudelleen järjestämisessä kuin myöhemmin toteuttamisen ohjauksessa ja koordinoinnissakin keskeinen rooli.

 

Kokonaisuuden hallinta korostuu entisestään tulevaisuudessa

Tämän blogikirjoituksen tarkastelussa ei otettu huomioon alueellisia eroja esimerkiksi hoitokäytännöissä ja sairastavuudessa, sairaalalääkkeiden jakelussa ja rahoituksessa tai lääkkeettömän hoidon järjestämisessä, vaan tarkastelu rajoittuu avohoidon sairausvakuutuksesta korvattuihin lääkkeisiin.

Nyt ja tulevaisuudessa on keskeistä tarkastella kustannuksia ja palveluiden järjestämistä kokonaisuutena. Se on tärkeää paitsi alueiden välisen tasa-arvon säilyttämiseksi, myös kansallisen rahoituksen kestävyyden takaamiseksi. On toivottavaa, että nykyisen monikanavaisen lääkekorvausjärjestelmän osittaisen purkamisen seurauksena vähenee riski osaoptimointiin, eli kustannusten siirtämiseen rahoittajalta toiselle esimerkiksi sairaala- ja avohoidon lääkkeiden tai lääkehoidon ja lääkkeettömän hoidon välillä.

 

Tekstiä muokattu 4.2.2021: Aiemmin tekstissä kerrottiin virheellisesti, että vuonna 2019 avohoidon reseptilääkkeistä maksettiin lääkekorvauksia 1,46 miljardia euroa. Kyseinen luku oli vuodelta 2018. Tekstiin on korjattu oikea vuoden 2019 määrä 1,55 miljardia euroa.

 

Kati Sarnola
Erikoistutkija, Kela
Twitter: @KatiSarnola

Pekka Heino
Tutkija, Kela

Heini Kari
Erikoistutkija, Kela
Twitter: @heinikari

Hanna Koskinen
Ryhmäpäällikkö, Kela
Twitter: @hannakkoskin

Hanna Rättö
Tutkija, Kela
Twitter: @hanna_ratto

 

Lue lisää:

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus ja Kansaneläkelaitos: Suomen Lääketilasto 2019. Helsinki 2020.

Sosiaali- ja terveysministeriö: Asettamispäätös 148:00, 2020: Monikanavarahoituksen purkamisen työryhmät.

Sosiaali- ja terveysministeriö: Näkökulmia lääkehoitoon ja lääkkeiden jakeluun liittyvistä muutostarpeista: Virkamiesmuistio. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:5.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2018. Tietoja päivitetty 30.9.2020.

Tilastokeskus: Maakunnat 2020.