Työttömyysturvan aktiivimallin seuraukset voivat olla osin ristiriitaisia. Hallinnollista työtä se lisää varmasti.
Työttömyysturvan ns. aktiivimalli on tullut voimaan vuoden alussa. Käytännössä sen vaikutusten pitäisi alkaa näkyä noin kolmen kuukauden päästä, kun ensimmäinen 65 päivän tarkastelujakso päättyy.
Lain soveltaminen vaatii viranomaisilta jonkin verran lisätyötä, koska työttömän toiminta on kirjattava aina 65 päivän jaksoissa jatkopäätelmiä varten. Tämä toiminta itsessään voi muuttaa työttömyysturvan saamisen ehtoja ja työttömyyspäivärahan määrää.
Työttömyysturva voi alentua 4,65 prosentilla, se voi säilyä ennallaan tai siihen voi tulla lisäyksenä joillekin päiville korotusosa tai korotettu ansio-osa tai kulukorvaus työvoimapalveluihin osallistumisen osalta. Tai sitten työttömyysturva on soviteltava työtulojen kanssa tai lopulta evättävä kokoaikaisen työn päiviltä tai ajalta, jolloin palkka ei enää mahdu sovitellun päivärahan raameihin. Osittain tämä on rutiinia työttömyysturvan maksajille, mutta uutta on joka tapauksessa 4,65 prosentin alennuksen ehtojen selvittäminen.
Tietyt pykälät tarvitsevat tulkintaa, jotta tavallinen kansalainen ne ymmärtäisi. Mitä tarkoittaa 4,65 prosentin alennuksen välttämisen ehtona oleva 65 päivän aikana tehty sellainen työ, että se ”kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon”? Se tarkoittaa pääsääntöisesti vähintään 18 tunnin työtä, mutta lisäksi palkan on oltava vähintään työehtosopimusten mukainen. Yrittäjillä, freelancereilla ym. määritelmä on erilainen.
”Tietyt pykälät tarvitsevat
tulkintaa, jotta tavallinen kansalainen
ne ymmärtäisi.”
Jos työtön on todella tehnyt työtä 65 päivän tarkastelujakson aikana, se voi johtaa työttömyyspäivärahan muuttamiseen sovitelluksi päivärahaksi, ellei sitten työttömyyspäivärahaa kokonaan evätä työpäiviltä. Kun työtön on ollut riittävän aktiivinen 65 päivän aikana tekemällä mahdollisesti osa-aikatyötä tai joitakin työpätkiä, seurauksena tästä voi olla päivärahan alentaminen, koska tällöin joudutaan noudattamaan sovitellun päivärahan sääntöjä. Tällöin otetaan tietenkin huomioon 300 euron niin sanottu suojaosa, joka on kohdistettava oikealla tavalla kuukausituloihin.
Työttömyyspäivärahaan voidaan tehdä uudessa laissa määrätty alennus myös silloin, kun päiväraha ei ole muutenkaan täysi päiväraha. Kyse voi olla sovitellusta päivärahasta, vanhempiensa kotona asuvien osittaisesta työmarkkinatuesta tai muun sosiaaliturvan (useimmiten ehkä lasten kotihoidon tuen) kanssa yhteen sovitetusta päivärahasta tai sitten tarveharkinnan vuoksi vajaasta päivärahasta. Alennus tehdään täyteen päivärahaan, josta sitten lasketaan muut vähennykset.
Ei ole itsestään selvää, että sovitellun päivärahan edellytyksenä oleva osa-aika- tai pätkätyö saati sitten 300 euron suojaosuuteen rajoittuva työ aina on riittävää, jotta se ”kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon” ja täyttäisi siten aktiivisuusehdon. Ainakin se on selvitettävä jokaisessa tapauksessa erikseen.
Lakiesityksen (HE 124/2017 vp) perusteluissa viitataan myös mahdollisuuteen, että 4,65 prosentin vähennys kohdistuu soviteltuun päivärahaan. Siinä todetaan kuitenkin, että työ ”todennäköisesti täyttää myös työllistymisedellytyksen”, jos päivärahaa sovitellaan ja siitä maksettava palkka ylittää 300 euron suojaosuuden.
