Tutkimusta reseptillä määrätyistä lääkkeistä tehdään entistä kattavammilla rekisteriaineistoilla

Created with Sketch. 8.9.2020
Created with Sketch.
Kari Heini
Created with Sketch.
Rättö Hanna

Jaa

Kanta-palvelujen Reseptikeskuksen tutkimusaineisto on uusi lääkerekisteritiedon lähde. Tutkijoilla ja muilla lääkerekisteritiedoista kiinnostuneilla on nyt käytössä aiempaa laajemmat tiedot Suomessa kirjoitetuista avohoidon lääkemääräyksistä ja apteekkien lääketoimituksista. Tässä blogissa tarkastelemme Kanta Reseptikeskuksen ja Kelan reseptitiedoston tietosisältöjä.

Kanta Reseptikeskuksen aineisto sisältää tiedot kaikista sähköisistä lääkemääräyksistä (resepteistä) sekä niihin liittyvistä avoapteekkien tekemistä lääketoimituksista. Aineisto on kattava vuodesta 2017 alkaen. Sairausvakuutuksesta korvattujen lääketoimitusten rekisterin, eli perinteisesti tutkimuskäytössä olleen Kelan reseptitiedoston, tietoihin kuuluvat vain ne apteekkien lääketoimitukset, joista on maksettu sairausvakuutuskorvausta. Niiden toimitusten lisäksi, joista on maksettu sairausvakuutuskorvausta, reseptitiedosto sisältää myös vastaavien alle alkuomavastuun jääneiden ostojen tiedot. Kelan reseptitiedoston tietoja on saatavilla kattavasti vuodesta 1995 alkaen. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Kanta Reseptikeskuksen ja Kelan reseptitiedoston tietosisältöjä (https://www.kanta.fi/ammattilaiset/laakkeen-maaraaminen)

Vuoden 2019 Kanta Reseptikeskuksen tietoaineisto sisältää tiedot noin 67 miljoonasta lääketoimituksesta. Samalta vuodelta Kelan reseptitiedostossa on tietoja noin 53,5 miljoonasta lääketoimituksesta. Tiedot noin 20 prosentista vuonna 2019 tehdyistä lääketoimituksista eivät siis olleet saatavilla Kelan reseptitiedostosta. Sekä Kanta Reseptikeskus että Kelan reseptitiedosto sisältävät tietoa vain avohoidon lääkkeistä, eivätkä tiedot sairaala- ja laitoshoidon lääkkeistä sisälly kumpaankaan rekisteriin. Lisäksi rekistereihin kertyvät tiedot vain reseptillä toimitetuista lääkkeistä, eli ilman reseptiä ostetut valmisteet eivät sisälly kumpaankaan rekisteriin.

Kanta Reseptikeskukseen ja Kelan reseptitiedostoon sisältyvien lääketoimitustietojen kattavuus ei ole kaikissa lääkeryhmissä samanlainen. Lääkeryhmissä, jossa suuri osa toimitetuista lääkkeistä on sairausvakuutuksesta korvattavia, Kanta Reseptikeskuksen ja Kelan reseptitiedoston tiedot lääketoimituksista vastaavat toisiaan hyvin (taulukko 2). Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi ruuansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet (ATC-ryhmä A) sekä syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat (ATC-ryhmä L). Toisaalta taas lääkeryhmissä, joihin kuuluu sairausvakuutuksesta korvattavien toimitusten lisäksi myös paljon ilman korvausta toimitettuja lääkkeitä, Kanta Reseptikeskuksen ja Kelan reseptitiedoston tiedot lääketoimituksista poikkeavat toisistaan. Tällaisia lääkeryhmiä ovat esimerkiksi silmä- ja korvatautien lääkkeet (S) ja sukupuolihormonit (G).

Taulukko 2. Kelan reseptitiedoston lääketoimitustietojen kattavuus verrattuna Kanta Reseptikeskuksen lääketoimituksiin yleisimmissä lääkeryhmissä vuonna 2019.

Myös lääkeryhmät, joissa Kelan reseptitiedoston kattavuus on kokonaisuudessaan hyvä, voivat sisältää alaryhmiä tai yksittäisiä lääkeaineita, joiden tarkasteluun ja tutkimiseen kannattaa hyödyntää Kanta Reseptikeskuksen aineistoja. Esimerkiksi systeemisesti vaikuttavien infektiolääkkeiden ATC-ryhmä (J) sisältää lääkeryhmiä, joissa huomattava osa toimitetuista lääkkeistä ei ole sairausvakuutuksesta korvattavia, eivätkä siten sisälly Kelan reseptitiedoston tietoaineistoon. Tällaisesta ryhmästä esimerkki on pääasiassa virtsatieinfektioiden hoitoon käytettävien mikrobilääkkeiden ATC-ryhmä J01E, jossa noin puolet lääketoimituksista ei sisälly Kelan reseptitiedoston tietoaineistoon (kuvio 1). 

 

Kuvio 1. Sulfonamidit ja trimetopriimivalmisteet -lääkeryhmän (ATC-koodi J01E) lääketoimitukset vuonna 2019.