Jos kyse on jatkuvasta osa-aikatyöstä, näin varmaankin yleensä on, mutta lyhyempien työpätkien yhteydessä tilanne voi olla pulmallisempi. Jos työtulojen kanssa soviteltua päivärahaa aletaan maksaa sen jälkeen, kun täyteen päivärahaan on jo tehty 4,65 prosentin alennus, alennus kohdistuu myös soviteltuun päivärahaan, vieläpä suhteellisesti suurempana. Vain koko 65 päivän jakson kuluttua voidaan palata normaaliin päivärahaan, jos aktiivisuusehto on täytetty.
Jos uusi 65 päivän jakso on alkanut siten, että päivärahaan on tehty 4,65 prosentin alennus, alennuksen saa keskeytettyä vain kahden viikon kokoaikaisella työllä. Tämä aktiivisuusehto on ankarampi kuin alkuperäinen ehto. Jos sitä ei täytä, alennus jatkuu seuraavan 65 päivän jakson alkuun asti, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen.
Työvoimapalvelujen riittävyydestä ei takeita
Työttömyyspäivärahan alentamiselta voi välttyä myös osallistumalla vähintään viiden päivän ajan työllistämistä edistäviin palveluihin tai muuhun työvoimaviranomaisten järjestämään työllistämisedellytyksiä parantavaan palveluun tai toimintaan tai rekrytointia tukevaan toimintaan, josta maksetaan työttömyysetuutta.
Vastaan tulee se seikka, että työllistämistä edistäviä palveluja ei ole tarjolla kaikille, ja että ne joka tapauksessa ovat harkinnanvaraisia. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kenelläkään työttömällä ei ole automaattista, subjektiivista oikeutta näihin palveluihin.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntakin huomautti, että työllistymistä edistävien palveluiden volyymi kokonaisuutena ei työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan välttämättä kasva vuoteen 2017 verrattuna, vaikka niihin suunnattiin nimellisesti 25 miljoonan euron lisämääräraha. Käytettävissä olevat määrärahat eivät takaa työvoimaviranomaisen järjestämiä palveluita kaikille työttömyysetuuden saajille. (StVM 22/2017 vp).
”Työllistämistä edistäviä
palveluja ei ole tarjolla
kaikille.”
Valtion talousarviossa olevan numerotaulukon mukaan työvoimapalveluissa on tänä vuonna vähemmän väkeä kuin viime vuonna.
Koska työttömän ”aktiivisuutta” tarkastellaan vain 65 päivän jaksoissa, henkilön aikaisemmalla työ- ja toimintahistorialla ei ole merkitystä. Jos henkilö esimerkiksi irtisanotaan 30 vuotisen työhistorian jälkeen, hänen on ”aktivoiduttava” heti ensimmäisten 65 työttömyyspäivän aikana välttyäkseen päivärahan alentamiselta.
Toinen esimerkki: työtön palaa puolen vuoden työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi. Hänen on ensimmäisten 65 päivän aikana jälleen osoitettava olevansa riittävän ”aktiivinen”, jotta päivärahaan ei tehtäisi 4,65 prosentin alennusta.
Uudessa laissa ei ole mitään ikärajoja. Myös eläkeiän kynnyksellä olevan työttömän päivärahaa voidaan alentaa. Aktiivisuusvaatimukselta säästyvät työkyvyttömyyseläkepäätöstä odottavat, vammaistukia saavat sekä omais- ja perhehoitajina toimivat työttömät.
Työttömyysjaksot keskimäärin yli vuoden mittaisia
Työttömien mahdollisuuksia ”aktivoitua” laissa edellytetyllä tavalla voi arvioida tutkimalla työttömyyden keskimääräistä kestoa. Jos aktiivimalli toteutuisi ihanteellisesti, työttömyysjaksot rajoittuisivat korkeintaan noin 60 päivään eli 12 viikkoon.
Tämä on tietenkin erittäin epätodennäköistä. Viime vuosina työttömyyden keskimääräinen kesto on kohonnut lähelle 60 viikkoa ja jopa ylittänyt 1990-luvun lamakausien tason (kuva 1).
Uusimpienkin tietojen mukaan edelleen jatkuvat työttömyysjaksot ovat keskimäärin yli vuoden mittaisia. Tämä kesto jakautuu epätasaisesti eri ikäryhmiin, eri sukupuoliin ja eri alueille.
TEM:n tilastoista nähdään, että työttömyyden keskimääräinen kesto nousee varsin suoraviivaisesti ikäryhmittäin. Vain nuorimmassa ikäryhmässä ollaan ”ihanteellisen” 12 viikon tuntumassa, mutta esimerkiksi 40–44-vuotiailla työttömyyden keskimääräinen kesto on 54 viikkoa (kuva 2).
Miehillä työttömyyden keskimääräinen kesto oli marraskuussa 60 viikkoa, naisilla 55 viikkoa.
Työttömyyden kesto vaihtelee myös alueellisesti. Marraskuussa 2017 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista vaihteli 20,7 prosentista Etelä-Pohjanmaalla 38,2 prosenttiin Päijät-Hämeessä.
Tarkempi kuva saadaan, kun katsellaan kunnittaisia tietoja työttömyyden keskimääräisestä kestosta.
Nähdään, että Uudellamaallakin on kuntia, joissa työttömyyden kesto ylittää selvästi maan keskiarvon. Esimerkiksi Hangossa se oli viime marraskuussa 77 viikkoa, Inkoossa 76 viikkoa ja Kirkkonummella 69 viikkoa. Helsingissäkin se oli 66 viikkoa, vaikka Helsingissä on vilkkaat työmarkkinat ja myös erilaista osa-aika- ja pätkätyötä tehdään paljon varsinkin palvelualoilla.
Myös Turussa (66 viikkoa) ja Tampereella (61 viikkoa) työttömyyden kesto on keskimääräistä pidempi, joten on vaikea luvata, että työttömien muutto maaseudulta suuriin kaupunkeihin takaisi heille työpaikkoja tai hyviä työvoimapalveluja.
Työttömyysasteen ja työttömyyden keskimääräisen keston välinen korrelaatio ei näytä kovin voimakkaalta (kuva 3). Kunnissa, joissa on suhteellisen alhainen työttömyysaste, voi olla melko pitkä keskimääräinen työttömyyden kesto, ja päinvastoin. Tähän voi vaikuttaa se, miten paljon eri kuntiin on suunnattu erilaisia työvoimapalveluja, joilla työttömyysjaksojen kestoa saa lyhennetyksi.
Aktiivimalli voi lisätä asumistuki- ja toimeentulotukimenoja
Etenkin jos työttömyysturvan 4,65 prosentin alennus jää pitkäaikaiseksi tai pysyväksi, uusi laki johtaa monilla työttömillä asumistuen ja toimeentulotuen tarpeen kasvuun.
Ainakin tältä osin mallin vaikutuksen työnteon kannusteisiin ovat ristiriitaiset, sillä riippuvuus asumistuesta ja toimeentulotuesta vaikuttaa turhauttavasti työnhakuun etenkin pienipalkkaisissa osa-aika- ja pätkätöissä.
Koska valtaosa työttömyysturvan saajista − lähes kaksi kolmasosaa − on perusturvan piirissä, on hyvin todennäköistä, että myös aktiivimallista seuraavat työttömyysturvan alennukset kohdistuvat pääosin perusturvaan. Viime aikoina varsin suuri osa ”aktivoiduista” työttömistä on kylläkin ollut työmarkkinatuen saajia, mutta toisaalta osa-aika- tai pätkätöihin soviteltu päiväraha on selvästi yleisempi ansioturvassa kuin perusturvassa.
Pertti Honkanen
johtava tutkija, Kela
etunimi.sukunimi
Huomautuksia:
Kirjoituksen tilastotiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon, suurimmaksi osaksi Toimiala Online -palvelusta saatavissa oleviin uusimpiin kuukausitietoihin.
Aktiivimallissa oleva 65 päivän jakso viittaa työttömyysturvan maksupäiviin. Niitä on viikossa viisi, ja niitä lasketaan olevan kuukaudessa keskimäärin 21,5. Siten 65 päivärahapäivää vastaa suunnilleen kolmea kalenterikuukautta ja 13:a kalenteriviikkoa.
Työttömyyden kestoa koskevat mittarit viittaavat työttömien työnhakijoiden laskentapäivänä kuukauden lopussa edelleen jatkuviin työttömyysjaksoihin. Luvut eivät sisällä työvoimapalveluissa toteutuneita työttömyyspäiviä, eivätkä ne viittaa päättyneiden työttömyysjaksojen kestoon.
Osaatko kommentoida seuraavaa:
Laissa puhutaan 65 päivän tarkastelujaksosta ja maksupäivistä. Miten tämä suhteutuu sunnuntaina tehtävään työhön osana vaadittavaa tuntimäärää?