Kelan reseptitiedostosta ei siis ole saatavilla tietoa avohoidon lääkkeen käytöstä lääkeryhmissä, joihin kuuluvat valmisteet eivät yleensä ole sairausvakuutuksesta korvattavia. Sille, ettei jokin lääke kuulu sairausvakuutuksen piiriin, voi olla useita syitä. Sairausvakuutuslain mukaan sairausvakuutuksesta voidaan korvata vain sairauden hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.  Esimerkiksi raskauden ehkäisy ei ole sairauden hoitoa. Toisaalta, jos lääkeyritys ei hae valmisteelle korvattavuutta tai ehdota kohtuullista tukkuhintaa, jää lääke korvausjärjestelmän ulkopuolelle, sillä sairausvakuutuskorvausprosessi käynnistyy yrityksen aloitteesta. Korvattavuus voi myös vaihdella esimerkiksi pakkauskoon mukaan samaakin lääkeainetta sisältävillä saman lääkeyrityksen lääkevalmisteilla. Mikäli valmisteet on apteekista toimitettu sähköisellä reseptillä, tiedot niiden toimituksista sisältyvät kuitenkin Kanta Reseptikeskuksen tietoaineistoon.

Kanta Reseptikeskuksen tietojen perusteella aiempaa kattavampi kuva reseptillä toimitettujen lääkkeiden kokonaiskulutuksesta

Kanta Reseptikeskuksen lääketietojen perusteella saadaan aiempaa kattavampi kuva reseptillä toimitettujen lääkkeiden kokonaiskulutuksesta myös niissä lääkeryhmissä, joissa kaikki toimitukset eivät ole sairausvakuutuksesta korvattavia. Toisaalta ryhmissä, joissa valtaosa toimituksista korvataan sairausvakuutuksesta, vastaavat Kelan reseptirekisterin tiedot sairausvakuutuksella korvatusta lääkekäytöstä hyvin kokonaiskulutusta. Käytettäessä apteekkien lääketoimituksiin liittyviin rekistereihin karttuvia tietoja esimerkiksi tutkimustarkoitukseen on tärkeää ymmärtää, millä perusteella tietolähteenä olevan rekisterin tiedot kertyvät. Mikäli halutaan tutkia esimerkiksi sairausvakuutuksesta korvattujen lääketoimitusten osuutta kaikista lääketoimituksista, on tarpeen yhdistää Kanta Reseptikeskuksen ja Kelan reseptitiedoston tietoaineistojen tietoja.

Tutkimusta suunniteltaessa täytyy myös muistaa, että Kanta Reseptikeskuksen tiedot ovat kattavasti saatavilla vasta vuodesta 2017 alkaen. Kelan reseptitiedostosta tietoja taas on saatavilla kattavasti vuodesta 1995 alkaen. Lisäksi tutkimuksissa voidaan hyödyntää myös Kelan erityiskorvausoikeuksien tiedostoa. Se sisältää vuodesta 1964 lähtien tiedot potilaille myönnetyistä lääkkeiden ja kliinisten ravintovalmisteiden erityiskorvausoikeuksista ja rajoitetuista korvausoikeuksista, sekä niiden voimassaolosta.

Lääkerekisteritietoihin perustuvien tutkimusten suunnitteluun, analysointiin ja tulosten tulkintaan liittyy haasteita, ja onkin tärkeää suunnitella tutkimusasetelmat huolellisesti ja hyödyntää jo suunnitteluvaiheessa lääkkeisiin, lääkekorvausjärjestelmään ja lääkehuollon ja -hoidon kokonaisuuteen liittyvää asiantuntemusta. Näin parannetaan tutkimusten laatua ja voidaan välttyä mahdollisilta virhetulkinnoilta.

Kansalliset lääkerekisteritiedot ovat Suomessa korkealaatuisia ja kattavia ja niiden avulla voidaan tutkia esimerkiksi lääkkeiden kulutusta ja haittatapahtumia. Kanta Reseptikeskukseen kertyy tietoa myös esimerkiksi toimittamattomista lääkemääräyksistä ja lääkemääräysten uusimisesta. Näiden tietojen avulla on mahdollista tarkastella lääkkeisiin liittyviä kysymyksiä uusista näkökulmista laajoilla rekisteriaineistoilla. Kannustamme hyödyntämään Kanta Reseptikeskuksen ja Kelan reseptitiedoston aineistoja lääke-epidemiologisessa tutkimuksessa sekä muussa tutkimuskäytössä.

Tietolupaa Kanta Reseptikeskuksen aineiston lääketietojen tutkimuskäyttöön haetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaiselta eli Findatasta (www.findata.fi).

 

Heini Kari

Erikoistutkija, Kela, Tietopalvelut, tutkimusyksikkö

heini.kari@kela.fi

@heinikari

 

Hanna Rättö

Tutkija, Kela, Tietopalvelut, tutkimusyksikkö

hanna.ratto@kela.fi

@hanna_ratto