Sehän ei ole maksupäivä eikä siten 65 päivän jaksossa, mutta varsin kohtuutonta olisi mikäli sitä ei huomioitaisi. Kuitenkin laki ei ole yksikäsitteinen tämän osalta, mistä kyllä asiantuntijalausunnoissa huomautettiin, mutta muutoksia ei tehty.
Tässä vaiheessa, kun ehtoa täyttävää työtä pitäisi jo tehdä, pitäisi tämän asian olla selvillä – tulkinta vasta maalis-huhtikuussa ei riitä, sillä työttömien tulisi osata toimia oikein jo nyt.
Hei, en ole työttömyysturvajuristi, mutta ymmärtääkseni työttömyysturvalaki ei erottele arkipäivinä ja sunnuntaisin tehtävää työtä. Kun työttömyysturvalaissa määritellään työssäoloehtoon luettava tue, palkansaajilta edellytetään tiettyä tuntimäärää ja toisaalta palkkatasoa, joka täyttää vähimmäisvaatimukset. Siitä minä viikonpäivinä tai kellonaikoina työ tehdään, laki ei puhu.
Entistä sekavammaksi ja vaikeammaksi näyttää menevän. Eikö alkuperäinen tarkoitus ollut jotakin
muuta? Työllistämisen varjolla tehtävä leikkaus, joka ei todellisuudessa työllistä kokoaikaisesti.
Sanktio 4,65% leikkaus, ehdot sen välttämiseen, ei työttömän päätettävissä.
Rahaa pitää kohdistaa tukemaan palkkaamista suoraan työhön. Mistä työtä?
Kaikki on niin sekavaa ja vaarallista karenssien pelossa, että haen vain kokopäivätyötä.
Lukaisin tuon ajatuksen kanssa ja näin työtätekevänä en oikein tiedä mitä työttömän nykyään pitäisi tehdä, muuta kuin hävetä ja kärsiä. Todella järkyttävä tilanne, en yhtään ihmettelisi jos kohta jollain työttömällä tulisi joku suicide by cop -mentaliteetti.
Vaikkakin 300 euron suojaosa ei täyttyisi eikä työttömyysturvaa leikattaisi, se kuitenkin pitää käsitellä erikseen manuaalisesti. Tämä tuo viivästyksen aina ja jokaiselle aktiivimallin täyttäneelle työttömälle. Lisäksi viivästystä tuo myös ERILLISEN erikseen toimitettavan palkanlaskijan yhteystiedoilla varustettavan palkkatodistuksen vaatimus kun työtön työllistyy osa-aikaisesti tai työsuhde loppuu.
Toivoisin nopeana muutoksena sitä, että erillistä työnantajan toimittamaa palkkatodistusta ei enää vaadittaisi vaan siihen riittäisi ns. ”Tilinauha”. Nykyisin verkkopankkien kautta saatavat palkkatodistukset eivät riitä, kun niistä puuttuu ko. yhteystiedot.
Tämä muutos ei varmaankaan vaadi lain muutosta, asetukset ja ohjeistukset riittänee. Eli se voitaisiin tehdä hyvinkin nopealla aikataululla?
Tällaiset joustavat tavat eivät ole mahdollisia, koska aktiivimallin tavoitteena on leikata, ei työllistää. Työllistäminen on vain tekosyy ns. ”heikomman aineksen” kurjistamalla kuolemaan ajamiselle.
Koko toiminnalla ei vaikuta olevan minkäänlaista järkeä – perustelut eivät kestä loogista ajattelua hetkeäkään – esimerkiksi ”norminpurulla” ratsastanut Sipilä luo vain lisää kankeaa byrokratiaa.
Mutta jos hetkenkin ajattelee asiaa köyhimpien hengiltä kurjistamisen kannalta, toiminta näyttääkin yhtäkkiä aivan loogiselta.
Milloin tulee pätkäyrittäjän karikot? TE-toimisto voi tulkita yrittäjän päätoimiseksi yrittäjäksi ja verottaja voi tulkita yrittäjän palkansaajaksi. Kumpi pätee kun toisessa ”aktiivisuus” on sidottu aikaan ja toisessa yrittäjätuloon?
”Tietyt pykälät tarvitsevat tulkintaa, jotta tavallinen kansalainen ne ymmärtäisi.”
Siis niinkuin mitä? Eikö pykäliä voida kirjoittaa selkosuomella ilman laki- ja oikeustieteen koulutusta? Mikä hemmetin ”tavallinen kansa”? Pykälien viilaajilla lienee sisäinen tieto siitä, kuinka monta prosenttia kansasta on ns.
a) tavallisia kansalaisia
b) epätavallisia kansalaisia
c) yli-ihmisiksi luettavia kansalaisia (ilmeisesti pykälien kirjoittajat?)
d) muita kansalaisia tai kansalaisettomia?
Viikottaista työnhakua varten toivoisin painettavan ja jaettavan tavallisille kansalaisille hakijan tiedoilla varustettuja, esitäytettyjä lomakkeita ja postimaksu maksettu-kirjekuoria, jotta aktiivisuus voidaan osoittaa ilman 4,65 % rangaistusveroa. Nimittäin 37 kilmometrin päästä postimerkkien noutamisella on myös oma hintansa – hakureissulla tavallinen kansalainen eli tavis ei ehdi olemaan työmarkkinoiden vapaana riistana.
Yhteenvetona koko aktiivimalli I-II seikkailusta on, että ei vasen käsi tiedä, kenen taskussa se oikea käsi on?
Vanha totuus liene edelleen voimassa – sekavasti ajateltu on sekavasti sanottu…
Pitääkö siis paikkaansa että tämä 18h olisi tehtävä VIIKOSSA aiemmin 65pvän tarkastelujakson sijaan, sellaisen käsityksen tosta saa koska puhutaan samalla työssäoloehdon karttumisesta ja sehän karttuu vain työviikoista jolloin töitä on minimissään 18h.
Maininta vähintään 18 tunnin työstä tarkoittaa 65 päivän tarkastelujakson aikana eikä viikon kuluessa vaadittavaa työtä. Mutta työn on oltava sellaista, että se ”kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon”. Tämä ehto viittaa mm. siihen, että työn on vastattava työttömyysvakuutuksen ehtoja ja täytettävä palkkatasoa koskevat ehdot. Toisaalta se sulkee pois mm. sairausajan palkan tai työn, joka tehdään osasairauspäivärahaa saataessa. Tarkemmin ks. http://www.kela.fi/usein-kysyttya-aktiivimallista
Aktivoiduin toissakesänä ja olin kevytyrittäjä tein 3-tunnin laskutus työ-iltoja. Laskutus oli kokonaisuudessan 135e sis alv 24%. Tästä vähennettiin 5%komissio ja alv+ omat verot jne muut kulut. Palkkana tilille tuli 63euroa. Laskutuksessa ja laskutettavan maksussa kuitenkin kesti senverran, että työmarkkinatuoen haku viivästyi niin, että hakemuksen jälkeen sain viikonpäästä laittaa jo uuden hakemuksen. Kesäkuussa en siis saanut työmarkkinatukea vaan heinäkuussa sain niitä kaksi. No asiaan, koska olen pienituloinen niin joudun kerran vuodessa hakemaan maksuvapautuksen elatusmaksun valtio-osuuteen ja koska olin saanut heinäkuussa 2-työmarkkinatuke niin tämä n84euron vapautus siltä kuulta evättiin. Elikkäs dilemma oli se. että aktivoimalla itseni ja tekemällä jokusen tunnin töitä niin sain maksaa tuosta 63euron käteenjäävästä palkasta valtiolle n205euroa. Se oli todella kannustava aktiviyritys 🙂
Lainaus ylläolevasta Kelan tutkimusblogista:
”Ei ole itsestään selvää, että sovitellun päivärahan edellytyksenä oleva osa-aika- tai pätkätyö saati sitten 300 euron suojaosuuteen rajoittuva työ aina on riittävää, jotta se ”kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon” ja täyttäisi siten aktiivisuusehdon. Ainakin se on selvitettävä jokaisessa tapauksessa erikseen.”
Alla lainaus TE-palvelujen sivuilta:
”Mitä aktiivimalli tarkoittaa?
Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän työnhakijan on 65 työttömyysetuuden maksupäivän tarkastelujakson aikana täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys, jotta etuutta maksetaan täysimääräisenä myös tarkastelujaksoa seuraavat 65 maksupäivää (noin kolme kuukautta). Mikäli aktiivisuusedellytys ei täyty, niin työttömyysetuus pienenee seuraavan tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosenttia. Leikkaus vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.
”Mitä minun käytännössä on tehtävä, jotta työttömyysetuuteni säilyisi ennallaan?
Säilyttääkseen työttömyysetuuden ennallaan työttömän työnhakijan on tarkastelujakson aikana joko
tehtävä 18 tuntia palkkatyötä
ansaittava yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (vuonna 2018: 241 euroa) TAI
oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa
Yhdistelmiä edellä mainituista aktiivisuuden osoittamisen tavoista ei voida laskea yhteen. Aktiivisuusedellytys on siis täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä että.”
Minusta selvästi sanotaan että esim. 18h työ tarkastelujakson 65 päivänä olisi minimi vaatimus.
Mihin perustuu Kelan blogin väite ettei se olisi riittävä? Miksi sitä pitää vielä uudelleen tarkastella ja tehdä käsittelijän omaan mielikuvaan perustuva päätös?
Se ei ole riittävää, mikäli palkka ei ole TES:n mukainen tai 6,91 €/h ellei TES:iä ole.
Kokonaisuudessa ongelmaksi voi osoittautua sekin, jos työaika ei ole todennettavissa, kuten provikkatyössä tai vastaavassa usein. Tällöin tulojesi noustessa putoat työttömyystuelta, mutta se, ettei työaikasi osittaisuus ole todennettavissa, aiheuttaa, ettet ole oikeutettu soviteltuun työttömyystukeen, joka vaatii, että teet nimenomaan osa-aikatyötä. Samaan aikaan on teoriassa ymmärtääkseni mahdollista myös joutua aktiivimallin sanktioiden kohteeksi, jos näennäiset työtunnit eivät ole riittävät (esim. kiinteistövälittäjä). Voikohan työttömyystukea tulla miinusmerkkisenä..?
Että ei nää kyllä mitenkään selittämättä selvää kamaa ole
Tutkimusjohtaja Honkasen analyysi ja artikkeli on sinänsä mielestäni hyvä. Olen tosin jo itse eläkkeellä mutta joutunut olemaan 1991-2015 välisenä aikana paljon työttömänä, välillä taas vientiteollisuuden projekteissa. Keskeistä ko Suomen Systeemissä on poliitikkojen autoritäärinen johtamistyyli, joka elää nk.
”mennyttä aikaa”. Työttömänä ollessani koin aina olevani ”syyllinen”. Viranomainen totesi minulle: ”Jos et mene Sinulle osoitetulle kurssille, poistan kaikki päivärahat”. Ammattikurssikeskuksen kouluttaja totesi että ”ei tästä kurssista ole
Sinun tapauksessa hyötyä, mutta otetaan kurssille- ”koska on aktivoiduttava”, eli pykälistössä oleva pykälistön hallintokohdan sen ja sen momentin toimenpide oli vaan tehtävä”. Ko systeemi- osa-aikatyö, vapaaehtoistyö, työosuuskunnissa tehtävä työ, sovitellut ja muut päivärahat, hoitovapaat, omaehtoisesta opiskelusta tehtävä viranomais-analyysi jne on niin sekava kokonaisuus että sen täysin hallitsevaa ei varmaan Suomesta löydy.
Lisäksi KELA:an tarvittaneen pian parisataa työntekijää lisää ja Työhallintoon 600 henkilöä- selvittelemään lakipykäliä ja käytäntöjä uudesta ”aktivointimallista”. Valtion palkkakulut ja siten verot yhteiskunnassa lisääntyvät.
KELA on hyvä laitos mutta kaikki työ-asioihin liittyvä pitäisi myös muualla (poliitikot) yhteiskunnassa ” selvittää pohjamutia myöten”.
Entinen systeemi, jolloin tuli n 3 kk:n välein itse käydä esittämässä Työvoimatoimistoon paperilla mitä työtä on hakenut,
milloin ja kehen on ollut yhteydessä oli minulle silloin riittävä aktiivisuuden toteennäyttämiseksi. Sillä tavalla minäkin- oma-
ehtoisesti- työllistyin vientiteollisuuteen. Viranomaisia en ole tarvinnut työllistymisessäni vienti teollisuuteen.
Ihan sekopäiltä ne poliitikot vaikuttaa, ei siellä ole muutaman tunnin työpaikkoja, saati kaikille. Tai ne pelleilee varattomien kusannuksella, utopistit, niikuin stressistä ei olisi terveydelle ei olisi seurauksia.Vähintään sydänkohtaus ja hutaan, jos ei muuten niin hassataan miljoonat psykiatreille ja otetaan psykiatrien pääomille lisää lainaa? Hullut puoltaa nykyistä byrokratiaa.Totuus on että rikolisuudelle altitavat sama homma kuin TE-toimiston työharjoittelijat joita sorretaan minkä keretään eikä sille muka voi tehdä mitään. Te- toimisto on auttamattoman vanhanaikainen, silloin kun oli valtion yhtiöitä, tehtaita ja työpaikkoja tässä oli järkeä, mutta yksityisten kapitaalin palvelminen valtion taholta kiristämällä ja uhkailemalla köyhällistöä ei ole hyvä idea, me emme voi kontrolloida mihin rahat menevät.
https://www.adressit.com/te-toimiston_palvelusta_luopuminen
Holhoamisen pitää loppua, me olemme aikuisia ja aikuisten pakottaminen holhottavaksi eritoimistojen osalta on rikos, muutenkin alkanut viimeaikainen oikeistopolitiikka haista suuremman luokan rikkolisuudelta.
https://www.adressit.com/te-toimiston_palvelusta_luopuminen
Vaikuta sinäkin, korvaile korviasi.
Kysyn uudelleen ja odotan vastausta tältä PERTTI HONKASELTA: Pitääkö siis paikkaansa että tämä 18h olisi tehtävä VIIKOSSA aiemmin 65pvän tarkastelujakson sijaan, sellaisen käsityksen tosta saa koska puhutaan samalla työssäoloehdon karttumisesta ja sehän karttuu vain työviikoista jolloin töitä on minimissään 18h.
Vastaa
Maininta vähintään 18 tunnin työstä tarkoittaa 65 päivän tarkastelujakson aikana eikä viikon kuluessa vaadittavaa työtä. Mutta työn on oltava sellaista, että se ”kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon”. Tämä ehto viittaa mm. siihen, että työn on vastattava työttömyysvakuutuksen ehtoja ja täytettävä palkkatasoa koskevat ehdot. Toisaalta se sulkee pois mm. sairausajan palkan tai työn, joka tehdään osasairauspäivärahaa saataessa. Tarkemmin ks. http://www.kela.fi/usein-kysyttya-aktiivimallista
Nythän Kela on oikonut oman tutkijansa mielipiteitä . Kaikki tiedot eivät pitäneet ilmeisesti paikkaansa.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239172-kela-oikoo-aktiivimalli-ei-rankaise-tyotonta-aktiivisuudesta-palkka-leikkasi
Miten muuten vaikuttaa Honkasen luotettavuuteen hänen entinen toimintansa SKP:n Tiedonantajan toimittajana. Olisiko jonkinlainen ”poliittinen bias” nähtävissä hänen ”tutkimuksssaan”.
Uuden Suomen artikkelissa oiotaan tulkintoja, jotka Uuden Suomen toimittaja on tehnyt ja jotka eivät vastaa kirjoittamani tutkimusblogin sisältöä ja siinä kuvattua lakia. Tutkija ei voi vastata kaikista tulkinnoista, jotka hänen kirjoituksestaan on tehty.
Niin kyllä kai lakimies/nainen (ja oikeus?) viime kädessä tulkitsee lakia, eikä tutkija. Toki tutkija voi esittää oman mielipiteensä/tulkintansa asiasta.
Olisi kuitenkin tärkeää, että erotettaisiin toisistaan tutkijan (osin poliittisväritteisetkin) mielipiteet ja Kelan virallinen kanta. Näin ettei jäisi epäselvää kansalaisille. Tiedonantajaan ja omaan blogiin voi kirjoitella sitten vapaasti, mutta syytä muistaa ettei laita Kela:n nimeä siihen, Näin ainakin toimitaan muissa vastaavissa tutkimuslaitoksissa.
Olisit Scientist heti kertonut, että kärsit red lantern -syndroomasta, niin lukijat ois osannut suhtautua.
KELAn asiantuntijoiden työ on tarjota osaamistaan KELAlle ja asiakkaille, mitä työtä tämä blogi osaltaan edustaa. Miten ihmeessä jonkun ei-asiantuntijan asiantuntijan tekstistä kirjoittama teksti olisi pätevämpi lähde kuin alkuperäinen teksti?